LIINA (tulee kirja kädessä ja lukee). Täytyy koettaa, osaanko jo ulkoa
unissakäymis-kohtauksen. -- Helvetti on pimeä! -- Hyi loordi, hyi!
Sotamies -- pelkuri? Miksi me pelkäisimme sen tulevan ilmi kuin ei
kukaan ole kyllin mahtava vetämään meitä edesvastaukseen. Mutta kuka
olisi uskonut tuossa vanhuksessa olevan niin paljon verta? -- --
Eisentaanilla oli vaimo; missä hän nyt on? Kuinka? Eivätkö nämät kädet
siis milloinkaan tule puhtaiksi? -- --
KATRI (kulkee huoneen läpi). Peskää ne viheriällä suovalla, rouva, niin
minä aina teen kuin ovat hyvin likaiset. (Menee.)