Wirkamiesten palkat.......... 13,150 17,139 18,786 24,196
Sunnuntai- ja ehtokoulut y.m. 3,995 3,789 3,862 20,173
Palo-toimisto................ 3,016 4,038 3,480 3,652
Waivais-Hoito................ -- -- -- 16,422
Markkinan poliisi ja
vanginhoito................ 1,872 1,762 2,030 1,206
Kestikievarin ylöspito
ja hollikyyti.............. 2,007 2,000 2,475 2,394
Katujen valaistus............ 3,468 2,978 2,612 2,559
Katujen ja teitten ylöspito.. 5,096 4,972 4,284 4,429
Kaikenlaisia yhteisiä menoja. 5,216 2,898 7,969 8,291
Yhteisiä rakennustöitä....... 10,035 31,848 756 --
Wankihuoneen rakennus........ -- -- 53,793 17,913
Kansakoulu " ........... -- -- 8,852 --
Wanonius'en talon Kyttälässä
lunastussumma ............... -- -- 3,146 --
Esplanaadit.................. -- -- 2,682 4,010
Wiemäri-oja pitkin itäistä
esplanaadi katua............. -- -- -- 9,564
Kaupungin kassan tila Joulukuun 31 p. 1878.
Tuloja: Markkaa.
Saldo vuodelta 1877.................... 36,440
Takserattnja varoja ja lainoja......... 135,077
Arenti-maitten lasku................... 5,782
Palotoimiston lasku.................... 62
Puotihyyryjen lasku.................... 7,203
Bura-maksujen lasku.................... 2,150
Wiina-veron lasku...................... 1,290
Kaikenlaisten varain lasku ............ 4,318
Waivaiskassan lasku.................... 1,654
Kansakoulun lasku...................... 5,412
Satama-varojen lasku................... 2,739
Markkina maksujen lasku ............... 1,249
Laitumen maksujen lasku ............... 598
Elatus-keino maksujen lasku............ 345
Istutusmaitten (plantaasien) lasku..... 6,274
Sunnuntai ja iltakoulun lasku.......... 291
Kyttälän tulojen ja menojen lasku...... 43,325
Suom. markkaa 254,215
Ylläseisovista summista ovat pennit poisjätetyt.
Menoja: Markkaa.
Maksettuja lainoja..................... 44,368
Palkkojen lasku........................ 36,980
Yleisten laitosten lasku............... 9,442
Palotoimiston lasku.................... 6,120
Wiinaverojen lasku..................... 690
Kaikenlaisten varain lasku............. 6,078
Waivaiskassan lasku.................... 20,291
Kansakoulujen lasku.................... 12,656
Wankihoidon lasku...................... 2,819
Katujen ja teitten
ylläpitämis lasku.................... 10,294
Kestikievari- ja
hollikyyditsemisenlasku.............. 4,000
Satama menojen lasku................... 865
Kasvujen lasku......................... 417
Waltiopäivä-menojen lasku.............. 3,373
Markkina maksujen lasku................ 688
Laitumen menojen lasku................. 220
Kustannuksien lasku.................... 1,255
Realikoulun lasku...................... 4,590
Sunnuntai- ja iltakoulujen lasku....... 3,473
Kyttälän tulojen ja menojen lasku...... 52,416
Saldo vuodelle 1879.................... 33,171
Suom. markkaa 254,215
Menoista 1873-vuoden yhteisiin rakennustöihin on 8000 markkaa pantu
vankihuoneeksi ja kansakouluhuoneeksi, mutta ilman nimittämättä
tilinteoissa paljonko kumpaiseksi; samate saapi samasta 1874 vuoden
meno-kohdasta vetää pois 26,000 markkaa, samoiksi rakennuksiksi
myöskin.
1847 vuoden palkkausmääräyksen vahvistamisessa säädettiin että ne
istutusmaat eli plantasit, jotka entisestä olivat eräille virkamiehille
määrätyt, vasta palautettaisi kaupunkiin.
Palkkaus-määräys Tampereen kaupungin virkamiehille ja palvelioille.
Palkka hopee ruplassa.
1830 1847 1857
Maan ja Ilman
plantaasin maata ja
kanssa plantaasia
Pormestari...................... 200:-- 300 335 700
Neljä neuvosmiestä yhteensä..... 57:14 140 200 400
Wiskaali........................ 28:57 -- 60 100
Kaupungin notarius.............. 57:14 -- 100 150
Avisionin tirehtöri............. 28:57 35 -- --
Kaupungin vouti................. 28:57 85 50 75
Kruunun kassoöri................ -- -- 100 50
Kaupungin kassööri 85:71 -- -- 50
Kaupungin haavalääkäri.......... -- -- 35 50
Wanhempi kaupunginpalvelija..... | -- 20 50
Nuorempi kaupungin palvelija.... |75:-- -- 36 35
Nuorempi kaupungin palvelija.... | -- -- 25
Wahtimestari ja Wankinihti...... 28:57 -- 35 40
Kätilöin........................ -- -- 42 50
Nuorempi samoin................. -- -- -- 15
Nuohoja......................... -- -- 40 90
Rumputtaja...................... -- -- 31 1/2 5
Yhteen 58,929 560 1,056 1/2 1,885
Palkkaussääntö, vahvistettu v. 1877. Smk.
1 Pormestari................................. 8,000.
1 Oikeusueuvosmies........................... 3,000.
2 Kunnallisneuvosmiestä...................... 2,000.
1 Kaupunginnotarius.......................... 1,200.
1 Kaupunginviskaali.......................... 2,500.
1 Kaupunginkamreeri.......................... 3,000.
1 Kaupunginarkkitehti........................ 2,000.
1 Kaupunginvouti............................. 600.
1 Kruununkasööri............................. 800.
1 Kaupunginkasööri........................... 2,000.
2 Kaupunginpalvelijaa, kumpikin 400.......... 800.
1 Poliisikonstaapeli......................... 1,000.
8 Poliisipalvelijaa, kukin 700 m., yhteensä.. 5,600.
1 Raastuvan vahtimestari..................... 1,200.
1 Kaupunginlääkäri........................... 3,500.
1 Wanhempi kätilöin.......................... 300.
1 Nuorempi ".............................. 200.
1 " ".............................. 100.
1 Rumpari, palkkiota......................... 40.
20 Palovartijaa, kukin 240 m., yhteensä....... 4,800.
1 Eläinlääkäri............................... 600.
Yhteensä 43,240.
Wero-osien eli n.k. puolisextonteelien luku v. 1873 oli 4,807 ja vero
5 markkaa äyriltä; v. 1874 niitä oli 5,336 ja vero sama kun entisenä
vuonna. -- W. 1875 ensi kerta kun vero 1873-vuoden kunnallislain mukaan
laskettiin, oli veroäyrien luku 9,877; vuonna 1876 9,513 ja tuli
kumpikin vuosi 6 markkaa veroäyriltä.
Kaupungin hoitamat lahjoitusrahastot ovat:
Johan Kasper Grek'in koulurahasto oli v. 1865 -- Smk. 17,825.
Frans Wilhelm Frenckell'in........................... 10,000.
Leskirouva Johanna Grönlund'in eläkerahasto 1879..... 8,800.
Kaupungin säästöpankkiin oli v. 1878 talletettavaksi pantuna 251,476
markkaa.
Kanppa ja teollisuus.
_Markkinoita_ muinaan kaikissa maissa vietettiin. Suomessa ne olivat
tärkeät erittäin Tampereen tienoilla, sentähden niistä tässä erittäin
vähäsen:
_Markkinoita_ Yli-Satakunnassa ennen oli paljo. Kauppa ja markkinat
ovat kristeyttä vanhempia koko mailmassa. Lappalaisten kanssa
Pirkkalaiset sortu-kauppansa pitivät arvattavasti talvella. Talve,
dalve, Lapin kielessä on talvi, mutta talvadas (kuljetus talvella) on
paikka missä kirkkoa ja markkinoita pidetään. Markkinat oli
kirkkopyhiä; mutta niiden aikoja ja paikkoja on paljo muuteltu.
Kurun Aureella "Saksan talo oli ennen kun Pirkkalassa oli kirkko".
Koko Näsijärven avara maakunta oli rantamaihin verraten supussa;
kun Ristinan kaupunki v. 1649 perustettiin, vei joku ainoa
kurulainen Ikaalisten kautta sinne pienen tavarakuormansa; taikka
vaihtoivat ylimaiset tuskallisesti jyviänsä silakoihin Taivassalon
Kallen-markkinoilla. Markkinoita Pirkkalassa kutsuvat "pitäjän häiksi"
ja tieten vanhimmat pidettiin tällä paikkakunnalla Harjun kirkkomäellä.
Sieltä ne siirrettiin Tammerkoskelle. Wanhan virsikirjan ajantieto
v. 1673 mainitsee markkinat Tamberkoskella elokuun 15 päiv. [Tamp.
Sanom. 1875 N:o 21.] Wanhin almanakka v. 1705 tietää kahdesta
markkinasta Tammerkoskella: Tammikuun 1-6 päivinä ja Pertun
markkinoista elokuun 24 päiv. Kun ne muka Tampereella eivät olleet
soveliaat, niin ne muutettiin 1708 sieltä poijes entiseen paikkaansa
[Commerce Colleg. ordres] ja piispan keräjissä 1730 päätettiin ne
kirkon läheisyydestä muuttaa Piispalaan taikka Tampereen kylään.
Piispala olikin vanhanaikasta käsitystä myöden sovelias, sen kaksi
taloa oli Turun piispan verotaloa, ja semmoiset oli tavallisesti olleet
pakanain uhripaikkoja, jotka sitten pyhitettyinä etupäässä määrättiin,
"morsiuslahjana Kristukselle", kirkollisiin tarpeihin, joissa uskoa
saarnattiin kauppoihin kokoontuneille. Tampereen kaupunki on vähitellen
niellyt kaikki likipitäjäin markkinat, Hämeenkyrön Mahnalan, Häihän
Mouhijärvellä, Riihiälän Kangasalustalla, Laukialan Urjalan
kirkonkylässä, Wesilahden Narvan Alholahden rannalla, Tyrvään Paavilan
ja Orihveden markkinat. Harjun ja Piispalan mainiot markkinat olivat
Tampereen kaupungin alku. Wuonna 1741 se markkinapaikka ehdoteltiin
kaupungiksi. Kunink. päätös elokuun 7 p:nä 1801 vahvisti vastaiseksi
"entiset kahdet vapaat markkinat: syyskuun 2 ja joulukuun 12 päivänä,"
mutt'ei suostunut Tamperelaisten valtuusmiehen 1800:n valtiopäivillä
Juha Stadigh'in pyyntöön saada kolmannet "vanhuudestaan helmikuun 7:nä
päivänä pidetyt, kun heillä vielä oli suppea liike ja varattomuus
ostella maalaisten jyviä ja heidän tarpeitansa hankkia." Keisar. päätös
v. 1822 ei myöskään myöntynyt heidän anomukseen siirtää Tyrvään vähä
ennemmin lakkautetut markkinat Tampereen sentähden, että se päivä,
kesäkuun 30, on maanviljelykselle tärkeä. Näitä Heinä-maarian
markkinoita sittenki kieltoa vastoin vietettiin, joissa veneitä
erittäin Teiskosta on kaupaksi, vieläpä vanhan tavan jälkeen kansa
tulvaili laskiais-, pääsiäis- ja ja Tuomon markkinoille, ja lisäksi
monen pyhän "runtupäiviä" pidettiin. 1867-vuoden valtiopäiväin johdosta
hävitettiin kaupungin kaikki entiset markkinat ja yksi uusi, helmikuun,
säädettiin. Tätä kesti ainoastaan kaksi vuotta, ja v. 1869 vanha Perttu
taas pääsi entiseen oikeuteensa -- nykyiset ainoat lailliset
markkinapäivät. Tampereen markkinoille kokoontui paljo kauppamiehiä
rantakaupungeista tavaroitansa myymään, likeistä ja kaukaista
herrasväkeä ja maakansaa, kuka sokeria, kahveita ja muita vuotuisia
tarpeitansa halvemmalla hinnalla ostamaan, kuka muutoin huvittelemaan.
Suurimmat seurakokoukset olivat vuoden 1840-luvulla tavallisia. Mutta
markkinain pahempi puoli on jo astunut näkyviin: ajan ja rahan tuhlaus,
loisteellinen ylpeys, hevoshuijaus, varkaus, pahatauti ja kaikellainen
irstaisuus. Kun Tampereen kauppiaat ovat oppineet asiojansa
paremmin ymmärtämään, markkinat ovat kadottaneet alkuperäistä
kauppa-tarkoistustansa eivätkä enää sovi nyky-ajan tarpeisiin. Parempi
kotona maalla säästää ja työtä tehdä, kun markkinoilla kauniin
palmikkonsa vaihettaa juutalaisten ja reppuryssäin räpäleihin.
Sopimatonta tapaa vielä harjoitettiin maalaisilta talosta taloon
kuljetella tavaroitansa; mutta piirilääkäri Lönnrotin ja aptekari
Tennbergin valituksesta armoll. asetuksen kautta säädettiin lokak. 28
p. 1823 että myydä sai ainoastaan kaupungin torilla.
_Kauppa_ oli viimeisillä vuosikymmenillä parhaasta päästä
maatavarakauppaa. Entisistä kauppioista mainittakoon kauppaneuvos
_Gustaf Lundahl_, joka oli hyvin etevä mies. Katovuosina 1820-luvun
alulla oli hän muita paremmin miettinyt maakunnan tarpeita ja taisi sen
vuoksi hädänalaisia auttaa. Siitä hän sai maalaisten, ei ainoastaan
likeisten, vaan kaukaistenkin suuren luottamuksen. Gustaf Lundahl oli
syntynyt Tampereella v. 1783, kuoli 1846. Hänellä oli kaksi veljestä
Johan ja Joel, nekin kauppamiehiä täällä. Heidän isänsä Birger Lundahl
oli syntyänsä ruotsalainen ja perehtyi Tampereella v. 1782.
Kauppaneuvos G. Lundahlin pojat olivat Gustaf, tähtitieteen professori
Helsingissä, Karl lääketieteen tohtori, tunnettu eteväksi
luonnontutkijaksi; ja tytär Augusta, naitu Pirkkalan provastille
Wallenius, etevä kirjallisissa yrityksissä. "Helsingfors Morgonblad'in"
ensimmäisissä vuosikerroissa on useampia hänen kynäilemiä tuotteita.
Mainittavaa liikettä Tampereen vesillä ei ollut ennenkun masuunin ja
liinatehtaan isännät varatuomari _Adolf Törngren_ ja ruukinisäntä
_Gustaf Wasastjerna_ v. 1858 rakensivat höyrylaivat Ahti Näsijärveä ja
Laukko Pyhäjärveä käymään. Laukolla, joka oli aivottu tavaraa viemään
kaupungin ja Törngrenin kartanon Laukon välillä Wesilahdessa, oli paljo
vastuksia, kun kulkureitti ei vielä ollut viitotettu, ja Sotkan virta
vajavaisesti perattu. Höyryaluksen kerran valmiina ollessa, ja kun se
oli näyttänyt osaavansa tätä tietä käydä, nämät hankaluudet hallituksen
kautta vähittäin poistettiin, ja Laukko raivasi tien ei ainoastaan
itsellensä, vaan monelle seuraajalle. Muutamia vuosia myöhempänä
höyrylaivat Elias Lönnrot ja Wanaja rakennettiin liikettä kannattamaan
Tampereen ja Hämeenlinnan välillä sillä tavalla, että Elias Lönnrot
kulki Lempoisiin asti Lempälässä, Wanaja taas sen maakannaksen toiselta
puolelta jatkoi käydä Hämeenlinnaan. Tätä liikkeen hankaluutta hallitus
poisti sillä että se Lempoisiin teetti kaivannon, joka syksystä 1868
laivaliikkeelle avettiin. Monta muuta höyrylaivaa sitten rakennettiin,
ja liike tällä kulkuvälillä tuli aina vilkkaammaksi, kunnes rautatie
Tampereen asti joutui valmiiksi, jonka perästä sitä ainoastaan on
ruvettu kulkemaan. Jotkut pienemmät höyryalukset tavaraa ja väkeä
kaupunkien ja ympäristöjen välillä vielä kuljettavat. Ruoveteläisten
pyynnöstä v. 1825 Muroleen virta perattiin, jonka kautta kulkutietä
saatiin kaukaisille toimeen; vilkkaammaksi liike pohjoisista pitäjistä
kuitenkaan ei tullut. Polttopuita saadaksensa masuunin isännät
rakensivat purjelaivan "Kurulainen", ainoa isompi Näsijärven aaltoja
kyntävä alus siksi kun Ahti syntyi ja liikkeelle aina lisääntyvää
vauhtia antoi. Neljättäkymmentä puualusta puita toivat Tampereelle, ja
uusia höyryaluksia melkein vuosittain tuli lisään. Höyryalusten kanssa
puualusten oli vaikia kilvata, ja ovat ne Tampereella vuosi vuodelta
vähentyneet. Lopulta vuotta 1878 oli Näsijärvellä 16 höyryvenettä 250
hevoisvoimalla, niistä 10 lästiä ja sitä enemmän vetäviä 11 ja 5
höyryvenettä. Wuonna 1879 rakettiin 3 pientä hyyrypurtta 26
hevosvoimalla. Kaupungilla on 9 jahtia 114 lästillä ja 14 proomia 314
lästillä.
Kaikkein tärkeintä Tampereen liikkeelle on rautatie. Waltiopäivillä
v. 1863 säädyt määräsivät 9,244,892 markkaa rautatietä rakennettavaksi
Hämeenlinnasta Tampereelle. Hänen _Majesteetinsä Keisari_ maaliskuun
2 p. v. 1865 tämän säätyjen päätöksen vahvisti. Mutta ajatukset
maassamme muuttuivat, Tampereen rautatie jätettiin sillensä, ja
Riihimäki-Lahden tie, joka sitten Pietariin jatkettiin, tuli sijaan.
Wähä korvausta toivotun rautatien verosta suotiin Tampereelle,
kun vesikulkutie Hämeenlinnaan v. 1868 avettiin kaivannon
kautta Lempoisissa. Kun hallitus ei arvellut voivansa rakentaa
rautatietä Hämeenlinnasta Tampereeseen ja Turkuun, eräät yksityiset
anoivat sitä saada käsiinsä. W. 1871 kunnallisneuvos _Robert Ullner_
sai myönnytyksen, jonka hän taas v. 1872 Ruhtinalle _Uchtomski_ siirsi.
Kun tämä ei täyttänyt myönnytyksessä pantuja ehtoja, julisti Hänen
Majesteetinsä helmikuun 20 p. 1874 sen menetetyksi, ja rautatien
rakentamisen valtiovaroilla kohta alotettavaksi. Alusta vuotta 1876
sallittiin välivaraista liikettä sillä uudella tiellä, ja työn
päätettyä Hämeenlinnan-Turun-Tampereen rautatie kesäkuun 23 p. 1876
juhlallisesti vihittiin. Tänä vuonna on Tampereen-Waasan rautatyönteko
aljettu.
W. 1805 oli kaupungissa 1 tehdas, nimittäin paperipruukki 5
työmiehellä, 2 värjäriä, 3 karvaria, 4 hattumaakaria, 3 kruukumaakaria,
2 liinankankuria, 2 muuraria, 2 satulamaakaria, 5 suutaria, 3
kraataria, 4 nikkaria, 2 varvaria, 3 sämiskä-maakaria ja 2
timpermannia, kaikkiansa 50 mestaria, 14 kisälliä ja 16 aputyömiestä.
Samana vuonna löytyi kaupungissa 35 hevosta, 45 lehmää ja 50 lammasta.
W. 1815 oli paperitehtaassa 40 työntekiää ja verkatehtaassa 21
työntekiällä.
W. 1835 ei ollut mitään verkatehdasta.
W. 1840 pumpulitehtaassa 58 miestä ja 147 naista. Käsityöläisiä 261,
joista 103 mestaria ja niiden joukossa 14 värjäriä, 14 karvaria, 10
hattumakaria, 6 suutaria ja 6 kraataria.
W. 1850 pumpulitehtaassa 230 miestä ja 634 naista, paperitehtaassa 73
työntekiää, paitsi näitä sukkatehdas 22 ja öljymylly 4 työntekiällä.
Käsityöläisten luku nousi 487, joista 115 mestaria.
W. 1860 oli pumpulitehtaassa 454 miestä ja 1023 naista; paitsi entisiä
laitoksia oli olutehdas 9, villakehrutehdas 12, tulitikkutehdas 20 ja
tapettitehdas 4 työntekiällä. Käsityöläisten luku nousi 579, joista 122
mestaria, 338 kisälliä ja oppipoikaa ja 119 työmiestä.
W. 1865 oli 16 kauppamiestä, 8 ruokakauppiasta, 21 porvaria ja 48
ajajaa. Paperitehtaassa 94 työntekiää, kahdessa olutehtaassa 18,
öljymyllyssä 6, pumpulitehtaassa 406 miestä ja 746 naista,
villakehruussa 14, sukkatehtaassa 17 ja 2 tikkutehtaassa 24 työntekiää.
Käsityöläisten luku nousi 549, joista 132 mestaria, 288 kisälliä ja
oppipoikaa ja 129 työmiestä. Mestareista 7 pakaria, 2 läkkiseppää, 2
kirjannitojaa, 1 nahkuri, 2 rakennusmestaria, 7 värjäriä, 14 karvaria,
5 keltavalajaa, 1 lasimestari, 5 kultaseppää, 1 hansikkamaakari, 1
hattumaakari, 3 karttamakaria, 1 instrumentimaakari, 4 seppää, 4
vaskiseppää, 5 savenvalajaa, 1 muurimestari, 9 maalaria, 2
neulamaakaria, 6 satulamakaria, 13 suutaria, 1 nuohari, 7 kraataria,
1 konditori, 7 nikkaria, 7 sorvaria, 3 salvumiestä, 1 vannehtia,
3 kelloseppää, 2 vaunumaakaria, 1 kaidemaakari, 2 sikarimaakaria ja
1 musikantti.
Tehtaita ja keinollisuuden laitoksia Tampereella vuonna 1878.
Omistaja Mestaria Oppipoikia Yli Alle
eli ja 15 v. 15 v.
isännöitsijä kisällejä Suom. Ulkom. Suom.
Pumpulitehdas,
y.m. Finlayson & C:o 6 -- 1410 -- 390
Paperitehdas J.C. Frenckell
& Son. 1 -- 231 8 20
Trikootehdas W. v. Nottbeck. 2 -- 15 -- 8
Tapeetitehdas J.C. Frenckell
& Son. -- -- -- -- --
Pellavatehdas Yhtiö. 5 -- 625 -- 105
Öljymylly J.C. Frenckell
& Son. -- -- 4 -- --
Olkipaperitehdas J.C. Frenckell
& Son. 1 -- 20 -- --
Masuuni ja
konepaja. Yhtiö. 2 -- 80 5 --
Olvipryki Johnsson & Waltonen. 1 -- 9 -- --
Haulitehdas H. Bergman 1 -- 1 -- --
Willakehru-
tehdas Peterson. 1 -- 6 -- 5
Nahkuri O. Holmbergin leski. 1 2 1 -- 1
Olvipryki A. Tennberg. 1 -- 10 -- --
Wäkiviinan-
tehdas E.J. Granberq. -- -- -- -- --
Tulitikku-
tehdas Yhtiö. 1 -- 33 1 6
Samoin H. Mander. -- -- -- -- --
Wäkiviinain-
tehdas K. Hakulin. 1 -- -- 2 --
Werkatehdas Yhtiö. 4 -- 72 -- 10
Konepaja A. Brander. 1 3 3 -- --
Maalaus ja
lasinleikkaus A. Wuorinen. 1 3 -- -- --
Wiinapränni E. Hagelberg. 1 -- 16 -- --
Tampereen
höyrypränni. E.J. Granberg. 1 -- 15 -- --
Kellotehdas K. Toivonen. -- 2 -- -- --
Huonekalujen-
tehdas W. Hartman. 1 6 -- -- --
Puuhiomo Yhtiö. 1 -- 85 -- 4
Läkkiteos-
tehdas D. Husso. -- 3 2 -- 1
Waate tehdas P.W. Ahlfors. 1 5 3 -- 2
Kirjannitomis
tehdas J.F. Olan. 1 6 6 -- --
Waate tehdas K.G. Ekblom. 1 -- -- -- --
Wäkiviinain
tehdas O. Björkell. -- -- 1 -- --
Huonekalujen
tehdas G. Lindell. -- -- -- -- --
Jalin tehdas A Sommer. 1 15 -- -- --
Nahka tehdas L. Nordström. 1 2 -- -- --
Kello tehdas J.W. Ekendahl. 1 2 3 -- --
Paita-tehdas
ja pesolaitos I. Peterson. -- -- 7 -- 2
Jalin tehdas H.G. Wahlroos. 1 1 -- -- 1
Kahvi-aineitten
tehdas O. Björkell. 1 -- 7 -- --
Läkki-teos
tehdas I. Isaksson. 1 1 1 -- --
Lasin-leikkaus-
tehdas K. Lindberg. 1 -- -- -- --
Leipä-tehdas O. Willandt. -- 3 -- -- 1
Maalaus tehdas O. Nikander. 1 -- 2 -- --
Huonekalujen
tehdas O. Solin. 1 2 3 -- --
Waate tehdas A. Sjöblom. 1 1 2 -- --
Jalin tehdas K.O. Sundell. 1 -- -- -- --
Waate tehdas J.F. Ekberg. 1 7 -- -- 1
Jalin tehdas J. Enqvist. 1 4 4 -- --
Waate tehdas F.W. Palmroos. -- -- -- -- --
Kattohuopa tehdas Yhtiö. 1 -- 25 -- --
Yllämainitut luvut yhteen luettuna tekee 51 mestaria, 68 kisälliä ja
oppipoikaa, yli 15 vuoden vanhoja, 2,702 suomalaisia ja 16
ulkomaalaisia, sekä 857 alle 15 vuotta.
Tehtaat joitten teosten arvio vuodelta 1878, heidän oman ilmoituksensa
mukaan, nousee yli 10,000:een markkaan.
Pumpulitehdas................... 4,250,000 markkaa.
Paperitehdas.................... 809,000 "
Trikootehdas.................... 42,000 "
Pellavatehdas................... 2,429,985 "
Frenckell'in puuhiomo........... 96,420 "
Masuuni ja konepaja............. 139,008 "
Mustalahden olvipryki........... 22,030 "
Willakehru-tehdas............... 41,700 "
Onkiniemen olvipryki (Tennberg). 33,630 "
Tulitikkutehdas................. 82,000 "
Wäkiviinain tehdas (Hakulin).... 80,000 "
Werkatehdas..................... 232,100 "
Wiinapränni (Hagelberg)......... 97,500 "
Wiinapränni (Granberg).......... 78,000 "
Pellavatehtaan Puuhiomo......... 145,000 "
Wäkiviinain tehdas (Björkell)... 35,628 "
Jalin tehdas (Sommer)........... 30,000 "
Kahviaineitten tehdas (Björkell) 25,000 "
Leipä tehdas (Willandt)......... 15,000 "
Kattohuopa tehdas............... 120,000 "
Ylläseisovista tehtaista on ainoasti kahdelle, Werkatehtaalle sekä
Mustanlahden Olviprykille valtiolainoja, yhteensä 92,000 markkaa,
annettu.
Wuonna 1878 oli Tampereella seuraavia käsityöläisiä: