1841 55 481,648
1853 74 1,064,346
1854 80 1,146,886
1855 82 1,181,373
1857 88 1,298,435
1858 90 1,331,788
1859 97 1,386,840
1862 116 1,821,355
1863 128 2,022,104
1864 140 2,206,392
1865 140 2,226,973
1866 152 2,422,410
1867 155 2,534,264
1868 161 2,600,022
1869 168 2,674,335
1870 174 2,758,886
1871 179 2,897,306
1872 183 2,994,789
1873 185 3,144,157
1874 189 3,256,418
1875 194 3,430,871
1876 195 3,554,471
1877 203 3,986,581
1878 208 4,198,200
Paitsi kaupungin omat palosammutuskeinot on suurimmilla tehtailla myös
omat oivalliset sammutuskoneet. Wapaehtoinen palokunta perustui täällä
1873 ja sen säännöt vahvistettiin huhtikuun 21 p. 1874.
Kaupungin haminajärjestys on annettu jouluk. 1 p. 1874.
Asuntoja v. 1878 kaupungin vanhassa osassa oli 526 ja Kyttälän
kaupunginosassa 572, yhteensä 1098. Niistä oli kivestä 25 ja puusta
1072.
Rahatoimikamari perustettiin 1875, sen sääntö on vahvistettu toukokuun
9 p. 1865. Sen virkamiehet:
kaupungin kassööri, Petter Molin 1867.
kaupungin kamreeri, Fredrik Jäderholm 1875.
kaup. arkitehti Frans Ludvig Calonius 1876.
Suomen pankin asioimisto: asiamies, Karl Hilden 1861-78, johtaja Karl
Holmberg 1878.
Suomen Yhdys-Pankin Tampereen kontoorin toimitus-johtajia: W. von
Nottbeck 1862-1866, Anshelm Grahn 1867.
Pohjoismaiden Osakepankin asioimisto Tampereella: Toimitusjohtaja,
Frans Sumelius.
Tullitoimisto: johtaja, Axel von Zansen 1877.
Kaupungin edusmiehet valtiopäivillä:
1863 ja 1867 F.W. Frenckell.
1872 ja 1877 F.W. Procopé ja L.J. Hammarén.
Kaupungin valtuusmiesten puhemiehet:
Karl Otto Johan Blåfield 1875-1878.
Lars Johan Hammarén 1878.
Tampereella on olleet seuraavat lääninlääkäriä:
Nils Lönnrot.
Lars Henrik Törnroth 1824.
Karl Henrik Ringbom 1834.
Gustaf Asp 1845.
Lars Isak Ahlstubbe 1856.
Nils Johan Wilhelm Idman 1859.
Karl Edvard von Bonsdorff.
Kaupungin lääkäriä:
Nils Joh. Wilhelm Idman 1849.
Karl Otto Johan Bläfield 1859.
Toinen kaupungin lääkäri: Axel Hårdh.
Ensimäinen eläinlääkäri oli Erik Lumén 1870.
Apteekaria:
1:sen apteekin omistajat:
Långhjelm.
A. Wilhelm Tennberg.
Gustaf Adolf Serlachius.
Karl Molin.
2:sen apteekin omistajat:
Edvard Julius Granberg.
Otto Mellgren.
Thomas Clayhills.
_Sairashuone_ 35 vuoteella avattiin marrask. 1 p. 1848 Keisar. marrask.
30 p. 1847 annetun päätöksen johdosta, niillä ehdoilla että kaupunki
sai valtiolta vuosittain 1,800 ruplaa hopeassa sillä toimittaaksensa
sairashuoneen ylläpito. Marrask. 1 p. 1864 valtio otti haltuunsa tämän
laitoksen joka sitten perustettiin vakinaisella kannalla, nimellä
"Yleinen Sairashuone Tampereella". Sairashoidon toimittaa kaupungin
lääkäri.
Talossa N:o 28 joka on n.k. Mollerin ja nyt yhtiön Finlaysonin & komp.
talo oli kaivo raudansekaista vettä, jota käytettiin terveyslähteenä.
Huone oli sitä varten erittäin tehty ja niin monta juojaa oli ettei
vesi tahtonut riittää tarpeesen.
Tampereen eläinsuojelusyhtiön säännöt vahvistettiin toukok. 5. p. 1876.
_Postikonttori._ Missä suhteessa kirjevaihto on edistynyt Tampereella
nähdään seuraavasta lähetettyin kirjetten lisääntyneestä luvusta.
W. 1853 -- 8,219 kirjettä, joista 1234 vapakirjaa.
" 1858 -- 13,414 " " 1154 "
" 1862 -- 19,419 " " -- "
" 1863 -- 21,278 " " 1274 "
" 1864 -- 23,710 " " 1483 "
" 1865 -- 24,862 " " 1602 "
" 1867 -- 27,941 " " -- "
Postilaitoksen tilastollisesta luettelosta viimeisiltä vuosilta ei enää
saa tarkempia tietoja lähetetyistä kirjeistä vaan ainoastaan tulleista
ja oli näitten kirjeitten luku v. 1877 70,000 kirjettä, 4000
kirjekorttia ja 7200 ristisiteillä varustetuita.
Kolmas viikkoposti Helsingistä saatiin 1860-luvulla, ja vasta
rautatienkulun aljettua tuli jokapäiväinen posti toimeen. W. 1865
postinkulku kerran viikossa täältä Ikalisiin laitettiin.
Postilaatikoita kaupunkiin asetettiin v. 1866, ja senaikuinen
postimestari Reuter valmistutti 12 pennin postimerkkiä
kirjevaihtajain käyttää kaupungin lähipaikkoihin. W. 1867 alusta
Pohjanmaa sai kolmanen viikkopostin etelästäpäin Pohjanmaalle Tampereen
kautta.
Nykyinen postimestari G.A. Forsström muutti Tampereelle 1867.
Telegrafi-konttori avattiin lokak. 11 p. 1865.
Kaupungin tuloja vv. 1873-1876.