OIKAISUJA

Siv. 21 ja 22, Envald pitäisi ehkä olla Engvall.

Siv. 31, Norrén pitäisi ehkä olla Norrdén.

Viitteet:

[1] Oli näet Porvoon lukiossa tapana vv. 1810—13, että nuoriso

matkustaessaan juhannukseksi kotiin, köytti hattunsa ympärille vihreän

vahakankaan päällystäksi ja sen päälle vielä vihreän silkkiharson, jos

tahtoi olla muodin mukainen.

[2] Tämä käy yksiin Hülphersin tietojen kanssa. Hän sanoo s. 135:

»Suomalaisasutus on 3 penikulmaa kirkolta. Entisaikoina mainitaan vain

3 naapuria, mutta nykyään on 32 ruokakuntaa». Kysymys on vain siitä,

tarkoitetaanko naapureilla 3 nykyistä kylää: Finbacka, Bingsjö ja

Dalstuga.

[3] Hülpherskin mainitsee s. 138 sellaisen noidan luolan Enbergskärnan

länsipuolella. Minun on ehkä mainittava, että kertomuksia peikoista

tavataan joka maakunnassa, mutta Taalaissa ne ovat tuoreessa

muistissa, joten luulisi niillä tarkoitettavan muinaista todella

elänyttä kansaa, josta vain taruja on jäänyt muistiin.

Tässä yhteydessä voinen mainita, että Rättvikin vanhan kirkon toisessa

vaskipallossa on kuvattuna pyhä Olavi uskonnon edistäjänä, toisessa

pallossa noita nimeltä *Skalle* pitäen kirvestä kädessään. Ja kirves

on vieläkin pitäjän vaakunassa. Kun ei tuosta noidasta ole mitään

kertomusta luulisin sen esittävän suomalaista *Lallia*, joka aina

kuvataan kirvestä pitäen merkkinä siitä, että hän on kristinopin

vihollinen, joten siis tässäkin myytti noidista johtuu suomalaisesta

historiallisesta aiheesta. (Tähän voi verrata Brennerin v. 1671

piirtämää kopiota Isonkyrön kirkosta, jotka annoin litografeerata

Otavan 3:tta osaa varten.)

[4] Helsinglannissa käytetään joskus sanaa _böle_, joka meillä

ruotsalaisten asumassa Uudenmaan osassa liittyy moniin kylännimiin.

[5] Tämä Henrik Gustaf Ulfsparre oli syntynyt 1737, kuoli 21/4 1822,

(siis 80 ikäinen), oli ollut luutnanttina Taalain rykmentissä ja asui

samoin kuin von Zweigbergh Noretbergin luutnantin virkatalossa.

[6] Minua on näitä muistiinpanojani jälkeenpäin silmäillessäni

huvittanut vielä 50 vuoden kuluttua ottaa selko tuosta naisesta.

Morasta helmik. 19 p. 1874 saamastani kirjeestä ja vertaamalla Anrepin

»Ättar-taflor»iin näen, että hänen oma nimensä oli _Christina

Vilhelmina Fahnehjelm_, synt. Äppelbossa Tiblen kappalaisen talossa

20/11 1773 (hän siis oli 20 vuotta minua vanhempi), meni avioliittoon

22/4 1805 Taalain rykmentin luutnantin _Carl Johan von Zweigberghin_

kanssa majurin virkatalossa. Tytär Christina Johanna, joka 1816 muutti

isänsä kanssa Lindköpingiin. Äiti muutti 1824 Leksandiin. Kuoli siellä

3/12 1854.

[7] Kalsesaali on vuoren nimi.

[8] Olof Gransell, synt. Grangårdissä maalisk. 23 p. 1771, isä

talonpoika. Opiskeli Upsalassa 1796, vihitty papiksi 1799, apulaisena

Venjanissa, Grytnäsissä y.m.; vihdoin Hedemoran komministeri. Kuoli

helmik. 22 p 1817. (vrt. Vesterås Stifts Herdaminne af J. F.

Muncktell, III s. 28).

[9] Olof Grandell, synt. Grangärdissä elok. 6 p. 1734, kuoll. 1783.

Isä vuorityömies Antti Ollinpoika, äiti Briita Ollintytär. Opiskeli

1758 Upsalassa, filos. maist. 1761, teol. kand. 1764, vihitty papiksi

1766, tuomiokirkon toimitsija Vesteråsissa 1767—81, v.t. pastori

1771—2, supremus collega oppilaitoksessa 1777, konrektor 1779, rehtori

1781 (Muncktell, I s. 382).

[10] Maisteri Johan Gerén, synt. Grangärdissä Rifalletissa

varattomista vuorityöläisistä syysk. 9 p. 1753, kuoll. kesäk. 30 p.

1817. Kasvatettiin aluksi isän ammattiin ja alkoi aikuisena opiskella

mennen 24:n ikäisenä Upsalaan. Fil. kand. 1786, maist. 1788, vihitty

samana v. papiksi, v.t. kirkkoherra Ramsbergissä 1801, Grangärdissä

1802, Oressa 1803.

[11] Minun ei tarvitse huomauttaa, että tämä tarina, kuten

kansantarinat yleensä, ovat mielikuvituksen-omaisia, niitä on

muovaillut *licentia poetica*, mutta ne on silti sellaisenaan

merkittävä muistiin.

[12] Ks. Otava II, s. XII ja Helsing. Tidningar 1862 n:ot 204, 208.

[13] Niin lienee käynyt lopulta F. M. Franzeninkin.

Digitoijan huomio tekijänoikeuksista: Alkuperäisessä kirjassa on

liitteenä kartta jonka otsikkona on "Gottlundin matka-alue". Kartan

tekijä on Inkeri Ollila, mutta tekijänoikeudet jäivät epäselviksi,

joten kartta on jätetty pois. Muut kuvat ja piirrokset on mukana,

niiden tekijöitä ei ole ilmoitettu.

Ruotsin suomalaismetsiä samoilemassa · 第 18 / 18 题