Syljelle omistetaan tavoissa yleensä monenmoisia taikavaikutuksia.
Maagillinen ajatustapa ei tee eroa varsinaisen ruumiin substanssin
ja organisten eritteiden välillä. Sen vuoksi sylki, kuten hikikin,
käytäntönsä puolesta on pääasiallisimmissa kohdin rinnastettava
edellisten kanssa.
Sylki on helpoimmin esille saatavissa ja valmiin käytäntöön
kaikista ihmisruumiin eritteistä. Tämä seikka kelpaa mahdollisesti
selitykseksi sille, että sylki on saanut laajan käytännön sellaisissa
taikatoimissa, jotka edellyttävät jonkin taikavälineen mahdollisimman
helppoa ja vaivatonta käytäntöönsaantia. Näin on sylki ja sylkeminen
<i>yleinen vastataioissa</i>, joissa nopealla tempulla on viipymättä
neutralisoitava ja tyhjäksi tehtävä jokin taikavaikutus.
Toiselta puolelta syljen yhtenä organismin eritteistä ajatellaan
kelpaavan aikaan saamaan samanlaisia sympatetisia yhdyssiteitä
alkulähteeseen kuin varsinaiset organismin osaset. Määrätyn kohtalon
alaisena se voi aiheuttaa ihmiselle sairautta y.m. onnettomuutta.
Siis senkin suhteen on noudatettava tarpeellisia varotoimenpiteitä.
Tästä ovat varsinaisesti saaneet alkunsa monet <i>sylkemiskiellot</i>,
joskin niiden perustana joskus saattaa olla muitakin syitä.
Sylkeä ei kuitenkaan sanottavassa määrässä käytetä taikomisvälineenä
sellaisissa suorastaan tyypillisissä taikaryhmissä kuin lemmennosto-
ja kontaktitaiat yleensä sekä nefarinen taikuus. Näistäkin
on kuitenkin esimerkkejä. Sellaisia on syrjänien keino saada
koira seuraamaan itseänsä antamalla sille leipäpala, johon on
sylkäisty,[516] sekä suomalainen taika sylkeä lehmän suuhun, jottei
se pyrkisi pois kotoa.[517]
Tämän sijaan tunnetaan joukko taikatoimia ja taikauskoisia
käsityksiä, joissa tunnettu ajatus ihmisen ja hänen erillään olevan
ruumiillisen substanssinsa, tässä tapauksessa syljen, välillä kyllä
on havaittavissa, mutta sillä on ahtaampi, lokalisoitu merkitys.
Näihin olisin taipuvainen lukemaan monet sylkemiskiellot, joiden
ohella seuraukset varomattomasta tahi sopimattomasta sylkemisestä
kohdistuvat suuhun ja suussa oleviin elimiin. Virolaisilla tunnetaan
kielto sylkeä tuleen. Kiellon rikkomisesta on seurauksena rakot
kielessä. Joka taas sylkee variksen jälkeen, saa hampaansa mustiksi
ja kieroiksi.[518] Liiviläisten käsityksissä seuraus varomattomasta
sylkemisestä kohdistuu silmiin. He sanovat, kun lapset syljeskelevät:
"<i>Ala silg, siz kāzābad nä´rad silma</i>."[519] Votjakit uskovat, että
jos joku kirvestä teroittaessaan sylkee kovasimeen, hänen kielensä
puhuessa ikäänkuin takertuu kiinni, s.o. hän ei voi puhua nopeasti
eikä lausua selvästi sanoja.[520] Syrjänien on ollut kiellettyä
sylkeä tuleen. Kiellon rikkomisesta on seurauksena ihohalkeamien
muodostuminen suuhun. Joka taasen sylkee kuumalle kivelle, sen kieli
kuivettuu.[521]
Suomalaisessa taika-aineistossa eräät taiat kuvastavat sylkemisen
ja syljen suhdetta suun elimiin, mutta edellisistä hiukan eriävässä
merkityksessä. Sylkeminen ei täällä tavallisesti aiheuta mitään
negativista seuraamusta suun elimille, vaan päinvastoin poistaa
niistä sairauden. Yleistä on kielessä olevan rakon poistaminen
loitsun ohella maahan sylkemällä.[522] Tämä yksinkertainen menettely
on -- kuten tavallista -- voinut kehittyä monimutkaisemmaksi:
sylkemispaikkaan on paljaalla jalalla tehtävä risti,[523] on
syljettävä kolme kertaa[524] j.n.e.
Suomalainen taikakäytäntö yhtyy ikivanhaan tapaan poistaa kielen
rakkoja. Marcellus Empiricus määrää niitä parannettavaksi
sylkemällä.[525]
Tapa parantaa kielen rakkoja manauksentapaisen loitsun yhteydessä
sylkemällä on varmaankin suhteessa käsitykseen kielen sairastumisesta
varomattoman ja sopimattoman sylkemisen seurauksena. Lähinnä lienee
tässä ollut vaikuttamassa neutralisointiprinsipi, s.o. paha on
parannettava samoja teitä ja samoja välikappaleita käyttäen kuin
mistä se on syntynytkin.
Tarkasteltakoon vielä erikseen syljen käyttöä eräisiin
parannustarkoituksiin. Näissä on huomattavinta silmän ja silmän
seutujen sairauksien parantaminen syljellä. Liiviläisten käsitys
silmäluomiin syntyvien ajettumien, n.s. näärännäppyjen syntymisestä
varomattoman sylkemisen seurauksena on jo mainittu. Mutta samalla
tunnetaan sylkeminen juuri näärännäppyjen parannuskeinona. Ne saadaan
poistumaan sylkemällä vasten potilaan kasvoja.[526] Tahi on niitä
kolmasti pyyhittävä kissan hännällä ja joka kerta sylkäistävä.[527]
Ersämordvalaiset ovat samaten poistaneet tätä sairautta sylkemällä ja
loitsimalla.[528] Tässä on siis vallitsemassa sama suhde kuin kielen
sairastumisen ja parantamisen välillä.
Sylki on ikivanhoista ajoista saakka ollut erikoisesti suosittu juuri
silmätaudeissa. Evankelioissa on kolme ihmekertomusta, joissa Jesus
käyttää sylkeänsä parantamisessa (Markus 7: 33, 8: 23, Johannes 9:
6) ja kahdessa niistä hän parantaa sokean. Tacitus kertoo keisari
Vespasianuksen parantaneen sokean sylkemällä unessa saamansa
osoituksen mukaan tämän silmiin.[529]
Sangen yleistä on sylkeminen eräissä taikatoimissa, joista useimmat
kuuluvat profylaktisten temppujen luokkaan, toisin sanoen, ovat
selviä varaustaikoja. Pestessään jostakin ojasta silmiänsä,
suomalaiset siihen ensiksi kolmasti sylkevät.[530] Silmänpesuveteen
on muutenkin ensiksi syljettävä, sitten ei siitä mitään tartu.[531]
Lasta kylvetettäessä on saunaveteen samasta syystä aina
syljettävä[532] ja lapsen riepuja järvessä pestäessä on riepua ensin
kolmasti puraistava, sitten syljettävä veteen.[533]
Samoin on haaskan ohi kuljettaessa sekä kun astutaan huoneeseen,
jossa ei ennen ole oltu, sylkäistävä.[534] Tämä on tehtävä
jonkunlaisen tartunnan ehkäisemiseksi.[535]
Sylkemällä varaudutaan yleensä epämääräiseltä pahalta, vaikeasti
todettavissa olevaa taikavaikutusta vastaan. Jos lapsi säikähtää,
imaistaan vesi lapsen silmistä, sylkäistään lattiaan ja syljetään,
"niin ei tartu".[536] Kun huomataan kahdesta tikusta, oljenkorresta
t.m.s. lattialle muodostunut risti, on tarkoin varottava astumasta
sen yli, jollei heti lueta loitsua ja syljetä kolmasti eteensä.[537]
Tuntemattomalta taholta uhkaavaa epämääräistä tartuntaa vastustetaan
asiaankuuluvan loitsun yhteydessä sylkemällä. Esim.: Syljetään
kolmasti ja sanotaan: "Ei tännään tartu, nythän on sunnuntai,
maanantai, tiistai j.n.е.", siis mainitaan sen päivän nimi, mikä
kulloinkin on.[538]
Vanhojen suomalaisten tietää Lencqvist vesillä ollessaan, kun heidät
tapasi vihuri, sylkeneen sitä kohti, arvellen siinä olevan noita-akan
tahi pahan hengen.[539]
Erästä "pahan silmän" uskon muotoa, kehumisella tahi kiittämisellä
aiheutettavaa vahingollista taikavaikutusta, on Suomessa sylkemällä
vastustettu. Karjalassa oli lapset silmäämisen pelosta ristille
tuotaessa huolellisesti kääritty vaatemyttyyn, niin että kasvoja oli
vaikea saada näkyviin. Kun eräs kirkkoherran rouva kaivoi lapsen
kasvot näkyviin ja kehui, kummi kolmasti sylki.[540]
Sylkemällä on ehkäisty myös selvästi tajuttavaa tartunnan vaaraa.
Jos mennään saunaan, jossa aikaisemmin on kylpenyt tarttuvaa tautia
poteva, on kolmasti syljettävä eteensä.[541] <i>Trachoman</i> tarttumisen
ehkäisemiseksi on sitä sairastavaa syljettävä silmille.[542]
Hammastaudissa syljettiin kolme kertaa perätysten pulloon, joka
vietiin kiehuvaan hetteeseen.[543]
Virolaisten käsitysten mukaan näyttää yleensä olevan kiellettyä
sylkeä tuleen. Tämän kiellon rikkomisesta on seurauksena kipeytymät
kielessä ja suussa.[544] Myöskin on sylkeminen täällä tunnettu
varaustaikana. Silmiä pestessä on joko syljettävä maahan[545] tahi
kolme kertaa pesemään ruvetessa ja siitä lakattua.[546] Ennenkuin
istutaan maahan, on siihen kolmasti syljettävä, samoin, kun noustaan
istumasta ylös.[547] Kun joesta juodaan, on sitä ennen jokeen
syljettävä, silloin ei vedestä koidu mitään "pahaa".[548] Sille
paikalle, jolle lasketaan virtsaansa, on ensin kolmasti syljettävä.
Silloin eivät "ma alused" käy päälle.[549]
Eräät etäisempien suomensukuisten kansojen sylkitaiat muodostavat
analogioita Itämeren suomalaisille. Jos votjakki kompastuu
yhtäkkiä tasaisella paikalla kulkiessaan, niin että hänen
jalkansa käy kipeäksi, hänen on heti käännyttävä takaisin ja
syljettävä sille paikalle; muussa tapauksessa jää ihminen koko
eliniäkseen rammaksi.[550] Jos taas votjakki kaatuu, sylkäisee hän
kaatumispaikalle ja sanoo <i>oste!</i> s.o. herra armahtakoon![551]
Syrjänit suojelevat ulostusta pahanilkiseltä taikuudelta määrätyllä
tavalla sylkemällä.[552]
Votjakit ovat vielä sylkemällä vastustaneet sellaista
taikavaikutusta, joka syntyy peiliin katsomisesta. Jos joku katsoo
peiliin ja lähtee sen luota siihen sylkemättä, on hän tämän jälkeen
vähitellen laihtuva. Jos taasen pienelle lapselle, kun se ei
vielä puhu, näytetään hänen kuvansa peilissä, jää lapsi mykäksi
koko iäkseen.[553] Jo antikin, samaten kuin lukuisille myöhemmän
ja nykyajan kansoille on ollut tunnettua taikatila, joka syntyy
katselemalla omaa kuvaansa kuvastimessa tahi vedenpinnassa. Tämä
psykoneurologiselta pohjalta lähtevä lumouksen tila, joka ilmenee
taikauskoisena pelon ja vastenmielisyyden tunteena omaa peilikuvaa
katsellessa, on johtanut luuloihin, joiden mukaan kuvastimeen
katselemisesta saattaa varsinkin lapsille olla pahoja seurauksia.
Saksalaisen taikaluulon mukaan ei lapsi saa katsoa kuvastimeen,
ennenkuin se on vuoden vanha. Muutoin siitä tulee turhamainen,
ylimielinen, tuhma, tahi on hän sammaltava j.n.e.[554]
Suomalaisessa taikakäytännössä on sylkeminen, joko loitsuun yhtyneenä
tahi ilman, ollut varsin yleistä eräissä <i>kalastustaioissa</i>,
varsinkin onkiessa noudatetuissa. Onkeen tahi syöttiin sylkeminen
on yleistä yli koko Suomen. Taian tarkoituksena on saada kalat
paremmin ottamaan pyydykseen, joskus estää niiden peräytymistä
tahi irtautumista ongesta.[555] Myöskin saatetaan hyvän kalaonnen
saamiseksi sylkeä ensimäisen kalan suuhun ja heittää se takaisin
veteen.[556] Puhaltaminen, jolla taioissa yleensä on sama asema kuin
sylkemisellä, tavataan myös kalastustaioissa.[557]
Näitä tapoja ja taikoja käsittääkseen on lähdettävä eräistä
aiemmin puheenaolleista seikoista. Lähinnä on johdettava mieleen
muutamien toisten ihmisruumiin eritteiden, esim. hien käytäntö
metsästystaioissa. Ollen taikavälineenä samanarvoinen näiden kanssa,
sylki on voinut saada samanlaisen merkityksen n.s. yhteystaikojen
välikappaleena kuin veri, hiki y.m. Syljellä on siis ajateltu aikaan
saatavan yhteyttä ei ainoastaan luontoon ja toisiin ihmisyksilöihin,
vaan myös haltioihin, henkiin ja jumaluusolentoihin. Tällä tavoin
sylki metsästys- ja kalastustaioissa, yhtähyvin kuin hiki ja
veri metsästystaioissa, saattaa olla taikomisvälineenä yhteyden
aikaansaamiseksi metsän ja veden riistaa suoviin haltioihin,
tarkoituksella turvata pyytäjälle näiden avunanto. Tänne kuuluvat
loitsut näyttävät tätä väitettä tukevan. Niissä puhutellaan taikaa
tehtäessä metsän tahi veden haltiaa, tahi lupaa taikoja itsensä
paholaiselle, mikä alkuaan on saattanut tarkoittaa yhteyttä
asianomaisen haltian kanssa.[558]
Muutamissa suomalaisissa <i>parannustaioissa</i> sylkeä käytetään
yhdenmukaisesti veren kanssa taudin poistamiseen siirtämällä.
Hammassärkyä poistettaessa on eräiden taikojen yhteydessä, joissa
veri on varsinaisena taudin siirtäjänä, erikoisesti painostettu, että
taudin siirto- tahi kiinnityspaikkaan on syljettävä. Mutta yksinomaan
syljenkin avulla voidaan hammastautia poistaa, esim. menemällä
sellaisen huoneen sijalle, joka on kolmasti muutettu, kaivamalla
sinne kolme kuoppaa ja sylkemällä jokaiseen kolmasti, lausuen:
"Vieköön se säryn, joka huoneenkin on vienyt!" Tämän jälkeen pannaan
kivi jokaisen kuopan peitoksi.[559]
Sylki näyttää vielä erikoistuneen yskän parannuksen välikappaleeksi
taioissa, jotka muodoltaan ovat analogisia hammastaudin
parannustaioille. Jos yskittää liiaksi, on mentävä sellaiselle
maalle, jota ei ikipäivinä kynnetä, ja syljeksittävä puiden juurille
loitsien: "Ryvi ryhjä, huoju honka, päristä paha petäjä."[560] Tahi
on yskän parantamiseksi puuhun tehtävä reikä, johon yskäistään,
sylkäistään ja [lyödään] tappi päälle.[561]
Näiden enemmän tahi vähemmän tyypillisiin taikaryhmiin kuuluvien
käytäntötapojen ohella syljellä ja sylkemisellä on vielä laaja
käytäntö mitä erilaisimmissa taioissa, joissa sylkeminen usein ei ole
taian oleellisimpana osana, vaan sillä on taikaa vahvistava merkitys.
Monieu loitsujen ohessa, joihin ei huomattavampaa taikatointa yhdy,
syljetään, varsinkin parannusloitsuissa. Toisissa taasen on syljellä
jonkun verran huomattavampi tehtävä.
Näin voidaan terärauta lumota syljellä vaarattomaksi.[562] Puremalla
rautaa kolmesta kohden loitsun ohella ja samalla sylkemällä
saavutetaan sama tarkoitus.[563] Raudan haavan parantamisessa ja
verenvuodon seisauttamisessa sylkeminen loitsun ja muun taikatoimen
yhteydessä on tavallista. Joskus syljetään suorastaan haavaan.[564]
Syljen käytöstä taikatoimissa mainittakoon vielä sylkeminen
taikasuolojen y.m. taikakompositionien valmistuksessa. Esim.
tuulesta tarttuneeksi luullun sairauden, "tuuleisen" parantamisessa
käytettäviin suoloihin syljetään,[565] "lennon" suoloihin,[566]
palohaavojen parannussuoloihin,[567] kivellä loukatun parantamiseksi
tehtäviin suoloihin[568] ja "lapsen itkettäjää" parannettaessa
käytettävään taikakompositioniin.[569]
Useissa, varsinkin viimeksi puheenaolleissa tapauksissa, lienee
syljellä yksinkertaisesti parannusaineen tehtävä. Sellaisessa
merkityksessä on sillä joka tapauksessa ollut käytäntöä. Suun
eritettä ovat suomalaiset käyttäneet selvästi parannusaineena
sellaisenaan, esim. palaneen kivun huojentamiseksi[570] ja
maasta tarttuneen taudin, "maahisen" parantamiseksi, jota varten
kipeää paikkaa kolmasti nuoltiin,[571] sekä n.s. "sampaiden"
parantamisessa.[572]
Vielä silmäiltäköön syljen käyttöä muutamissa hajanaisissa,
erilaisiin aloihin kuuluvissa suomalaisissa taioissa. Tällaisia
ovat esim. luteiden poisto seinään loitsun keralla sylkemällä,[573]
mehiläisen pistoa vastaan varautuminen,[574] rakkauden lumoista
pääseminen kolmasti vihkisormuksen läpi sylkemällä,[575] kerityn
lampaan pyyhkäisy kolmasti villatukolla, johon joka kerran
syljetään,[576] j.n.e. Sylkeä käytetään ennustettaessakin.[577]
Kuten monasti muuallakin taian ja loitsun keskinäistä suhdetta
arvosteltaessa, on monien tällaisten taikamenetelmien suhteen joskus
vaikeaa päättää, onko varsinainen taiallinen puoli menetelmän
vallitsevin osa vai onko se vain vahvistamassa loitsua. Niissä
taioissa, joissa syljellä aikaan saadaan selvästi todettavia
sympatetisia suhteita samaten kuin hiuksilla, verellä, hiellä
y.m., se on taiassa epäilemättä oleellisimpana osana. Samoin
parannustaioissa, joissa sylki kipeän kohdan yhteyteen saatettuna on
suoranaisena parannusaineena. Niissä taikatoimissa, joissa sylkeminen
joko semmoisenaan tahi vähäpätöiseen ja vähän kehittyneeseen
taikatoimeen yhtyneenä tavataan kehittyneemmän loitsun yhteydessä,
useinkin sen jäljessä lienee sillä loitsua tahi toista taikatointa
vahvistava luonne.
Tässä otettakoon vielä huomioon eräs sylkemisen taikapsykologinen
puoli. Sylkeminen tapahtuu monasti sellaisten loitsujen
yhteydessä, joissa loitsija ironian, herjauksen, ylenkatseen tahi
säikähdyttämisen avulla pyrkii aikaansaamaan taikavaikutusta.
Sylkeminenhän on aina ollutkin ylenkatseen ja herjauksen
ilmaisukeinoja. Tällaisiin loitsuihin ja sylkemiseen yhtyy usein
ylenkatsetta tahi inhoa ilmaiseva interjektioni: "hoo", "pthoo",
"hyi" j.n.e. Että tällaista mielenliikutusta juuri pyritään aikaan
saamaan, osoittaa se, että parannustarkoituksessa toista vasten
kasvoja syljettäessä sanotaan olevan sitä paremman, mitä enemmän
potilas suuttuu.
<i>Henkäys, puhaltaminen</i> käsitetään taioissa usein samanarvoiseksi
sylkemisen kanssa ja tavataan sen vuoksi samanlaatuisissa
taikatoimissa kuin jälkimäinen. Puun aiheuttamaa kipeää,
"puun vihoja" parannetaan puhaltamalla loitsun ohella kipeään
paikkaan.[578] Kun on joku kipu tahi haava jalassa, suojellaan se
kylpemään mentäessä ärtymiseltä puhaltamalla oven saranaraudan läpi
kipeään kohtaan.[579]
Profylaktinen merkitys on puhaltamisella myös syrjänien taikuudessa.
Monet syrjänit pelkäävät syödä vierasten ihmisten kanssa.
Karkoittaakseen tarttumusta ja suojeltuakseen siltä he puhaltavat
ruokaan.[580]
Vaikeissa sairaudentapauksissa kutsuvat votjakit loitsijan (<i>pellas</i>
'puhaltaja'), joka ryhtyy parantamaan sairasta lausumalla epäselviä
sanoja, erilaisia <i>voršudien</i> nimiä, lisäämällä jumalan (<i>kildisin</i>)
nimen. Sanojansa hän säestää puhaltamalla sairaan päälle.[581]
Tšeremissiläisten loitsunlukijoiden on taikasanoja lukiessaan
tapana puhaltaa tahi sylkeä. Loitsijaa nimitetäänkin "sylkijäksi"
(<i>sūwedaša</i>).[582]
Ersämordvalaisissa taianomaisissa parannusmenetelmissä tavataan
pureminen, puhaltaminen ja sylkeminen loitsun ohella kohjun
parantamisessa. Palanutta parannetaan loitsimalla, samalla kuin
jokaisen loitsun jälkeen kolmasti puhalletaan palaneeseen paikkaan ja
yhdeksän kertaa siihen syljetään.[583]
Varsinkin alhaiskultturiset ja luonnonkansat pitävät taikauskoisista
syistä tarkkaa <i>huolta ruoastansa</i>. Se saattaa jo semmoisenaan joutua
pahanilkisen taikuuden alaiseksi ja esim. pahan silmän satuttamana
itse turmeltua tahi tuottaa nauttijalleen pahaa. Mutta varsinkin
ruoan tähteiden suhteen ollaan varovaisia, sillä niiden avulla
luullaan vihollisten voivan aikaan saada samanlaisia taikavaikutuksia
kuin ruumiin substanssin kautta. Tällöin on luonnollista, että
suupala, joka sisältää lisäksi ihmisen suun eritettä, saattaa olla
voimakas väline taikojan käsissä.
Suomalaisissa taikauskoisissa luuloissa ja taioissa tavataan eräitä
varsin luonteenomaisia käsityksiä suupalasta ja jäännöspalasta
syödessä. Jos jättää syödessään leipäpalan (jota kansa kutsuu
väkipalaksi) ja toinen saa sen syödä, niin silloin sen palan syöjä
saa palan jättäjän kaiken voiman tahi ainakin suurimman osan hänen
voimistaan.[584] Leipäpalan maahanputoamiseen liittyy taikauskoinen
pelko. Sellainen pala on otettava ylös ja sitä on suudeltava.[585]
Eräissä taioissa on suupalalla käytäntö, joka edellisestä
tunnetaan tyypilliseksi ruumiillisen substanssin taianomaiseksi
käytäntötavaksi, nimittäin nefarisissa taioissa sekä sympatetisen
yhteyden aikaansaajana ihmisten välillä sekä ihmisten ja eläinten
kesken. Kun vieraalle tarjotaan ruokaa ja hänen suustaan putoaa
muru pöydälle, niin jos se viedään kirkkomaalle, aiheutetaan sillä
syöjälle sisällinen tauti.[586] Kun miniä tuodaan sulhasen kotiin ja
hän tahtoo taikoa koko talon väen, niin etteivät ne olisi vihaisia
hänelle, hänen pitää ensi kertaa sulhasen kotona syödessään ottaa
suustansa ensimäinen hienoksi pureksimansa pala ja panna se salaa
perheen keittopataan, niin että koko perhe tulee siitä syöneeksi.
Näin miniä takaa itselleen koko perheen hyvänsuopaisuuden.[587]
Koiran voi kiinnittää itseensä ottamalla koiran suusta ja omasta
suustansa leipää, sekoittamalla ne yhteen ja antamalla siitä koiran
syödä puolet sekä syömällä itse toisen puolen. Jos taas tahdotaan,
ettei koira kulkisi kauas pois kotoa, pannaan tämä sekoitus kuivaan
paikkaan orren päähän, jossa se pysyy tallessa.[588]
Syödessä pudonnutta leivän murua voidaan käyttää vielä
parannustarkoituksiinkin. Syyliä poistetaan kädestä panemalla
tällainen muru syylän päälle ja syöttämällä se sitten kanalle.[589]
Edellisenlaatuisia taikauskoisia käsityksiä näyttää Virossakin
liittyvän suupalaan.[590]
Sekä Suomen että Ruotsin ruotsalaisten taika-aineisto näyttää
sisältävän suuren joukon taikoja ja taikakäsityksiä, joissa syljelle,
sylkemiselle ja suupalalle omistetaan sama merkitys taikomisvälineenä
kuin suomalaisissa taioissa. Ensiksikin huomattakoon tuleen
sylkemisen seuraukset: palorakko kielessä, kielen turpoaminen
rakoille tahi suun kipeytyminen yleensä.[591] Mutta kielen rakkoja
parannetaan myös juuri tuleen sylkemällä.[592] Sylkemisellä katsotaan
voitavan vastustaa taikuutta yleensä,[593] ja sen vuoksi on se saanut
varsin yleisen käytännön lukemattomissa vasta- ja ehkäisytaioissa.
On syljettävä veteen, ennenkuin juodaan siitä, käydään pesemään tahi
kuljetetaan elukoita sen yli; silloin ei mitään pahaa koidu siitä,
eivätkä huulet ruohdu;[594] maahan, ennenkuin lasketaan siihen
virtsaansa tahi käydään sille pitkälleen,[595] sänkyyn tahi tuolille,
ennenkuin käydään makaamaan tahi istumaan,[596] kun kuljetaan
haaskan ohi,[597] kun kompastutaan,[598] kun astutaan ensi kerran
johonkin huoneeseen,[599] kun tullaan tien risteykseen,[600] kun
aamulla ulos mentäessä vaimoihminen tulee ensiksi vastaan,[601] kun
säikähtää,[602] kun sattuu panemaan vaatteet nurin päällensä.[603]
Vedestä tullutta taikomusta (vetehisiä: <i>vatten-elfvorna</i>) vastaan
kuljetaan kolmasti myötäpäivään kaivon ympäri ja syljetään veteen
kolme kertaa. Ihmisen sylkeä ovat ruotsalaiset yleensä pitäneet mitä
voimakkaimpana ja pyhänä taika- ja parannusaineena, jonka vuoksi
kaikissa parannuksissa on syljetty kolme kertaa.[604]
Edelleen tavataan ongenkoukkuun sylkeminen Suomen ruotsalaisten
tavoissa.[605]
Suupala saattaa ruotsalaisten käsitysten mukaan aikaan saada
samantapaisen taikakontaktin, joka on tunnettu suomalaisten
käsityksissä. Jos poika ja tyttö syövät samaa palaa, he pian
rakastuvat toisiinsa.[606] Suomalaiseen "väkipalaa" koskevaan
käsitykseen on verrattava ruotsalainen käsitys viimeisestä palasta
("magbiten") syötäessä: sitä ei saa antaa kellekään, sillä jos joku
saa sen, saa hän ruoan koko voiman.[607] Palan putoaminen suusta
ennustaa Ruotsissa samaten kuin Suomessakin kuolemaa.[608]