VII. Sylki, henkäys ja suupala.

Syljelle omistetaan tavoissa yleensä monenmoisia taikavaikutuksia.

Maagillinen ajatustapa ei tee eroa varsinaisen ruumiin substanssin

ja organisten eritteiden välillä. Sen vuoksi sylki, kuten hikikin,

käytäntönsä puolesta on pääasiallisimmissa kohdin rinnastettava

edellisten kanssa.

Sylki on helpoimmin esille saatavissa ja valmiin käytäntöön

kaikista ihmisruumiin eritteistä. Tämä seikka kelpaa mahdollisesti

selitykseksi sille, että sylki on saanut laajan käytännön sellaisissa

taikatoimissa, jotka edellyttävät jonkin taikavälineen mahdollisimman

helppoa ja vaivatonta käytäntöönsaantia. Näin on sylki ja sylkeminen

<i>yleinen vastataioissa</i>, joissa nopealla tempulla on viipymättä

neutralisoitava ja tyhjäksi tehtävä jokin taikavaikutus.

Toiselta puolelta syljen yhtenä organismin eritteistä ajatellaan

kelpaavan aikaan saamaan samanlaisia sympatetisia yhdyssiteitä

alkulähteeseen kuin varsinaiset organismin osaset. Määrätyn kohtalon

alaisena se voi aiheuttaa ihmiselle sairautta y.m. onnettomuutta.

Siis senkin suhteen on noudatettava tarpeellisia varotoimenpiteitä.

Tästä ovat varsinaisesti saaneet alkunsa monet <i>sylkemiskiellot</i>,

joskin niiden perustana joskus saattaa olla muitakin syitä.

Sylkeä ei kuitenkaan sanottavassa määrässä käytetä taikomisvälineenä

sellaisissa suorastaan tyypillisissä taikaryhmissä kuin lemmennosto-

ja kontaktitaiat yleensä sekä nefarinen taikuus. Näistäkin

on kuitenkin esimerkkejä. Sellaisia on syrjänien keino saada

koira seuraamaan itseänsä antamalla sille leipäpala, johon on

sylkäisty,[516] sekä suomalainen taika sylkeä lehmän suuhun, jottei

se pyrkisi pois kotoa.[517]

Tämän sijaan tunnetaan joukko taikatoimia ja taikauskoisia

käsityksiä, joissa tunnettu ajatus ihmisen ja hänen erillään olevan

ruumiillisen substanssinsa, tässä tapauksessa syljen, välillä kyllä

on havaittavissa, mutta sillä on ahtaampi, lokalisoitu merkitys.

Näihin olisin taipuvainen lukemaan monet sylkemiskiellot, joiden

ohella seuraukset varomattomasta tahi sopimattomasta sylkemisestä

kohdistuvat suuhun ja suussa oleviin elimiin. Virolaisilla tunnetaan

kielto sylkeä tuleen. Kiellon rikkomisesta on seurauksena rakot

kielessä. Joka taas sylkee variksen jälkeen, saa hampaansa mustiksi

ja kieroiksi.[518] Liiviläisten käsityksissä seuraus varomattomasta

sylkemisestä kohdistuu silmiin. He sanovat, kun lapset syljeskelevät:

"<i>Ala silg, siz kāzābad nä´rad silma</i>."[519] Votjakit uskovat, että

jos joku kirvestä teroittaessaan sylkee kovasimeen, hänen kielensä

puhuessa ikäänkuin takertuu kiinni, s.o. hän ei voi puhua nopeasti

eikä lausua selvästi sanoja.[520] Syrjänien on ollut kiellettyä

sylkeä tuleen. Kiellon rikkomisesta on seurauksena ihohalkeamien

muodostuminen suuhun. Joka taasen sylkee kuumalle kivelle, sen kieli

kuivettuu.[521]

Suomalaisessa taika-aineistossa eräät taiat kuvastavat sylkemisen

ja syljen suhdetta suun elimiin, mutta edellisistä hiukan eriävässä

merkityksessä. Sylkeminen ei täällä tavallisesti aiheuta mitään

negativista seuraamusta suun elimille, vaan päinvastoin poistaa

niistä sairauden. Yleistä on kielessä olevan rakon poistaminen

loitsun ohella maahan sylkemällä.[522] Tämä yksinkertainen menettely

on -- kuten tavallista -- voinut kehittyä monimutkaisemmaksi:

sylkemispaikkaan on paljaalla jalalla tehtävä risti,[523] on

syljettävä kolme kertaa[524] j.n.e.

Suomalainen taikakäytäntö yhtyy ikivanhaan tapaan poistaa kielen

rakkoja. Marcellus Empiricus määrää niitä parannettavaksi

sylkemällä.[525]

Tapa parantaa kielen rakkoja manauksentapaisen loitsun yhteydessä

sylkemällä on varmaankin suhteessa käsitykseen kielen sairastumisesta

varomattoman ja sopimattoman sylkemisen seurauksena. Lähinnä lienee

tässä ollut vaikuttamassa neutralisointiprinsipi, s.o. paha on

parannettava samoja teitä ja samoja välikappaleita käyttäen kuin

mistä se on syntynytkin.

Tarkasteltakoon vielä erikseen syljen käyttöä eräisiin

parannustarkoituksiin. Näissä on huomattavinta silmän ja silmän

seutujen sairauksien parantaminen syljellä. Liiviläisten käsitys

silmäluomiin syntyvien ajettumien, n.s. näärännäppyjen syntymisestä

varomattoman sylkemisen seurauksena on jo mainittu. Mutta samalla

tunnetaan sylkeminen juuri näärännäppyjen parannuskeinona. Ne saadaan

poistumaan sylkemällä vasten potilaan kasvoja.[526] Tahi on niitä

kolmasti pyyhittävä kissan hännällä ja joka kerta sylkäistävä.[527]

Ersämordvalaiset ovat samaten poistaneet tätä sairautta sylkemällä ja

loitsimalla.[528] Tässä on siis vallitsemassa sama suhde kuin kielen

sairastumisen ja parantamisen välillä.

Sylki on ikivanhoista ajoista saakka ollut erikoisesti suosittu juuri

silmätaudeissa. Evankelioissa on kolme ihmekertomusta, joissa Jesus

käyttää sylkeänsä parantamisessa (Markus 7: 33, 8: 23, Johannes 9:

6) ja kahdessa niistä hän parantaa sokean. Tacitus kertoo keisari

Vespasianuksen parantaneen sokean sylkemällä unessa saamansa

osoituksen mukaan tämän silmiin.[529]

Sangen yleistä on sylkeminen eräissä taikatoimissa, joista useimmat

kuuluvat profylaktisten temppujen luokkaan, toisin sanoen, ovat

selviä varaustaikoja. Pestessään jostakin ojasta silmiänsä,

suomalaiset siihen ensiksi kolmasti sylkevät.[530] Silmänpesuveteen

on muutenkin ensiksi syljettävä, sitten ei siitä mitään tartu.[531]

Lasta kylvetettäessä on saunaveteen samasta syystä aina

syljettävä[532] ja lapsen riepuja järvessä pestäessä on riepua ensin

kolmasti puraistava, sitten syljettävä veteen.[533]

Samoin on haaskan ohi kuljettaessa sekä kun astutaan huoneeseen,

jossa ei ennen ole oltu, sylkäistävä.[534] Tämä on tehtävä

jonkunlaisen tartunnan ehkäisemiseksi.[535]

Sylkemällä varaudutaan yleensä epämääräiseltä pahalta, vaikeasti

todettavissa olevaa taikavaikutusta vastaan. Jos lapsi säikähtää,

imaistaan vesi lapsen silmistä, sylkäistään lattiaan ja syljetään,

"niin ei tartu".[536] Kun huomataan kahdesta tikusta, oljenkorresta

t.m.s. lattialle muodostunut risti, on tarkoin varottava astumasta

sen yli, jollei heti lueta loitsua ja syljetä kolmasti eteensä.[537]

Tuntemattomalta taholta uhkaavaa epämääräistä tartuntaa vastustetaan

asiaankuuluvan loitsun yhteydessä sylkemällä. Esim.: Syljetään

kolmasti ja sanotaan: "Ei tännään tartu, nythän on sunnuntai,

maanantai, tiistai j.n.е.", siis mainitaan sen päivän nimi, mikä

kulloinkin on.[538]

Vanhojen suomalaisten tietää Lencqvist vesillä ollessaan, kun heidät

tapasi vihuri, sylkeneen sitä kohti, arvellen siinä olevan noita-akan

tahi pahan hengen.[539]

Erästä "pahan silmän" uskon muotoa, kehumisella tahi kiittämisellä

aiheutettavaa vahingollista taikavaikutusta, on Suomessa sylkemällä

vastustettu. Karjalassa oli lapset silmäämisen pelosta ristille

tuotaessa huolellisesti kääritty vaatemyttyyn, niin että kasvoja oli

vaikea saada näkyviin. Kun eräs kirkkoherran rouva kaivoi lapsen

kasvot näkyviin ja kehui, kummi kolmasti sylki.[540]

Sylkemällä on ehkäisty myös selvästi tajuttavaa tartunnan vaaraa.

Jos mennään saunaan, jossa aikaisemmin on kylpenyt tarttuvaa tautia

poteva, on kolmasti syljettävä eteensä.[541] <i>Trachoman</i> tarttumisen

ehkäisemiseksi on sitä sairastavaa syljettävä silmille.[542]

Hammastaudissa syljettiin kolme kertaa perätysten pulloon, joka

vietiin kiehuvaan hetteeseen.[543]

Virolaisten käsitysten mukaan näyttää yleensä olevan kiellettyä

sylkeä tuleen. Tämän kiellon rikkomisesta on seurauksena kipeytymät

kielessä ja suussa.[544] Myöskin on sylkeminen täällä tunnettu

varaustaikana. Silmiä pestessä on joko syljettävä maahan[545] tahi

kolme kertaa pesemään ruvetessa ja siitä lakattua.[546] Ennenkuin

istutaan maahan, on siihen kolmasti syljettävä, samoin, kun noustaan

istumasta ylös.[547] Kun joesta juodaan, on sitä ennen jokeen

syljettävä, silloin ei vedestä koidu mitään "pahaa".[548] Sille

paikalle, jolle lasketaan virtsaansa, on ensin kolmasti syljettävä.

Silloin eivät "ma alused" käy päälle.[549]

Eräät etäisempien suomensukuisten kansojen sylkitaiat muodostavat

analogioita Itämeren suomalaisille. Jos votjakki kompastuu

yhtäkkiä tasaisella paikalla kulkiessaan, niin että hänen

jalkansa käy kipeäksi, hänen on heti käännyttävä takaisin ja

syljettävä sille paikalle; muussa tapauksessa jää ihminen koko

eliniäkseen rammaksi.[550] Jos taas votjakki kaatuu, sylkäisee hän

kaatumispaikalle ja sanoo <i>oste!</i> s.o. herra armahtakoon![551]

Syrjänit suojelevat ulostusta pahanilkiseltä taikuudelta määrätyllä

tavalla sylkemällä.[552]

Votjakit ovat vielä sylkemällä vastustaneet sellaista

taikavaikutusta, joka syntyy peiliin katsomisesta. Jos joku katsoo

peiliin ja lähtee sen luota siihen sylkemättä, on hän tämän jälkeen

vähitellen laihtuva. Jos taasen pienelle lapselle, kun se ei

vielä puhu, näytetään hänen kuvansa peilissä, jää lapsi mykäksi

koko iäkseen.[553] Jo antikin, samaten kuin lukuisille myöhemmän

ja nykyajan kansoille on ollut tunnettua taikatila, joka syntyy

katselemalla omaa kuvaansa kuvastimessa tahi vedenpinnassa. Tämä

psykoneurologiselta pohjalta lähtevä lumouksen tila, joka ilmenee

taikauskoisena pelon ja vastenmielisyyden tunteena omaa peilikuvaa

katsellessa, on johtanut luuloihin, joiden mukaan kuvastimeen

katselemisesta saattaa varsinkin lapsille olla pahoja seurauksia.

Saksalaisen taikaluulon mukaan ei lapsi saa katsoa kuvastimeen,

ennenkuin se on vuoden vanha. Muutoin siitä tulee turhamainen,

ylimielinen, tuhma, tahi on hän sammaltava j.n.e.[554]

Suomalaisessa taikakäytännössä on sylkeminen, joko loitsuun yhtyneenä

tahi ilman, ollut varsin yleistä eräissä <i>kalastustaioissa</i>,

varsinkin onkiessa noudatetuissa. Onkeen tahi syöttiin sylkeminen

on yleistä yli koko Suomen. Taian tarkoituksena on saada kalat

paremmin ottamaan pyydykseen, joskus estää niiden peräytymistä

tahi irtautumista ongesta.[555] Myöskin saatetaan hyvän kalaonnen

saamiseksi sylkeä ensimäisen kalan suuhun ja heittää se takaisin

veteen.[556] Puhaltaminen, jolla taioissa yleensä on sama asema kuin

sylkemisellä, tavataan myös kalastustaioissa.[557]

Näitä tapoja ja taikoja käsittääkseen on lähdettävä eräistä

aiemmin puheenaolleista seikoista. Lähinnä on johdettava mieleen

muutamien toisten ihmisruumiin eritteiden, esim. hien käytäntö

metsästystaioissa. Ollen taikavälineenä samanarvoinen näiden kanssa,

sylki on voinut saada samanlaisen merkityksen n.s. yhteystaikojen

välikappaleena kuin veri, hiki y.m. Syljellä on siis ajateltu aikaan

saatavan yhteyttä ei ainoastaan luontoon ja toisiin ihmisyksilöihin,

vaan myös haltioihin, henkiin ja jumaluusolentoihin. Tällä tavoin

sylki metsästys- ja kalastustaioissa, yhtähyvin kuin hiki ja

veri metsästystaioissa, saattaa olla taikomisvälineenä yhteyden

aikaansaamiseksi metsän ja veden riistaa suoviin haltioihin,

tarkoituksella turvata pyytäjälle näiden avunanto. Tänne kuuluvat

loitsut näyttävät tätä väitettä tukevan. Niissä puhutellaan taikaa

tehtäessä metsän tahi veden haltiaa, tahi lupaa taikoja itsensä

paholaiselle, mikä alkuaan on saattanut tarkoittaa yhteyttä

asianomaisen haltian kanssa.[558]

Muutamissa suomalaisissa <i>parannustaioissa</i> sylkeä käytetään

yhdenmukaisesti veren kanssa taudin poistamiseen siirtämällä.

Hammassärkyä poistettaessa on eräiden taikojen yhteydessä, joissa

veri on varsinaisena taudin siirtäjänä, erikoisesti painostettu, että

taudin siirto- tahi kiinnityspaikkaan on syljettävä. Mutta yksinomaan

syljenkin avulla voidaan hammastautia poistaa, esim. menemällä

sellaisen huoneen sijalle, joka on kolmasti muutettu, kaivamalla

sinne kolme kuoppaa ja sylkemällä jokaiseen kolmasti, lausuen:

"Vieköön se säryn, joka huoneenkin on vienyt!" Tämän jälkeen pannaan

kivi jokaisen kuopan peitoksi.[559]

Sylki näyttää vielä erikoistuneen yskän parannuksen välikappaleeksi

taioissa, jotka muodoltaan ovat analogisia hammastaudin

parannustaioille. Jos yskittää liiaksi, on mentävä sellaiselle

maalle, jota ei ikipäivinä kynnetä, ja syljeksittävä puiden juurille

loitsien: "Ryvi ryhjä, huoju honka, päristä paha petäjä."[560] Tahi

on yskän parantamiseksi puuhun tehtävä reikä, johon yskäistään,

sylkäistään ja [lyödään] tappi päälle.[561]

Näiden enemmän tahi vähemmän tyypillisiin taikaryhmiin kuuluvien

käytäntötapojen ohella syljellä ja sylkemisellä on vielä laaja

käytäntö mitä erilaisimmissa taioissa, joissa sylkeminen usein ei ole

taian oleellisimpana osana, vaan sillä on taikaa vahvistava merkitys.

Monieu loitsujen ohessa, joihin ei huomattavampaa taikatointa yhdy,

syljetään, varsinkin parannusloitsuissa. Toisissa taasen on syljellä

jonkun verran huomattavampi tehtävä.

Näin voidaan terärauta lumota syljellä vaarattomaksi.[562] Puremalla

rautaa kolmesta kohden loitsun ohella ja samalla sylkemällä

saavutetaan sama tarkoitus.[563] Raudan haavan parantamisessa ja

verenvuodon seisauttamisessa sylkeminen loitsun ja muun taikatoimen

yhteydessä on tavallista. Joskus syljetään suorastaan haavaan.[564]

Syljen käytöstä taikatoimissa mainittakoon vielä sylkeminen

taikasuolojen y.m. taikakompositionien valmistuksessa. Esim.

tuulesta tarttuneeksi luullun sairauden, "tuuleisen" parantamisessa

käytettäviin suoloihin syljetään,[565] "lennon" suoloihin,[566]

palohaavojen parannussuoloihin,[567] kivellä loukatun parantamiseksi

tehtäviin suoloihin[568] ja "lapsen itkettäjää" parannettaessa

käytettävään taikakompositioniin.[569]

Useissa, varsinkin viimeksi puheenaolleissa tapauksissa, lienee

syljellä yksinkertaisesti parannusaineen tehtävä. Sellaisessa

merkityksessä on sillä joka tapauksessa ollut käytäntöä. Suun

eritettä ovat suomalaiset käyttäneet selvästi parannusaineena

sellaisenaan, esim. palaneen kivun huojentamiseksi[570] ja

maasta tarttuneen taudin, "maahisen" parantamiseksi, jota varten

kipeää paikkaa kolmasti nuoltiin,[571] sekä n.s. "sampaiden"

parantamisessa.[572]

Vielä silmäiltäköön syljen käyttöä muutamissa hajanaisissa,

erilaisiin aloihin kuuluvissa suomalaisissa taioissa. Tällaisia

ovat esim. luteiden poisto seinään loitsun keralla sylkemällä,[573]

mehiläisen pistoa vastaan varautuminen,[574] rakkauden lumoista

pääseminen kolmasti vihkisormuksen läpi sylkemällä,[575] kerityn

lampaan pyyhkäisy kolmasti villatukolla, johon joka kerran

syljetään,[576] j.n.e. Sylkeä käytetään ennustettaessakin.[577]

Kuten monasti muuallakin taian ja loitsun keskinäistä suhdetta

arvosteltaessa, on monien tällaisten taikamenetelmien suhteen joskus

vaikeaa päättää, onko varsinainen taiallinen puoli menetelmän

vallitsevin osa vai onko se vain vahvistamassa loitsua. Niissä

taioissa, joissa syljellä aikaan saadaan selvästi todettavia

sympatetisia suhteita samaten kuin hiuksilla, verellä, hiellä

y.m., se on taiassa epäilemättä oleellisimpana osana. Samoin

parannustaioissa, joissa sylki kipeän kohdan yhteyteen saatettuna on

suoranaisena parannusaineena. Niissä taikatoimissa, joissa sylkeminen

joko semmoisenaan tahi vähäpätöiseen ja vähän kehittyneeseen

taikatoimeen yhtyneenä tavataan kehittyneemmän loitsun yhteydessä,

useinkin sen jäljessä lienee sillä loitsua tahi toista taikatointa

vahvistava luonne.

Tässä otettakoon vielä huomioon eräs sylkemisen taikapsykologinen

puoli. Sylkeminen tapahtuu monasti sellaisten loitsujen

yhteydessä, joissa loitsija ironian, herjauksen, ylenkatseen tahi

säikähdyttämisen avulla pyrkii aikaansaamaan taikavaikutusta.

Sylkeminenhän on aina ollutkin ylenkatseen ja herjauksen

ilmaisukeinoja. Tällaisiin loitsuihin ja sylkemiseen yhtyy usein

ylenkatsetta tahi inhoa ilmaiseva interjektioni: "hoo", "pthoo",

"hyi" j.n.e. Että tällaista mielenliikutusta juuri pyritään aikaan

saamaan, osoittaa se, että parannustarkoituksessa toista vasten

kasvoja syljettäessä sanotaan olevan sitä paremman, mitä enemmän

potilas suuttuu.

<i>Henkäys, puhaltaminen</i> käsitetään taioissa usein samanarvoiseksi

sylkemisen kanssa ja tavataan sen vuoksi samanlaatuisissa

taikatoimissa kuin jälkimäinen. Puun aiheuttamaa kipeää,

"puun vihoja" parannetaan puhaltamalla loitsun ohella kipeään

paikkaan.[578] Kun on joku kipu tahi haava jalassa, suojellaan se

kylpemään mentäessä ärtymiseltä puhaltamalla oven saranaraudan läpi

kipeään kohtaan.[579]

Profylaktinen merkitys on puhaltamisella myös syrjänien taikuudessa.

Monet syrjänit pelkäävät syödä vierasten ihmisten kanssa.

Karkoittaakseen tarttumusta ja suojeltuakseen siltä he puhaltavat

ruokaan.[580]

Vaikeissa sairaudentapauksissa kutsuvat votjakit loitsijan (<i>pellas</i>

'puhaltaja'), joka ryhtyy parantamaan sairasta lausumalla epäselviä

sanoja, erilaisia <i>voršudien</i> nimiä, lisäämällä jumalan (<i>kildisin</i>)

nimen. Sanojansa hän säestää puhaltamalla sairaan päälle.[581]

Tšeremissiläisten loitsunlukijoiden on taikasanoja lukiessaan

tapana puhaltaa tahi sylkeä. Loitsijaa nimitetäänkin "sylkijäksi"

(<i>sūwedaša</i>).[582]

Ersämordvalaisissa taianomaisissa parannusmenetelmissä tavataan

pureminen, puhaltaminen ja sylkeminen loitsun ohella kohjun

parantamisessa. Palanutta parannetaan loitsimalla, samalla kuin

jokaisen loitsun jälkeen kolmasti puhalletaan palaneeseen paikkaan ja

yhdeksän kertaa siihen syljetään.[583]

Varsinkin alhaiskultturiset ja luonnonkansat pitävät taikauskoisista

syistä tarkkaa <i>huolta ruoastansa</i>. Se saattaa jo semmoisenaan joutua

pahanilkisen taikuuden alaiseksi ja esim. pahan silmän satuttamana

itse turmeltua tahi tuottaa nauttijalleen pahaa. Mutta varsinkin

ruoan tähteiden suhteen ollaan varovaisia, sillä niiden avulla

luullaan vihollisten voivan aikaan saada samanlaisia taikavaikutuksia

kuin ruumiin substanssin kautta. Tällöin on luonnollista, että

suupala, joka sisältää lisäksi ihmisen suun eritettä, saattaa olla

voimakas väline taikojan käsissä.

Suomalaisissa taikauskoisissa luuloissa ja taioissa tavataan eräitä

varsin luonteenomaisia käsityksiä suupalasta ja jäännöspalasta

syödessä. Jos jättää syödessään leipäpalan (jota kansa kutsuu

väkipalaksi) ja toinen saa sen syödä, niin silloin sen palan syöjä

saa palan jättäjän kaiken voiman tahi ainakin suurimman osan hänen

voimistaan.[584] Leipäpalan maahanputoamiseen liittyy taikauskoinen

pelko. Sellainen pala on otettava ylös ja sitä on suudeltava.[585]

Eräissä taioissa on suupalalla käytäntö, joka edellisestä

tunnetaan tyypilliseksi ruumiillisen substanssin taianomaiseksi

käytäntötavaksi, nimittäin nefarisissa taioissa sekä sympatetisen

yhteyden aikaansaajana ihmisten välillä sekä ihmisten ja eläinten

kesken. Kun vieraalle tarjotaan ruokaa ja hänen suustaan putoaa

muru pöydälle, niin jos se viedään kirkkomaalle, aiheutetaan sillä

syöjälle sisällinen tauti.[586] Kun miniä tuodaan sulhasen kotiin ja

hän tahtoo taikoa koko talon väen, niin etteivät ne olisi vihaisia

hänelle, hänen pitää ensi kertaa sulhasen kotona syödessään ottaa

suustansa ensimäinen hienoksi pureksimansa pala ja panna se salaa

perheen keittopataan, niin että koko perhe tulee siitä syöneeksi.

Näin miniä takaa itselleen koko perheen hyvänsuopaisuuden.[587]

Koiran voi kiinnittää itseensä ottamalla koiran suusta ja omasta

suustansa leipää, sekoittamalla ne yhteen ja antamalla siitä koiran

syödä puolet sekä syömällä itse toisen puolen. Jos taas tahdotaan,

ettei koira kulkisi kauas pois kotoa, pannaan tämä sekoitus kuivaan

paikkaan orren päähän, jossa se pysyy tallessa.[588]

Syödessä pudonnutta leivän murua voidaan käyttää vielä

parannustarkoituksiinkin. Syyliä poistetaan kädestä panemalla

tällainen muru syylän päälle ja syöttämällä se sitten kanalle.[589]

Edellisenlaatuisia taikauskoisia käsityksiä näyttää Virossakin

liittyvän suupalaan.[590]

Sekä Suomen että Ruotsin ruotsalaisten taika-aineisto näyttää

sisältävän suuren joukon taikoja ja taikakäsityksiä, joissa syljelle,

sylkemiselle ja suupalalle omistetaan sama merkitys taikomisvälineenä

kuin suomalaisissa taioissa. Ensiksikin huomattakoon tuleen

sylkemisen seuraukset: palorakko kielessä, kielen turpoaminen

rakoille tahi suun kipeytyminen yleensä.[591] Mutta kielen rakkoja

parannetaan myös juuri tuleen sylkemällä.[592] Sylkemisellä katsotaan

voitavan vastustaa taikuutta yleensä,[593] ja sen vuoksi on se saanut

varsin yleisen käytännön lukemattomissa vasta- ja ehkäisytaioissa.

On syljettävä veteen, ennenkuin juodaan siitä, käydään pesemään tahi

kuljetetaan elukoita sen yli; silloin ei mitään pahaa koidu siitä,

eivätkä huulet ruohdu;[594] maahan, ennenkuin lasketaan siihen

virtsaansa tahi käydään sille pitkälleen,[595] sänkyyn tahi tuolille,

ennenkuin käydään makaamaan tahi istumaan,[596] kun kuljetaan

haaskan ohi,[597] kun kompastutaan,[598] kun astutaan ensi kerran

johonkin huoneeseen,[599] kun tullaan tien risteykseen,[600] kun

aamulla ulos mentäessä vaimoihminen tulee ensiksi vastaan,[601] kun

säikähtää,[602] kun sattuu panemaan vaatteet nurin päällensä.[603]

Vedestä tullutta taikomusta (vetehisiä: <i>vatten-elfvorna</i>) vastaan

kuljetaan kolmasti myötäpäivään kaivon ympäri ja syljetään veteen

kolme kertaa. Ihmisen sylkeä ovat ruotsalaiset yleensä pitäneet mitä

voimakkaimpana ja pyhänä taika- ja parannusaineena, jonka vuoksi

kaikissa parannuksissa on syljetty kolme kertaa.[604]

Edelleen tavataan ongenkoukkuun sylkeminen Suomen ruotsalaisten

tavoissa.[605]

Suupala saattaa ruotsalaisten käsitysten mukaan aikaan saada

samantapaisen taikakontaktin, joka on tunnettu suomalaisten

käsityksissä. Jos poika ja tyttö syövät samaa palaa, he pian

rakastuvat toisiinsa.[606] Suomalaiseen "väkipalaa" koskevaan

käsitykseen on verrattava ruotsalainen käsitys viimeisestä palasta

("magbiten") syötäessä: sitä ei saa antaa kellekään, sillä jos joku

saa sen, saa hän ruoan koko voiman.[607] Palan putoaminen suusta

ennustaa Ruotsissa samaten kuin Suomessakin kuolemaa.[608]

Ihmisruumiin substanssi suomalais-ugrilaisten kansojen taikuudessa Taikapsykologinen tutkimus · 第 15 / 39 题