J.K. Älä lähde yksinäsi. Ota joku vanha akka (jos mahdollista lady
Maria Prideaux) mukaasi. Tapaat hänet Seurahuoneella. Hän on yhtä
utelias kuin ensimäinen äitimme... voit helposti hänet suostuttaa.
_Tämä on hyvä neuvo!_"
-- Olen liian sairas, -- huudahti lady Standish voihkahdettuaan. --
Sano emännällesi, -- virkkoi hän katsahtaen epämääräisesti Lydiaan
päin, -- että minun on todellakin aivan mahdotonta noudattaa hänen
ehdotustaan.
-- Hyvä on, mylady, -- säesti Lydia hilpeästi. -- Enkä ainakaan minä
teidän asemassanne vaivautuisi. Herrasmiesten _täytyy_ saada huvitella,
niin minä aina sanon. Jos naiset vain hiukan enemmän ummistaisivat
silmänsä, säilyisi rauha paremmin molemmin puolin. Tosiaan, mylady,
vaikka emäntäni suuttuisi, jos kuulisi minun niin sanovan, menisin
vuoteeseen, sillä te näytätte kauhean väsyneeltä, ja sir Jasper kyllä
palaa kernaasti kotiin ennemmin tai myöhemmin.
-- Kurja tyttö, -- huudahti Julia leimahtavin silmin, -- mitä sinä
tarkoitat?
-- Ka, -- sanoi Lydia perin viattomana, -- kylläpä minun kieleni
luiskahteleekin joutaviin lörpötyksiin! Mutta, mylady, mitäpä
minunlaiseni piikatyttö herraskaisten asioista tietää? Kuulee vain
sanasen juoruttelua sieltä täältä.
-- Laupias luoja, _mitä_ juoruja tarkoitat?
-- Mylady, ottakaahan hiukan hajusuolaa, pyydän! Oi, emäntäni varmaan
tappaisi minut, jos tietäisi, mitä olen sanonut! "Julia-parka",
huudahti hän uutisen kuullessaan. "Julia-parka, poloinen luottavainen
Juliani! Voi sitä lurjusta, sitä hirviötä!"
-- Hyvä Jumala, ja ketä hän sillä tarkoitti?
-- Herrajes, madam, miten sen voin sanoa? "_Se ei saa tapahtua!_"
huudahtaa emäntäni ja istahtaa kirjoittamaan teille kuin henkensä
edestä.
Nousten istuimeltaan lady Standish hyökkäsi valoon ja alkoi pullottavin
silmin ja hiukset pystyssä uudelleen lukea hellän Kittynsä kirjettä.
-- Ka, mylady, -- huudahti vilpitön Lydia, -- johan te ihan vapisette!
Minä en koskaan sir Jasperin tähden joutuisi noin suunniltani. Niin,
jos armollinen rouva sallii minun sen sanoa, koko Bath tietää, miten
mustasukkainen hän rouvasta on; eikä ole epäilemistäkään että se
osoittaa aviopuolison hellyyttä.
-- Totta, -- huudahti Julia, -- se on totta, tyttö!
-- Ja mitä niihin tulee, mylady, jotka väittävät muutamien miesten
olevan niin viekkaita, että huikentelevaisuuttansa peittääkseen
näyttelevät mustasukkaista, en maar minä alennu sellaista halpamielistä
epäluuloa uskomaan.
-- Päällysviittani! -- huusi lady Standish. -- Megrim, Susan! -- Hän
riensi eteiseen. -- Päällysviittani! Menkää heti tilaamaan kyytikärryt!
-- Suokaa anteeksi rohkeuteni, mylady, -- virkkoi Lydia, sievästi
poistuen vakuutettuna, että oli asiansa hyvin toimittanut, --
mutta älkää unohtako ottaa lady Mariaa mukaanne, jos mahdollista.
Herrasmiehet ovat niin ovelia tekemään kepposia meille nais-raukoille.
Niin olen ainakin kuullut, -- lisäsi neitonen kainosti. -- Ja matka on
niin pitkä ja ikävystyttävä, mylady!