[261] Semele pyysi kerran Junon neuvosta, että hän saisi nähdä Jupiterin
täydessä loistossaan. Jumala täytti hänen toiveensa, mutta silloin
salama iski häneen ja poltti hänet tuhkaksi.
[262] Seitsemäs soihtu on Saturnus, jossa pyhäin mietiskelijäin sielut
oleskelevat ja joka tällä haavaa oli Leijonan tähtimerkissä. Astrologit
pitivät Saturnusta kylmänä taivaankappaleena; Leijonan suuremman lämmön
vaikutuksesta se oli nyt lauhkea.
[263] »Kristallissa» = Saturnus-taivaassa, joka on saanut nimensä
Kreetan kuninkaan Saturnuksen mukaan, joka hallitsi maailmaa ns.
»Kultaisella aikakaudella».
[264] Nämä portaat, jotka kuvannollisesti esittävät mietiskelevien
sielujen kohoamista Jumalan tykö, ovat samat kuin seuraavassa laulussa
mainitut Jaakobin portaat (ks. Moos. 28:12).
[265] »Mut hän jne.» = Beatrice.
[266] »Syystä siitä», ks. alk. säk. »Jos nyt ma hymyilisin...»
[267] Vastaukseksi Danten kysymykseen sielu selittää, ettei hänen
ylemmyytensä rakkaudessa saanut häntä lähestymään Dantea vaan ainoastaan
se velvollisuus, joka oli tullut hänen osalleen Jumalan
»ikisäätämyksessä».
[268] Pier Damiano, joka tässä puhuu, syntyi n. 1007 köyhistä
vanhemmista. Häntä kasvatti aluksi veli Damiano, jonka kunniaksi hän
käytti nimeä _Petrus Damiani_. Päätettyään opintonsa Parmassa ja
Ravennassa hän toimi itse opettajana suurella menestyksellä, mutta
vetäytyi 30 vuoden ikäisenä maailmasta ja meni Fonte Avellanan
luostariin (Catria-vuoren rinteellä), jonka apotiksi hänet valittiin.
Tässä toimessaan hän teki tärkeitä palveluksia useille paaveille, niin
että hänet 1058 nimitettiin Ostian kardinaali-piispaksi, jonka arvon hän
hyvin vastahakoisesti otti vastaan. Hän sovitti mm. Rooman ja Milanon
kirkon välit. Sittemmin hän palasi jälleen luostariin (Sta Maria
Ravennassa), eli yksinkertaisena munkkina ja nöyryydestä kutsui itseään
Pietari Syntiseksi (_Petrus peccator_). Kuoli Faenzassa 1072, jättäen
jälkeensä useita uskontoa käsitteleviä teoksia.
[269] Cephas (Keefas), nimi, jonka Kristus antoi Simonille; merkitsee
samaa kuin Petrus (Pietari) = kivi, kallio.--Pyhän Hengen astia on
apostoli Paavali, _Vas electionis_.
[270] Damiano syyttää pappeja ja kirkonmiehiä, jotka ylellisyydessä
olivat tulleet niin lihaviksi, etteivät voineet omin neuvoin liikkua ja
käyttivät kaapuja, niin pitkiä ja väljiä, että niihin mahtui sekä mies
että hevonen (»_due bestie_»).
[271] Sielut huusivat kostoa Kirkon turmelijoille ja eritoten Bonifacius
VIII:lle, kuten Beatrice seuraavassa laulussa selittää:
Tajunnut jos sen rukoukset oisit,
sa tietäisit jo Herran koston, jonka
näkevä olet ennen kuolematas.