[194] Tapa käyttää monikkomuotoa _te_ yhdestä henkilöstä lienee peräisin
3. vuosisadalta ja se on levinnyt Italiassa hyvin työläästi. Ne sielut,
joista Dante tässä runoelmassaan käyttää tätä sanaa, ovat: Brunetto
Latini (Helv. XV), Farinata degli Uberti (Helv. X), Cavalcante
Cavalcanti (ib.) ja Beatrice sekä nyt Cacciaguida, josta hän ensin oli
käyttänyt yksikkömuotoa.
[195] Viittaa Lancelotin taruun, jossa kerrotaan, että kuningatar
Ginevran hovinainen yski kun näki kuningattaren syleilevän Lancelotia.
[196] Johannes Kastaja oli Firenzen suojeluspyhimys, jonka päivänä
kaupungissa pidettiin jokavuotiset kilpajuoksut. Dante kysyi siis kuinka
suuri oli Firenzen väkiluku Cacciaguidan aikana.
[197] Firenzen (n. 200 vuotta) vanhemmalla kielellä.
[198] Kristuksen lihaksi tulemisen päivästä (jolloin enkeli Gabriel
lausui Neitsyt Marialle ensi kerran _Ave_...) Cacciaguidan syntymään oli
Mars 580 kertaa ollut Leijonan tähtimerkissä, so. tehnyt 580 kierrosta.
Jos laskemme Danten seuraaman Ptolemaioksen ajanlaskun mukaan käy
selville, että Cacciaguida oli syntynyt tammikuussa 1090. Tähän
tulokseen ovat useimmat näiden säkeiden tulkitsijat tulleet.
[199] Tarkoittanee vain, että hän on jo puhunut kylliksi esi-isistään
sanoessaan, että he asuivat Firenzen keskuksessa, että he kuuluivat
kaupungin vanhimpiin porvarissukuihin jne.; muu ei kuulu tähän. Näin
Casini, Ovidio ym.
[200] Danten aikana (1300) oli Firenzen asukasluku n. 70 000 henkeä,
joista 30 000 asekuntoista; vastaavat numerot Cacciaguidan aikana olivat
siis 14 000 ja 6 000. Runoilijan tarkoituksena lienee kuitenkin vain
näyttää, että väkiluku oli melkoisesti kasvanut.--Kastaja (= Johanneksen
kirkko) ja Mars (= Marsin patsas Ponte Vecchiolla) merkinnevät silloisen
Firenzen pohjoista ja eteläistä rajaa.
[201] Kaupunkeja Firenzen naapuristossa.
[202] Galluzzo sijaitsee n. 3 km Firenzestä etelään, Trespiano n. 6 km
Firenzestä pohjoiseen.
[203] Aguglione = Ubaldo l. Baldo, firenzel. lakimies, jolla oli Danten
aikana suuri sananvalta Firenzessä. Hän on ilmeisesti ensimmäisenä
tehnyt ehdotuksen julistukseksi, jolla Ubertien suku ainaiseksi
karkoitettiin kaupungista (1311).--»Signa-konna» = Fazio dei
Morubaldini, lahjottavuudestaan tunnettu tuomari, kuului niihin
valkoisiin, jotka puolueensa kukistuttua siirtyivät mustien puolelle ja
»otettiin vastaan vain pahaa tekemään». (D. Compagni.)
[204] »Joukko enin turmeltuva» = hengellinen sääty, joka vastusti
keisarikuntaa ja aiheutti siten yleisen rauhattomuudentilan ja saattoi
useat kaupungit itsepuolustukseksi laajentamaan alueitaan, jonka ohella
monen muukalaisen onnistui pujahtaa Firenzeenkin ja hankkia siellä
itselleen oikeuksia, jotka kasvaessaan kävivät usein kaupungille
vaarallisiksi. Tällaisia sukuja olivat mm. Danten mainitsemat:
Simifonti, josta ei ole säilynyt enempiä tietoja; Contin suku (=kreivit
Guidi), joka 1207 möi Firenzen ja Pistoian välillä sijaitsevan
Montemurlon linnan firenzeläiselle; Cerchit, jotka tulivat Aconesta ja
saavuttivat suuria rikkauksia; Buondelmontit, jotka omistivat
Montebuonin linnan Greve-laaksossa, kunnes firenzeläiset sen anastivat
(1135) ja pakottivat sen asukkaat muuttamaan Firenzeen.
[205] Luni, vanha etrurialainen kaupunki Carraran tienoilla, oli jo
Danten aikana vajonnut mitättömyyteen.--Urbisaglia, entinen kukoistava
_Urbs Salvia_, oli joutunut saman kohtalon alaiseksi.--Chiusi ja
Sinigaglia (roomalaisten aikana tunnettu _Sena Gallica_ Adrian meren
rannalla) olivat samoin Danten aikana rappion ja kadonneen suuruuden
esikuvia.
[206] Luode ja vuoksi.
[207] Vastaukseksi Danten kysymykseen [196] Cacciaguida luettelee ne
suvut ja henkilöt, jotka hänen aikanaan olivat kuuluisia mutta jo
rappeutumaan päin.
[208] »Vierellä portin».--Tarkoittaa Porta San Pietroa, jonka vierelle
Cerchi-suku (»rikos raskas») oli tullut asumaan Ravignanien ja Guidien
jälkeen (1280). Vastuu Firenzen sisäisistä levottomuuksista lepäsi
suureksi osaksi tämän suvun niskoilla.
[209] Ritarisäädyn kunniamerkit.
[210] »Firenzen kaune» = Uberti- ja Lambertisuvut, Firenzen vanhimpia.
Edellisistä oli kuuluisin Farinata degli Uberti. Lamberti-suvun
vaakunassa oli kuvattuna kultaisia luoteja sinisellä pohjalla.
[211] Viittaavat Tosinghi- ja Visdomini-sukujen esi-isiin, joilla oli
patronaattioikeus Firenzen piispanistuimeen ja jotka nauttivat tulot kun
se oli vapaana--ja vapaana he tahallisesti pitivät sitä niin kauan kuin
mahdollista.
[212] »Suku julkea» = Adimarien suku, joka vastusti Danten palaamista
maanpaosta ja tavoitteli mm. hänen maatilaansa omakseen--Kun Ubertino
oli ottanut puolisokseen erään Bellincione Bertin tyttären, sanotaan
hänen vastustaneen, kun hänen appensa aikoi antaa toisen tyttärensä
eräälle Adimari-suvun jäsenelle, joka oli alhaista syntyperää.
[213] Della Pera, vanha firenzeläinen, Danten aikana jo hävinnyt suku,
jonka mukaan eräs kaupungin vanhimpia portteja, Porta Peruzza, on saanut
nimensä.
[214] »Suurherralla» tarkoitetaan rajakreivi Hugo Brandenburgilaista,
joka kuoli Firenzessä apostoli Tuomaan päivänä 1006. Eläessään hän
perusti useita luostareita ja löi ritareiksi useita Giandonati, Pulci,
Nerli, Bella ym. sukujen jäseniä, jotka kaikki hänen tahdostaan
kantoivat hänen vaakunaansa.--»Se joka kansanpuolueeseen kallistuu» on
Giano della Bella, joka 1293 sai aikaan suuren mullistuksen Firenzen
sisäisessä elämässä ja ajettiin maanpakoon. Hänen vaakunakilpeään kiersi
muista erotukseksi kultainen reunus.
[215] Borgo Santi Apostolin kaupunginosa olisi rauhallisempi, jolleivät
Gualterottit ja Importunit, jotka olivat sen vanhoja asujia, olisi
saaneet uusia naapureita Amadein suvusta. Vaikka suku olikin
arvossapidetty se aiheutti guelfi- ja ghibelliinipuolueiden synnyn
nuoren Buondelmonten murhan johdosta. Murha tapahtui Marsin patsaan
juurella Ponte Vecchiolla.--Ema on pieni, Greve-laaksossa juokseva joki,
johon Buondelmonte oli hukkua tullessaan ensi kertaa Firenzeen.
[216] »Kukka Firenzen» = valkoinen lilja Firenzen vanhassa vaakunassa.