Metsälammen torpan huone. Seinässä on hylly ja siinä muutama puinen
lautanen; kitattuja sekä posliinilautasia, kauhoja, puulusikoita ja
kahvikupit. Pöydällä leipäkoppa ja silakkakuppi. Tiina, Metsälammen
emäntä, istuu rukin ääressä, pellavia kehräten.
_Ensimmäinen kohtaus._
TIINA. _Sitte_ JUORUAKKA. MÄNNISTÖN EMÄNTÄ.
TIINA. Pysyneekö pannukakku kuumana? (_Hän menee aukaisemaan pesän ovia
ja katselee kakkua, joka on lautasella._) Oi, kuinka se on hyvä! Sitä
kyllä kehtaa emännälle tarjota. Jospa hän nyt vain tulisi! Mitäpä asiaa
hänellä nyt lienee? (_Juoruakka tulee sisälle._) Kas, hyvää päivää
muori, luulin Männistön emännän tulevan. No istukaa nyt, muori. Mitäs
teiltä kuuluu? (_Akka istuu tuolille, Tiina rukkinsa ääreen._)
AKKA. Eipä juuri mitään erinomaista. Mutta jopa nyt on Männistö myyty;
oletteko kuullut?
TIINA. Männistö myyty! Eihän vielä! No kenellekkä?
AKKA. Eräs merimies sen osti ja maksoi hyvästi, en muista, kuinka
paljon, mutta sanottiin vain, että hyvä hinta saatiin. Kyllä nyt taas
Männistön emännän kelpaa pelata, mutta jahka vävy ne rahat kynsiinsä
saa, niin kyllä niistä pian tulee kuitti. Emäntä on ylpeillyt kovin,
mutta »joka kuuseen kurkottaa, se vielä katajaan kapsahtaa».
TIINA. Niin, se siitä tuli, kun hän tahtoi herraa vävyksensä.
AKKA. Niin kyllä. Sitäpä minäkin sanoin, että hänen olisi sopinut ottaa
esimerkkiä sinusta, vaikka kohta oletkin torpan emäntä. Sinä opetit
tyttäresi työtä tekemään, ja he saivat hyvät miehet ja ovat nyt jo
taloon päässeet. Männistön pojat kulkevat pitkin kylän raittia
vapriikkiverassa, papirossit suussa ja kädet taskuissa. Tyttärelle
opetettiin venskaa, asetettiin kalanverkko päähän, teetettiin vaatteita
kaupungin mallin mukaan ja vihdoin viimein hän laitettiin kauppias
Kauppasen rouvaksi. Kauppasen kanssa nyt juovat pullo-olutta, ja
Männistön tavarat ovat menneet kuin koskelta alas heidän kurkustansa.
(_Akan puhuttua tulee Männistön emäntä sisälle, ja akka sanoo
itseksensä._) Kah, tuossa hän on. Jospa hän ei vain olisi kuullut, mitä
puhuin.
EMÄNTÄ. Hyvää päivää!
TIINA. Jumal' antakoon!
AKKA. Hyvää päivää!
EMÄNTÄ. Hoho, kun olen oikein palavissani! (_Aukaisee leuan alta
silkkinsä solmun._)