Rudyard Kipling, suuri englantilainen runoilija ja maailman
huomattavimpia nykyaikaisia kirjailijoita, syntyi Bombayssa, Intian
keisarikunnan pääkaupungissa, joulukuun 30 p:nä 1865. Sekä isän että
äidin puolelta on hän perinyt taiteellisia taipumuksia. Isä oli
tunnettu maalari J. Lockwood, joka m.m. julkaisi "Intian eläimiä ja
ihmisiä" nimisen kuvateoksen, ja eno oli kuuluisa taiteilija
Burne-Jones.
Seitsentoistavuotiaana Kipling tuli sanomalehtimieheksi ja sai
tilaisuuden matkustella laajalti Bengalissa, Kiinassa, Jaapanissa, ja
Pohjois-Amerikassa.
V. 1890 hän siirtyi Englantiin ja julkaisi siellä "Hindostanilaiset
ylänkökuvauksensa", jotka yhdellä iskulla tekivät hänen nimensä
kuuluisaksi. Tullessaan oli hän tuonut matkalaukun täyden
käsikirjoituksia ja hämmästytti pian maailmaa lähettämällä julkisuuteen
teoksen toisensa perästä. Ne olivat kuvauksia Intiasta, sen seura- ja
sotilaselämästä, sen luonnosta ja eläinkunnasta, ja kaikille niille oli
ominaista harvinainen huomiokyky ja rehevä yksityiskohtien rikkaus,
mikä antaa kuvauksille persoonallisen näkemyksen ja kokemuksen
vakuuttavan leiman. Tekijällä on sitäpaitsi ihmeellinen mielikuvitus,
joka tenhoo lukijan alkuperäisyydellään ja valtavalla rikkaudellaan.
Kipling nauttii harvinaisen suurta suosiota ei ainoastaan
englantilaisella kielialueella, vaan kautta koko sivistyneen maailman.
Kun hän v. 1899 oli sairaana Amerikassa, julkaisi sikäläinen
sanomalehdistö jokapäiväisiä tiedonantoja hänen tilastaan ja keisari
Wilhelm lähetti hänen puolisollensa myötätuntoisen sähkösanoman.
Kiplingin kunniaksi on erityisesti mainittava, ettei hänen teostensa
suurenmoinen menestys ole koskaan houkutellut häntä julkaisemaan mitään
ala-arvoista.