JAHVETTI: En sitä minäkään ole pitänyt tapoinani.
KATTAISKA: Ettehän tuota ole pitänyt.
JAHVETTI: En, enpä olekaan.
KATTAISKA: Enkä minäkään mikään ampiainen ole.
JAHVETTI: Ei, ettehän tuota olekaan.
KATTAISKA: Vaikka jotkut -- no, en ole niin ahdashenkinen, että turhia
muistelen -- enkä niin paatunut, etten vielä, jos niikseen tulee, ole
otollinen sopimaan -- riitaveljen kanssa.
JAHVETTI: Hee, onhan sitä riidelty.
KATTAISKA: On, sitä kun on vain ihminen.
JAHVETTI: Oikein sanottu.
KATTAISKA: Ja on minulla se luonto, jotten valhetta hyväksy.
JAHVETTI: Ihan niinkuin minullakin.
KATTAISKA (unohtuen): Pysynpähän ennen sen köyhempänä, jos en jotakin
rehellisillä keinoilla saa.
JAHVETTI: Niin minäkin. Ja olen minä sen sanonut, että jos ei oltaisi
vihollisia tuon naapurin emännän kanssa, niin vielä hupsahtaisin, totta
vie, niin on pulski ja mieleinen ihminen siinä.
KATTAISKA: Hee, vai pulski. Pakkokos meidän on vihoitella. Myöttelen
sitä minä, silloin kun toinenkin.
JAHVETTI: Niin minäkin.
KATTAISKA: Enkä minä mikään lohikäärme ole, niin etten inhimillistä
menoa, jopa syntiäkin ymmärtäisi.
JAHVETTI: Etenkin jos synti olisi niinkuin oman, kotoisen ihmisen,
eiköhän tuota helpompi olisi unohtaakin, hee?
KATTAISKA: Oman, hee, kotoisen jos olisi, silloin sitä vasta
ymmärtäisikin, synnin ja muun.
JAHVETTI: Ja kun olisi sitä ymmärrystä, olisi hyvä. Näet rauhan, rauhan
posket on sileät.
KATTAISKA: Onhan ne. Vaan valhe on pahasta.
JAHVETTI: Pahastahan se on.
KATTAISKA: Mitä varten sitten valehdella?
JAHVETTI: Suotta, mitäs sitä muuten. Valhe puheen kaunistaa, niinkuin
vaate ruumiin. Senpä tähden. Senpä tähden, eipä muuten.
KATTAISKA: No, sanopa nyt, valehtelitko sinä silloin käräjillä?
Sinullako ne housut on?
JAHVETTI: Minulla? Mitkäpä housut minulla olisi? Ei niin housuja
mitään. -- Vaan mikähän oli Luojalla ajatuksena siinä, kun luopas mies
ja nainen, mitähän tuo tuossa?
KATTAISKA: Totta tuo ajatteli, voittakoot lihansa ja koettakoot, vaikka
ovatkin kuin tuli ja ja vesi, yhdessä kimmerrellä.
JAHVETTI: Totta tuo sitä. Se se on sen päässä pyörinyt. Ja kun ne
meidän maatkin pani ihan rajatusten --
KATTAISKA: Hee, ne on sitten niin rajatusten, ettei sen enemmän
rajatusten voi olla.