Katuja ma kuljen,
halutonna harhaan,
niin näen kuluvan
elämäni parhaan.
Ruusut kukkii muilla
ilon ikkunoissa,
kadun rikkaruoho,
sinä et oo poissa.
Kivi huutaa mulle:
ihmiset miks ovat
vihaiset ja vieraat,
tylyt ja niin kovat!
Kivettynyt kukka,
katu-ojan kukka,
ystäväni ainoa
köyhä, kurja rukka.