Te kesän valkeet yöt, en kaipaa teitä,
te veitte öitten unen, rauhan veitte,
ikuiset juhannusten ilotulet,
mun mieleni te raskahaksi teitte!
Terve, sä elonleikkuun kalpee kuuhut,
mi loihdit elämän taas hilpeäksi,
mun ihmeellisin mielikuvin hurmaat
ja hedelmöität sielun syvemmäksi.
Yö, joka olit valkea, nyt siinnät
taas tummana ja suurin tähdin loistat,
sä vihit rakkauden salajuhliin
ja kesän tympeen tyhjyyden sä poistat.
Yökuuni, kaunis, vilvas elokuuni,
luot kujat, katot hienon hämäriksi,
ma kuljen katuja ja ajattelen:
miks kesä eloss' on niin lyhyt, miksi?
Sä kaunis elokuuni, lemmen kuuni,
sä suot mun armaani taas luoksein tulla,
sä suot mun suudella, sä suot mun elää,
sen onnen suot, mi oli ennen mulla.