sai hän laskea matkasauvan kädestään ja taivaassa, yhdessä ennemmin
kuolleen armaan äitinsä ja rakkaan sisarensa kanssa, iäti kiittää
ja ylistää Herraa, joka oli vapahtanut hänet, pelastanut _hänetkin_
"pimeyden vallasta ja siirtänyt hänet rakkaan Poikansa valtakuntaan".
Fabiola saavutti korkean iän. Uhraten aikaansa ja voimiansa, lahjojansa
ja omaisuuttaan Jumalansa palvelemiseen, oli ja pysyi tuo muinoin niin
ylpeä roomalainen patriisitar hiljaisena ja nöyränä Herran palvelijana,
ja siunauksesta rikkaan elämänsä päätyttyä, muutti hän autuaasti
"siihen lepoon, joka Jumalan kansalle on vielä tarjona".
End of Project Gutenberg's Fabiola eli katakombien kirkko, by Nicholas Wiseman