VIITESELITYKSET:

[1] "Miten Ruotsin oikeus vähitellen voitti alaa meidän maassa ja miten

se tunki Suomalaisten alkuperäiset oikeustavat syrjälle, mutta itse

puolestaan, epäilemättä monessa kohden täytymyksestä, käytännössä

mukaantui näiden oikeustapain mukaan -- on vielä kirjoittamaton

historia" (Jaakko Forsman, Suomen lainsäädännön historia 6).

[2] Niistä mainittakoon tässä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran "Suomi"

ja "Pitäjänkertomuksia" sarjoissa ilmestyneiden pitäjänkertomusten

lisäksi seuraavat:

Garibaldi Nyström, Tietoja Saarion pitäjän asemasta ja veroista v.

1539-1572 (1884, Hist. Ark. VIII);

Hannes Gebhard, Savonlinnan läänin oloista vuoteen 1571 (1889);

Kaarlo Ignatius, Tietoja Kangasalan pitäjästä ja vero-oloista

Ylä-Satakunnassa v. 1540-1577 (1890, Länsisuomalaisen osakunnan

julkaisu Länsi-Suomi IV);

K. J. Jalkanen, Pohjois-Hämeen erämaat, asutus ja olot vuoteen 1620

(1892);

Anders Allardt, Borgå läns sociala och ekonomiska förhållanden åren

539-1571 (1898).

[3] Ruuth, Tanskan keskiaik. kronikkojen mainitsemista tanskalaisten

retkistä Suomeen vuosina 1191 ja 1202 (Suomal. Tiedeakat. Esit. 1910 I,

1-16) sekä Lisiä esitelmään tanskalaisten retkistä Suomeen v:ina 1191

ja 1202 (Suomal. Tiedeakat. Esit. 1910 II 57-63).

[4] MU s. 16.

[5] MU ss. 19, 24.

[6] MU s. 21.

[7] MU s. 30.

[8] MU s. 40.

[9] MU ss. 33, 60.

[10] MU s. 77.

[11] Vrt. Liljenstrandin huomautuksia, Finlands jordnaturer (1874)

44-46.

[12] Vrt. Gummerus, Suomalaisten käännytys kristinuskoon,

Oma Maa I 251.

[13] Vrt. Nielsenin, Tarangerin ja Hertzbergin väittelyä Norjan

vanhimmista verotusoloista, Hist. Tidskrift (Norjan), 4. sarjan 4. side

(1907), 39 seur., 98 seur., 161 seur.

[14] Hildebrand, Medeltid I 264, 265.

[15] Hildebrand, Svenska statsförfattn. hist. utveckling 81.

[16] Kuinka monenlaisia veroja jo 1200-luvun lopulla Ruotsissa

tunnettiin ja kuinka tarkoin niiden laatuja erotettiin, näkyy hyvin

Maunu Latolukon v. 1281 annetusta kirjeestä, jossa on puhe papiston

vapautuksista "ab omni iure regio et causis regalibus, solucionibus

quoque wlgariter dictis skiphwister, spannemaale, ettergiaeld,

ledunxlame ac talliis, muneribus, exaccionibus seu quibuscunque

tributis, rebus uel personis impositis uel imponendis, quibuscunque

nominibus censeantur acsi nominatim et specialiter essent expressa."

(Dipl. Sv. I. 586.)

[17] "Bero Vestgotus est; alienauit tributum Finonum ad manus regis,

cuius erat consanguineus et cancellarius", MU s. 48. Vrt. Porthan,

Chronicon 141.

[18] "Raguald, Ostgotus; hic primo maskot instituit", MU s. 52. Vrt.

Porthan, Chronicon 142-144.

[19] Yrjö Koskinen, Suomenmaan keskiaikaisesta aatelistosta, Hist. Ark.

VIII 9 seur.

[20] Niistä tarkemmin ks. kirjoitustani Keskiajan kruununkartanot

Suomessa, Hist. Ark. XXII, II 1-27.

[21] Useat kruununkartanot olivat varustetut linnoilla, mutta toisin

kuin myöhemmän ajan suurlinnat nämä vanhat kartanolinnat olivat

yksinäisiä tornia, joiden varustusväeksi riitti kourallinen sotureja.

Tätä linnamallia ovat olleet m.m. Koroisten linna Rantamäellä, Stenberg

Maskussa ja (myöhemmät) Kokemäen ja Korsholman linnat. Satakunnan

linnaväeksi v. 1367 määrättiin 8 miestä ja Korsholmassa oli keskiajan

lopulla koko 6 miestä, päällikkö mukaan laskettuna (Mustak. s. 134;

Aspelin, Korsholman linna ja lääni 44).

[22] "castra omnia Finlandiae et partium orientalium, videlicet Aaboo

et Tauestahus et Wiborgh cum terris adiacentibus eisdem; et -- --

mandabimus praefectis nostris ibidem" (MU s. 100).

[23] "terras Finlandie, Alandie, Nylandie, Thawistie ceterasque alias

terras advocacie Aboensis subiacentes" (MU s. 132).

[24] Bidr. IV s. XCL.

[25] Mustak. s. 129, 134.

[26] "tributum nostrum -- carpo regio -- residuum vero in aliis juribus

-- pro dictorum castrorum edificiis ac suis et castrensium mibi

expensis et sumptibus", (MU ss. 178-179).

[27] "all var ingiæld i Finlande -- -- skatten, rethupennynge,

rughkarper, falcalæghit" (MU s. 196).

[28] Eräässä asiakirjassa Albrekt Meklenburgilainen mainitsee

vahvistaneensa sopimuksia ja päätöksiä, joita linnanvoudit olivat

tehneet Suomen maakuntain, kihlakuntain ja pitäjäin kanssa

(Mustak. s. 129).

[29] Valdemar oli Suomen herttuana kuolemaansa saakka (1318) sillä

poikkeuksella, että vv. 1308-10 hän ja Eerik herttua yhdessä

hallitsivat alueitaan ja että v. 1310 Viipurin linnalääni joutui

kuninkaan alaiseksi.

[30] Carlsson, Grundskatterna 163.

[31] MU s. 109-111.

[32] MU s. 130.

[33] Vrt. Porthan, Chronicon 256, 257.

[34] MU s. 319.

[35] "af allom arlikom scatwm, alæghnom oc markagieldom oc af allom

thunga lidhugt" (MU s. 383). -- Sana "alæghnom" näkyy tässä erityisesti

tarkoittavan ylimääräisiä veronmaksuja; siinä merkityksessä sitä

käytetään myöskin Albrekt kuninkaan ja Jaakko Djeknin Suomen veroja

koskevassa sopimuksessa v. 1387 "alt Abo föghati, Satagunna oc Borgha

föghati mædh allom ærlikom ingiældom, alæghnom oc sakörom oc allom

konungelikom ræt" (MU s. 410).

[36] "item vnnom wi at Jæppe ma bedhas ok upbæra hwart aar ena hielp at

enast aff thæm landom oc stadhom han jnne hafuir, swasom aff hwariom

rök en span malt, en span rugh, en span hafra, eet höns, eet las hö,

eet las widh ok ena halff mark penningae, ok aff hwariom thiughu rökiom

eet nöt, tw faar, eet pund smör och tw pund flæsk" (MU 411).

[37] v. Below, "Grundsteuer in älterer Zeit", Handwörterb. d.

Staatswissensch.

[38] MU ss. 383, 392. -- Omituinen erehdyttävä selitys Hildebrandilla,

Medeltid I 282.

[39] MU ss. 421-422. -- Riimikronikassa puhutaan vielä Gotlannin

lunastamiseksi suoritetusta 12 äyrin verosta joka "tuvalta" ja Ericus

Olai mainitsee Margaretan aikaista "savuveroa" sekä erästä vihattua

karjaveroa ("Rumpeskatt"), mutta näillä nimityksillä arvattavasti

tarkoitettiin joitakin niitä veroja, joita ylempänä mainitaan

(Lagerbring, Svea Rikes hist. III 745-747, IV 238; Erslev, Dronning

Margrethe 307-308, 314-316, 492).

[40] Grönblad, Nya källor 29.

[41] Nya Rimkr., ed. Klemming s. 246 (Kristoffer Baijerilaisesta):

ä hwar han gönom rikit redh,

han hade jo sa manga hesta

arma böndher han forgästa

han fodrade V lester korn mest huaria nath -- --

Sture-Krön. 24 (Kristian I) ja 143-144 (pitkä luettelo v:n 1496

kinkeriverosta, jonka jokaisen 6 miehen tuli suorittaa).

[42] Grönblad, Nya källor 216, 219, 236, 317, 382, 609.

[43] (1334) "bona, que tributorum et exhibicionum ad nos spectancium

grauaminibus subjacentes bonorum suorum libertate congaudentibus ex

nunc jn posterum vendiderint, omnibus nichilominus pristinis

exhibicionum oneribus subjaceant in futurum" (Mustak. s. 47).

[44] Styffe, Bidrag II s. LX seur.

[45] Erslev, Dronning Margrethe 296-298.

[46] Arv. Handl. II 18, 19-20, 20-21, 21-22; Grönblad, Nya källor ss.

31-34; Mustak. ss. 225-231; Styffe, Bidrag II s. LXV.

[47] "oc sta badhe soknene til -- -- at fult ær geen fullo twa konunx

rökia frælst j schat swa at hwargen kronona jngeld minschas" (Arv.

Handl. II 48-49).

[48] Arv. Handl. II 52-53.

[49] Mustak. s. 335.

[50] Mustak. s. 338.

[51] Mustak. s. 437.

[52] Se näkyy m.m. 1413 v:n katkelmasta, jossa Korsholman tileihin on

merkitty kunkin savun maksettavaksi 5 mk "sitä rahaa, joka käy Turussa"

(Hausen, Bidr. I 305).

[53] Asiakirjat vv:lta 1414 ja 1419 (Mustak. ss. 260-261, 288-289),

[54] Hausen, Bidr. I 301-319. Vrt. Erslev, Erik af Pommern 299.

[55] Grotenfelt, Suomen hist. uskonp. aik. 82-83.

[56] Nya eller Karls-krönikan (ed. Klemming) 19, 23:

-- -- -- -- --

Och monde han sverige meer förderffwa

alle then skat ther riket kunne werffua,

bönder sculle thz j reedho penunga vtgöra

them loth han alla til danmark föra

vtan som neppest fogadana gaatha

bespijsa slotten j nokra matha

före ärffwode togh han peninge samalund,

thy rothnado slotten nider j grundh

thy är riket förarmat swa

Reeda peninga är ther vndt at fa

-- -- -- -- --

The fatige bönder j sverige ära

höglica the her mote kära

konungin en pänningh stadga stichtade

herra henning koningxmark thz dichtade

Sidan then penning stadga war sath

tha wordo mang gozen ödhalagt

Riket plagadis mz stora dödha

ther mz lagdis gozen ödha

the fatiga bönder som ater liffwa

jämstor stadga sculle the giffwa

-- -- -- -- --

[57] Näin käsittävät asian Paavali Juusten Suomen piispan kronikassaan

ja Porthan (Chronicon 373, 448). Sama asia ilmenee julistusten

otsikosta.

[58] Vrt. Porthan, Chronicon 446.

[59] Mustak. s. 352-354.

[60] Mustak. s. 399. Vielä Kustaa Vaasan aikana Satakunnan talonpojat

muistelivat arkkipiispa Olavin -- v:n 1436 julistusten allekirjoittajan

-- veronalennusta (Arv. Handl. VI 180-181).

[61] UL, KB X 6 2.

[62] Raaseporin läänin verokirja v:lta 1451, Hausenin kok. VA. -- Vrt.

Birger Trollen tilejä Turun linnaläänistä 1463-64, Hausen, Bidr. I

323-356.

[63] Arv. Handl. VI 317.

[64] Porthan, Chronicon 52-53; Fellman, Ur lappsk mytologi, Anteckn. II

40-41; Wiklund, Lule-lappisches Wörterbuch: "väru". Vrt. suomessa

ruokavero = ateria.

[65] Fellman, Ur lappsk mytologi, Anteckn. Il 47-48, 186. Vrt. Krohn,

Suomen suvun pak. jumalanpalv. 76 ja 168-169.

[66] Ahlqvist, Kulturwörter 199; Melander, Muistoonp. Suomen niittäjä

painosuhteista, Hist. Ark. XI 31-36, missä myös huomautetaan

hunajavakan esiintymistä eräässä kohdassa Norjan keskiaikaisia lakeja

(vrt. Ruotsissakin v. 1413 "3 aske hånigh", Hausen, Bidr. I 313).

[67] Paitsi ed. viitteessä main. lähteitä ks. Renvallin ja Lönnrotin

sanakirjoja (vakka); Niemi, Kalevalan selityksiä (1910) 85

(jauhovakka).

[68] Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Raaseporin läänissä oli uuden

ajan alussa vakka sama kuin kappa, joita 20 meni "Suomen panniin"

(Melander, main. teos 24-27). Viimemainitussa läänissä maksettiin suuri

osa linnan- ja muita veroja sellaisissa vakoissa (VA 2918 us.; Jaakko

Teitti 193, 278). Mitta-astiaa tarkoittavat asiakirjain käyttämät

nimitykset "karp wacka" (Arv. Handl. IX 27) ja markvakka (Melander,

main. teos 25).

[69] Melander, main. teos 32-35. -- Vrt. "skrifftewacke" Espoossa

(Teitti 193), "fougdewackarog" Varsinais-Suomessa (VA 697: 100),

tuomarin "vakka" Vesilahdella (Teitti 299) ja "domar vackar" Kokemäellä

(VA 216 a: 119), kaikki 1500-luvun keskivaiheilta.

[70] Reinholmin kok. 17; 101.

[71] v. Transehe-Roseneck, Gutsherr und Bauer 13-14.

[72] Rüssow-Pabst, Chronik (1845) 75.

[73] Lönnrot, Sanak. (vakka): "en kulu minä kutsuissa, enkä vanhene

vakoissa".

[74] Krohn, Suomen suvun pak. jumalanpalv. 51, 57-58; Varonen,

Vainajain palvelus 205, 229.

[75] Varonen, Vainajainpalvelus 194-195, 280, 290; lisäksi Suometar

1854: 9 (Kyntöleipä Mikkelissä). Kyntöleipä yksityiskohdissaan

muistuttaa ruotsalaisten Ukon karjua (Tors galt), joka jouluksi

leivottiin ja keväällä nautittiin.

[76] Mustak. s. 69 ("före sen brodwakka j tridiung rog"); Arv. Handl.

III 329 ("Brödhwackar").

[77] VA 6: 214-232.

[78] Hildebrand, Medeltid I 294.

[79] Krohn, Suomen suvun pak. jumalanpalv. 184-185.

[80] Arv. Handl. VI 309.

[81] Krohn, "Ukon vakat", Kotiseutu 1910: 63,-64.

[82] Suomi II, 6: 321-322.

[83] Smedbergin kertomus matkalta v. 1864. -- Ilomantsin kylissä ennen

kukin talous vuoroonsa piti Olavin pidot, joissa "villavuonna"

uhrattiin, (U. Suometar 1878: 21).

[84] Krohn, "Ukon vakat", Kotiseutu 1910: 63-64.

[85] Ronimus, Vatj. viid. verokirja 71-80 (lainattu kohta 78);

Forsström (Hainari), Suomen keskiajan historia 515.

[86] Kamer. Asiak. VI 172, 176.

[87] Kamer. Asiak. VI 184, 189, 191.

[88] Kamer. Asiak. VI 40.

[89] Hildebrand, Recht und Sitte 184.

[90] Venäläisten asiakirjain mukaan suuriruhtinatar Olga v. 947 läksi

Novgorodiin ja sääti pitkin Mstan varsia pitäjiä (pokostia) ja veroja

ja pitkin Laukaan varsia veroja (Akiander 16).

[91] Ahlqvist, Kulturwörter 224-225, johtaa "pitäjän" "pitää"

teonsanasta antamatta sen tarkempaa selitystä sanan vaiheista. -- Voisi

myöskin ajatella "pitäjä" sanan johtuvan "pito" (pidot) juuresta.

[92] Kljutshevskij, Venäjän hist. pääpiirteet 28, 54. Vanhempia

selityksiä ks. Ronimus, Vatj. viid. verokirja 70 (Nevolinin selitys).

[93] Sitä on tarkemmin selvitetty kirjoituksessa Suomen vanhin

maakunta- ja pitäjälaitos, Suomal. Tiedeakat. Esit. 1911, 1: 44-56.

[94] Suomal. Tiedeakat. Esit. 1911, 1: 52. -- Vasta pysyvä maallinen

verotus olisi siis aiheuttanut pitäjän maanomistuksen eristymisen

muista pitäjistä, samoinkuin verotalous vaikutti kokoavasti pienempäin

veropiirien (neljänneskuntain) omistussuhteisiin.

[95] "Sappherinas pelles", mahdollisesti "sinisiä" eli siniketun

nahkoja. Nansen, Nebelheim I 140-141; Snellman, Itämeren suomal. I 59.

[96] Nansen II 144-145; Snellman I 67.

[97] Nansen II 145-146.

[98] Nansen II 90-91.

[99] Snellman I 55; Nansen II 87-88.

[100] Nansen II 88-90.

[101] Akiander 12-13.

[102] Snellman I 81.

[103] Snellman I 102.

[104] Vrt. Aspelin, Korsholman linna ja lääni 7.

[105] v. Keussler, Der Ausgang der ersten russ. Herrschaft in

Ostseeprov. 9.

[106] Österbladh, Viron-, Liivin- ja Kuurinmaan alkuasukasten

rasitukset saksal. vall. aikana, Hist. Ark. XIX 36, 47-49. -- Vrt.

novgorodilaisten ja susdalilaisten retket vv. 1169 l. 1171 Vienan

seuduille, (Akiander 34).

[107] Akiander 135.

[108] Akiander 143.

[109] Nansen I 188-189.

[110] Hansen, Oldtidens Nordmænd 77, 79, 80, 99.

[111] Nansen II 80, 83, 85.

[112] Rydberg, Sv. Traktater I 506-508; Aspelin, Korsholman linna ja

lääni 9.

[113] Hadorph, Then Andra Delen til Rijm-Crönikorne (1676) 345.

[114] Snellman, Oulun kihlak. 141.

[115] MU s.350.

[116] Mustak. s. 197.

[117] Esitys perustuu suureksi osaksi J. Nordlanderin kirjoituksessa

"Om birkarlarne", Historisk Tidskrift (Ruotsin) 1906 ja 1907, oleviin

tietoihin.

[118] Kamer. Asiak. I 135; VA 1:109. -- Savon lappalaisten

kruununverosta uuden ajan alussa ks. VA 6134: 6 ja 8:113.

[119] v. Bonsdorff, Kamerallagf. II 580; Ekon. och Politie lag II

§ 300.

[120] Mustak. ss. 32-33, 40-41, 43, 50-51.

[121] Mustak. s. 33.

[122] "de quolibet fumo in iure Karelico duas bonas pelles siue palke";

"ij huithskin aff huario röök" (Mustak. ss. 42, 69).

[123] Fontell, 33-37.

[124] Mustak. s. 69.

[125] Mustak. s. 69.

[126] "jtem biscops ræth aff hwar konungx krok iiij hwithskin eller iij

ore denariorum" (vuosiluvuton selitys Mustak. s. 586).

[127] "Palke" sana lienee samaa alkua kuin keskiajan ruotsin "bälskin"

(Schlyter, Gloss.: bälskin, skinn ovisst af hvad slag, hvilket erlades

såsom utskyld). Sanan venäjänkielinen vastine oli belj, joka merkitsi

erityisesti kärpän nahkaa (ks. ed.).

[128] VA 1945: 2, 16. "Kirkon koukku" oli sama kuin tavallinen

verokoukku, mutta edellisiin luettiin rälssikoukutkin.

[129] VA 3698: 8; 3755: 8; Fontell 50.

[130] VA 5050: 1; 5092: 2; 5123: 96; 5160: 13; Gebhard, Hist. Ark.

XI 429.

[131] Gebhard, Savonl. lääni 70; Arv. Handl. III 329; VA 6217 a: 1.

[132] Fontell 32.

[133] Fontell 32; VA 4559: 11.

[134] VA 1: 108; Hist. Ark. XI 428, 429; XII 370.

[135] Niistä puhutaan kaikessa yleisyydessä eräässä Kustaa Vaasan

kirjeessä Viipurin läänin asukkaille v:!ta 1558. "Like som mongestedis

finnes skog hosz edher Dannemenn vdi Viborgs Län, synnerligen som

kallis kijlter" (Arv. Handl. IX 308).

[136] VA 1: 11, 13.

[137] "skatt för Cronones urmark och kalles kilthr the Böndne plägo

bruka theris Swedelandh och Same kan Såå 2 sp och Same 3 spn wdi kilte

Jordh" (VA 5162: 3).

[138] VA 5042: 2; Hist. Ark. XI 428.

[139] Mustak. ss. 586-588 julaistussa Satakunnan metsäin laajassa

luettelossa, joka siinä esiintyvistä nimistä päättäen on laadittu

1400-luvun alkupuolella, ilmoitetaan metsäin suuruus 1 1/2-14

"miehenmetsissä". Hämeen erämaitten "miehenosista" ks. VA 131 ja

3750 a us.

[140] MU s. 353, Mustak. ss. 197, 357.

[141] VA 6217 a: 1.

[142] Porthan, Chronicon 636; Rosenborg, Jordbeskattn. 85, 86; Nyström,

Hist. Ark. VIII 61, 62; Melander, Hist. Ark. X 433-435; Gebhard, Hist.

Ark. XI 427-430, Melander, Hist. Ark. XII 368-371, 396-397.

[143] Taranger, Hist. Tidskr. (Norjan) 4 sarja 4: 112, 113.

[144] 1422: "aarligit landh geldh -- aarligit affgildh" (Mustak. s.

295); 1422: "landga;ld" (Mustak. s. 299); 1542: "landgilles pgr" (VA 5:

370); 1579: "landkillis Smör" (VA 1354: 26 seur.).

[145] Mustak. ss. 121-122.

[146] Mustak. ss. 140-141.

[147] Mustak. ss. 140, 145-146.

[148] Mustak. s. 400.

[149] VA 3755: 20 seur.; 3002: us.

[150] VA 3755: us.

[151] Hildebrand, Medeltid I 280.

[152] VA 1: 108-109.

[153] Kamer. Asiak. I 127 seur.

[154] Kamer. Asiak. I 10.

[155] VA 1: 42.

[156] Hausen, Bidr. I 4, 20, 21, 23, 29, 30, 32, 41, 57, 58, 68, 69,

76, 85, 86, 88, 90, 94, 96, 115, 120.

[157] Koska kruununverot Karjalassakin uuden ajan alussa jaettiin

"talviveroon" ja "kesäveroon" (VA 5013: 18-19, 55-56) ja kun

Heikinpäivän aika talvella oli vanha veronmaksuaika V.-Suomessakin

(Grönblad, Nya Källor 407), näyttää talvisydän eli talvikäräjäin aika

kaikkialla Suomessa olleen vanha veronmaksuaika.

[158] MU ss. 117-118.

[159] VA 3672: 65 seur.

[160] Esim. VA 2033: 4 seur.; 3002: 139 seur.

[161] VA 6134; 20-21. Tätä veroa sanottiin linnanvoudin veroksi ja

kuului siihen myöhemmin myös 12 kyntteliä (Arv. Handl. VIII 42).

Linnanvouti peri ohrat talvikäräjillä ja hauit kesäkäräjillä (Teitti

19). Myöskin kymmenmiesten oli annettava voudille lahjaksi haukia (Arv.

Handl. III 249).

[162] VA 6134: 20-11.

[163] VA 5043: 112; Teitti 33.

[164] Teitti 69-70.

[165] Kamer. Asiak. I 21.

[166] Mustak. s. 57.

[167] Grönblad, Nya Källor 236.

[168] Esim. seuraava v:lta 1539 (VA 1: 42)

nahkat arvoluku

hirven 5-7

ahman 4

ketun 3

saukon 3

näädän 2

tuhkurin 1

hillerin 1/2

kärpän 1/2

oravan 1/7

sekalaisten ("samfong") 1/9-1/8

[169] "Daxuärkskin" (Kamer. Aisak. I 10).

[170] "Gråwerk xiij tijmber för wäger och broor" (Kamer. Asiak. I 21).

[171] Mustak. s. 586.

[172] VA 1945: 18 (kijrkon oraua).

[173] Mustak. s. 69.

[174] Mustak. ss. 71, 585.

[175] Porthan, Chronicon 636. Kirkolle maksettava nahka oli oravan

nahka. Sen ilmaisee yläsatakuntalainen nimitys "kirkon orava" ja

Agricolan käyttämä nimitys "eth groskin", joka merkitsee oravannahkaa

(Hildebrand, Medeltid 1207). Kun jousirahaa uuden ajan alussa

maksettiin läntisessä Suomessa yleensä äyrityinen jouselta (VA 6: us.),

lienee oravannahan arvo siellä siihen aikaan ollut äyrityinen (käypää

rahaa). Savossa ja Karjalassa oli jousimaksu yleensä vain "fyrkki" eli

6 penninkiä (Arv. III 329; VA 5123: 26).

[176] VA 5123: 11.

[177] Mustak. s. 69.

[178] Mustak. s. 546.

[179] Mustak. s. 586. Asiakirjassa mainitut 2 valkonahkaa pitänee olla

2 äyriä tai 2 valkonahkaa.

[180] VA 6 us. (krokpeningar).

[181] Mustak. ss. 70, 585.

[182] Hausen, Bidr. I 319.

[183] VA 1: 142; 3672: 2.

[184] Ignatius, Kangasala 69, 70.

[185] VA 3670: 49, 69, 70. Ylä-Satakunnassa suoritti kukin jousi

"käräjäverona" (tingskott) kolmille käräjille vuodessa 1 lampaanlavan

(Ignatius, Kangasala 72). Kustaa Vaasan kirjeessä v:lta 1554 Satakunnan

voudille mainitaan yläsatakuntalaisten lähettiläiden käyneen

valittamassa kuninkaalle "joistakin lampaanlavoista, joita heidän tulee

suorittaa käräjätaloon 4 kertaa vuodessa, vaikkei se koskaan ennen

ollut tapana ollut ennenkuin Maunu Niilonpoika sen pani maksettavaksi"

(VA 1998: 52). Kukatiesi liioittelivat talonpojat, sillä puheenaoleva

vero tuntuu perivanhalta. Ehkäpä oli Maunu Niilonpoika ruvennut

ottamaan lampaanlapoja vuodessa neljästi, vaikka niitä ennen oli

maksettu vain kolmasti, ja se antanut aiheen valitukseen.

[186] Fontell 50; VA 1: 142; 1: 115.

[187] VA 4529: 1; Hist. Ark. XI 428.

[188] Hausen, Bidr. I 317.

[189] VA 3672: 2; Ignatius, Kangasala 69; VA 6217 a: 1 (Savon jousi:

talonpoika ja hänen poikansa).

[190] VA 3672: 2; Ignatius, Kangasala 70.

[191] Thulin, Mantalet 91.

[192] "v skilling for huar boga, och then som 2 boga haffr giör wt ix

sk och thn som 3 bogar ägar gor ut xii sk" (VA 6: 229; Iitin

karjalainen oikeus 1543).

[193] Ignatius, Kangasala 70.

[194] VA 3672: 2.

[195] "Cronobågar, hvilket namn deraf är tagit, at hwar mans-person när

han fyller 15 år, at han kan opspänna och föra en stålbåga, blifver han

kallad Joutzi, båga" (Åbo Tidn. 1777, s. 133).

[196] "hwar sum fæmton ara gammal ær han ær inggildir"

(ÄWmL, ThB pr).

[197] Seebohm, Tribal Custom in Anglo-Saxon Law 22-23.

[198] Thulin, Mantalet 6.

[199] Fontell 50; VA 5162.

[200] Arv. Handl. III 329.

[201] Åbo Tidn. 1777 s. 143.

[202] "_Joutsi_ Botn. porcio certa prædii rustici [Sv. mantal]. -- --

magnitudo enim prædiorum temporibus antiquioribus, ex numero virorum

arcipotentium cujusque familiae censeri, tributumque capitale in

pellibus max. sciurorum, arcu l. jaculando captorum pendi solebat, unde

_montako jousta talossa?_ -- -- vel cujus magnitudinis est prædium?

onko poika joutsella? num puer est arcipotens l. tributarius?"

(Renvall, Suomal. Sanakirja).

[203] VA 2033: 1.

[204] Mustak. s. 69.

[205] Rosenborg, Jordbeskattn. 95-96.

[206] Åbo Tidn. 1777, s. 134.

[207] S. Rissanen, Iisalmen kirkollisia vaiheita (käsikirjoitus).

[208] Aspelin, Korsholman linna ja lääni 9. Vrt. ed. s. 57.

[209] Ronimus, Vatj. viid. verokirja 87, 93, 107; Kamer. Asiak. VI 145,

171, 199, 208, 209, 210, 213.

[210] Hildebrand, Medeltid I 280; Hjärne, Helsingelif under Helsingelag

27.

[211] ÄWmL, ThB 7 § 2.

[212] Hausen, Bidr. I 316.

[213] Rosenborg, Jordbeskattn. 87-88; Gebhard, Savonlinnan lääni 62.

[214] Reinholmin kok. 19: 110.

[215] v. Knorring, Gamla Finland 116.

[216] Lönnrot, Suomal.-Ruotsal. Sanakirja: "Orava"; (Lisävihko:)

"Oravanmaa", "Oravanpää".

[217] Melander Suomen mitta- ja painosuht., Hist. Ark. XI 36-38.

[218] Ronimus, Vatj. viid. verokirja 58, 60-62. -- 1 korobja = n. 2 hl,

4 korobjaa = n. 8 hl; 1 punta = 6 pannia eli n. 6 hl.

[219] VA 1: 15.

[220] VA 4994: 11; 5043: 3.

[221] VA 1: 10-18; 4994; 6-14.

[222] Kamer. Asiak. I 8, 10, 11 ("skattaskin", "gråskins peninga").

[223] VA 3670.

[224] Åbo Tidn. 1777: 134.

[225] Kraftman-Lagus, Tanckar om hushållningens uphjelpande

i Carelen 25.

[226] Milukow, Skizzen russischer Kulturgeschichte I 53-55.

[227] "in communi placito" (Mustak. ss. 19-20).

[228] 1330: "in generali placito -- -- in Øningiawiik habito" (Mustak.

s. 37); 1414: "een tiidh ther soknamennena aff Salthwiik och andre

godhe mæn aff allo landena wore saman kompne widh Saltwika kirkio"

(Mustak. s. 259); 1538: "eth almening ting på Oland j saltwik" (Arv.

Handl. IX 15-17); 1564: "till landztingett till Färgesundett" (Hausen,

Bidr. II 178); 1565: "landsting vid fergesundet" (VA 215 1: 59). Vrt.

Hausen, Sv. Litt. Sällsk. Förh. och uppsatser 8: 195-196. Vielä v:n

1565 maakunnankäräjillä käytettiin Ahvenanmaan maakuntasinettiä.

[229] Hist. Ark. XXII, II 2.

[230] Hausen, Något om Ålands forna afrättsplatser, Sv. Litt. Sällsk.

Förh. och uppsatser 8: 195-202.

[231] Viimemainitussa suhteessa on valaiseva eräs v:n 1564 tuomio,

jolla 3 Kumlingen miestä langetettiin sakkoihin siitä, että he

halveksumistaan osoittaakseen olivat jättäneet menemättä Färjsundetissa

pidettyihin maakuntakäräjiin kuulemaan siellä "koko pitäjän puolesta"

kuninkaan kirjettä, "joka koski koko maata" (Hausen, Bidr. II 178. Vrt.

Bomansson, Om Ålands fornminnen 13).

[232] V. 1538 luetellaan lautakunnassa 20 nimeä, v. 1565 mainitaan

siinä "tvenne tolfter".

[233] "Larens Olaffson, lansdomare" (Mustak. ss. 240, 242).

[234] Arv. Handl. II 68, 69, 73-76; IV 4; vrt. myös II 79, 81, 83-85.

8789, 98.

[235] Arv. Handl. VII 23.

[236] VA 2598: 49. Arv. Handl. IV 16.

[237] Henrik Jönsson, joka 1530-luvulla mainitaan Ahvenanmaan

maantuomarina (myös "kihlakunnantuomarina", "häradshöfding") oli

aikaisemmin Turun linnan vouti. Ahvenanmaan maantuomarina hän

ilmeisesti oli paikallisista syistä, sillä hänellä oli siellä

perintötilana ylinen Haga, jolle hän sai ikuisen rälssioikeuden

(Arv. Handl. II 214-215; V 282).

[238] Arv. Handl. IX 266; Hausen, Bidr. II 375.

[239] "ij Saltuick sockn i ödekara mklag oc i Laby mklag 45 men oc huar

ma(n) i finström sockn 140 me(n) oc i hamar Landz sock(en) bredebolste

mklag nordan skirkyon 46 me(n) oc i äccröö mklag 58 me(n) löp sama

T(r)idiugr mantalz i en summo 289 me(n)." -- "Item giorde huar ma(n) i

finneströms T(r)iding i alin vadmall huar ma(n), oc är mantalz 289

me(n)" (VA 2603: 29, 55; vrt. Arv. Handl. II 115, IX 266-267).

[240] Hausen, Bidr. II 375; Arv. Handl. IX 266-267.

[241] "för thet the hade hugget til theris behoff 10 tillier opå en

almenningx öö benembd Borgöö, som log vnder Jomale tridung, ändog the

lågo i samme tridung" (Hausen, Bidr. II 375).

[242] VA 5: 93, 94; 2603: 3, 44; Hausen, Bidr. II 214. --

[243] Borgön saari on Hammarlandia ja Ekkerötä erottavan Marsundin

salmen suussa. Saarella lienee pakanuuden aikana ollut linnavarustus,

joka ehkä sekin on ollut tridungin yhteinen. 1600-luvulla kuului saari

Grelsbyn kuninkaankartanon alle (Appelgren, Suomen muinaislinnat 1-2).

Vielä 1830-luvulla oli Ahvenanmaalla useita yhteissaaria

("allmänningsholmar") kruunun hallussa (VA, Böckerin kokoelmat,

kertomuksia Ahvenanmaalta).

[244] Hausen, Bidr. II 375.

[245] Hausen, Bidr. II 20, 21, 23.

[246] Vrt. Arv. Handl. IX 268.

[247] "I förste triungen är Sundh Socknn och Saltwijk östen fierden,

the holle theris ferie städes rede förr theris landzbroo. Alle the

förer som komme westen, them före the öffwer Delen och til Kumbling

Sockn, Kumbling Sockn förer them anthen till Inio i Töffuesall, eller

och til Korpo Sockn" (Arv. Handl. IX 266).

[248] Arv. Handl. IX 266-267.

[249] VA 2603: 29, 55; vrt. Arv. Handl. IX 261, 264.

[250] "et laghcallat trydiunxting vtan for castalholm" (Arv. Handl. II

98-99).

[251] Arv. Handl. II 115-116. -- Näistä kahdesta käräjästä on

huomauttanut jo Styffe, joka niiden perusteella mainitsee Ahvenanmaan

jakautuneen 3 "käräjäkuntaan (tingslag) eli tridungiin" (Skandinavien

407).

[252] Arv. Handl. II 67-68.

[253] Arv. Handl. II 75-76, 79-80.

[254] Hausen, Bidr. II 1-5, 6-11, 12-17.

[255] Arv. Handl. IX 16; VA 2598: 49.

[256] Hausen, Bidr. II, 3, 4. 5.

[257] "nervarendes erlig mandh Hinrik Jönsson ppa Hagha,

herreshöffdinge wnder samma oor som fför skriffuad stoor" (Hausen,

Bidr. II 6, 7, 8, 9, 10, n, 13, 14, 15, 16).

[258] Mustak. ss. 29, 37, 38.

[259] Arv. Handl. I 67-69.

[260] Hausen, Bidr. II 17.

[261] Uuden ajan alussa mainituista kihlakunnantuomareista toinen asui

Finströmissä (Getassa) ja oli varmaan Finströmin tridungin tuomari,

toinen Saltvikin Hagassa, joka tosin on Finströmin tridungiin

kuuluneessa osassa Saltvikiä, mutta kuitenkin Saltvikin keskusseudussa,

joten tätä toista voinemme pitää Saltvikin tridungin tuomarina.

Ahvenanmaan vanhain maantuomarien virka mahdollisesti kulki perintönä

samoissa suvuissa.

[262] Lindström, Om de gotländska Domarena, Anteckn. om Gotlands

Medeltid I 480-487. Vrt. Schlyter, Jurid. Afhandl. II 64-65; Styffe,

Skandinavien 428.

[263] Bergfalk, Sv. jordens beskattn. 51-52.

[264] Tunberg, Skandin. äldsta polit. indeln. 136. Myöskin Nerikessä,

Taalainmaassa ja Norjassa on tridung-jako Tunbergin mukaan kotoinen.

Helsinglannin haaksikuntain (skeppslag) kolmanneksiin ei Ahvenanmaan

tridungeja voitane verrata.

[265] Saxén, Den svenska befolkningens ålder i Finland, belyst af

ortnamnen, SMMY:n Aikakausk. XXI, 3: 33.

[266] Oma Maa I 316.

[267] Melanderin tiedonanto Hist. Ark. X 431-433.

[268] "sokna thingh" (Arv. Handl. II 49).

[269] Mustak. ss. 176, 240; Arv. Handl. II 78-79.

[270] Arv. Handl. II 74, 78, 83, 87, 95, 97.

[271] "tå jag för rätta satt på wallen vthan för Raseborg" (VA,

Hausenin kok. 30.7.1513); "oppo tingx backan i Saltvik" (Hausen, Bidr.

II 31); v. 1601 pidettiin kesäkäräjät "vid Casterholms hus" (VA 222,

Sundin käräjät 17.6.1601). "Tingön" saaresta ed. s. 91.

[272] Weckström, Geogr. stat. lex. 35.

[273] Radloff, Åland 56, 70, 82, 99, 111, 125, 134, 147.

[274] Nordisk Familjebok, Gottland; Styffe, Skandinavien 428.

[275] Steenstrup, Danmarks ældste Inddelning, D. Vidensk. Selsk.

Oversigt 1896, 396-402.

[276] Bergfalk, Sv. jordens beskatta. 15.

[277] Esitys perustuu pääasialliseti Erslevin teokseen Valdemarernes

Storhedstid. Vrt. Vinogradoff, English Society in the Eleventh Century

37; Steenstrup, Danm. Riges Hist. I 790-791.

[278] Rydin 37; Styffe, Bidr I: XCV seur. Vrt. Hildebrand, Medeltid I

266.

[279] Styffe, Bidr. III: CXII.

[280] Schlyter, UL, Gloss.: Markland.

[281] Åström, Om svensk jordäganderätt 23-24.

[282] Ramstedt, Om krigs- och skatteväsendet 31; Hildebrand, Medeltid I

243-245.

[283] Ramstedt, Om krigs- och skatteväsendet 28.

[284] Berg, Bidr. till den inre statsförvaltn. hist. 293.

[285] Berg, sama teos 286-287.

[286] Saltvik 1547: "Item en affradz peninge opburett vtoff 60 mk wtth

iord ssom ær liggiandes J lagmandzby 8 pening effter huar mk" (Arv.

Handl. IX 53).

Jomala 1547: "Item är opburet affradz pening wtoff 40 mk wtt iord ssom

är liggiandes ij möcleby (Jomala) 8 pening effter huar mk -- --. Item

æn är affradz pening opburit wtoff 15 mk wtt iord ssom är liggiandes i

Dalkarby 8 pening effter huar mk" (Arv. Handl. IX 75).

Finström 1547: "Item är affradz pening opburit aff bransböle fför 13 mk

iord ssom är liggiandes görs 8 d:r effter huar mk" (Arv. Handl. IX 84).

Toisinaan on lampuodin vero ilmoitettu yhteenlaskettuna summana, mutta

silloinkin näkyy, että vero tekee suunnilleen äyrityisen markalta (Arv.

Handl. IX 53, 58).

[287] VA 2603: 3.

[288] Arv. Handl. IX 71.

[289] Selitys tästä verosta Arv. Handl. IX 53. Toinen täydellisempi,

luultavasti Jaakko Teitin laatima selitys Arv. Handl. IX 260.

[290] Finström 1431: "VIII markaköp jord. liggiandis j Berström for

VIII mark peninger" (Arv. Handl. II 73). Muita samanlaisia tapauksia

vv. 14311432 eri seuduilta Ahvenanmaata ks. Arv. Handl. II 77, 78, 79,

84-85, 86, 89, 91, 115. -- V:lta 1438 on tiedossa tapaus, jolloin 10

markanostolta maata maksettiin 10 mk ja kuorma (heiniä) (Arv. Handl. II

114).

Luonnollisesti myöskin jonkun seudun markanostoja vaihdettiin samaan

määrään markanostoja toisella seudulla. Esim. Hammarland 1428: "jöns

bagge gaff IX markaköp j mörby liggiandis j hamarlandz sokn j herman

skallas tegh for IX markaköp jord liggiandis j ödha j wigars bole"

(Arv. Handl. 1167); -- Muita samanlaisia tapauksia eri pitäjäinkin

kesken ks. Arv. II 76, 82, 88, 90, 91, 94, 97. -- Poikkeuksena olen

merkinnyt tapauksen, jolloin 8 markanostoa vaihdettiin 9 markanostoon

(Arv. Handl. IV 4).

[291] Mustak. s. 212.

[292] Arv. Handl. II 25, 74.

[293] Arv. Handl. IX 51, 55, 60, 64, 69, 73. 77-

[294] Arv. Handl. IX 53, 57, 62, 65-66, 71, 75, 79, 84, 258-259.

[295] "Ledingx lamb", "Lendings lambz penninge", "leydinx lambs

penninger", VA 2598: 1 seur.; Arv. Handl. IX 87, 258-259.

[296] Skenningen sääntö 1335, § 5 (Nordström, Penningeväsendet

362-363); Ruuth, Om varupris 14-15.

[297] Forssell, Anteckn. om mynt 40, 42. -- Koska tällä seikalla on

merkitystä Ahvenanmaan muinaisessa taloudessa, otettakoon tähän

Forssellin sanat:

"Kuten jo Hallenberg laajasti on osoittanut, on tästä todellisesta

Tanskan markasta äärimmäisen tarkoin erotettava ne _tanskalaiset

markat_ (mark danska), jotka keskiajalla ja vielä kauan Kustaan

hallitusajalla esiintyvät Ruotsin Göötanmaakuntain asiakirjoissa ja

tileissä. Nämä tanskalaiset markat olivat kokonaan _laskutapa_, joka

rahan todellisesta laadusta aivan riippumatta oli pysyvässä suhteessa

Ruotsin _äyrityismarkkaan_ (mark örtugar), eli niinkuin 3:4, niin että

tanskalainen markka Itä-Göötanmaalla, Länsi-Göötanmaalla ja Smålannissa

16 killinkineen (kukin à 3 valkoista) laskettiin = _kuudeksi_ äyriksi

äyrityisiä, jota vastoin äyrityismarkka oli = _kahdeksan_ äyriä

äyrityisiä."

[298] Erslev, Valdemarerne 48-50, 143; Steenstrup, Danm. Riges Hist.

I 789.

[299] Hildebrand, Medeltid I 247-248; Thulin, Mantalet 26-27;

Söderwall, Ordbok: mark (märka bol); Bergfalk, Sv. jordens beskattn.

66.

[300] Bolin hinnat Ahvenanmaalla olivat seuraavat (Mustak. ss. 37-38 ja

ed. s. 108):

myyty saatu koko bolin suhdeluku 24 markan

boleja hinta mk hinta mk arvoiseen boliin

1) V. 1330 1/8 60 480 20 (?)

2) " 1333 1/4 ja 1/8 80 213 6.6

3) " 1397 1/4 40 160 5

4) " 1400 1/2 85 170 7

5) " 1400 1 175 175 5-5

6) " 1410 1/2 106 /1/2 213 6.6

Kahdessa viimemainitussa tapauksessa kuului kauppaan lisäksi joitakuita

"markanveroja", joiden hinta, siihen aikaan 5 mk markanverolta, on

kauppahinnasta vähennetty. Tapauksissa 1 ja 4 tarkoittaa hinta Ruotsin

rahaa, tapauksessa 1 on hinta epäiltävän suuri.

[301] Radloff, Åland 35-56, 68-69, 81-82, 108-109.

[302] Että veroyksiöt olivat samassa markkakunnassa saman suuruiset,

näkyy seuraavasta v:n 1556 veroselityksestä, joka koskee Ekkerön

markkakuntaa (Arv. Handl. IX 262):

Effter thette sätte vtgiörs Skatten på Äkerööen, och Recknes i huar

Rock, och fulgärd, som her effter folier hele Marcklaget vtöffwer.

| Röck 85 mk

I huar ful | Gerdh 148 mk 7 öre 13 d:r

| Marckskatther 616 mk

Samasta asiakirjasta nähdään, että nuo merkilliset epäparimarkat

(uddemarker) tasattiin markkakunnan kesken: "Huilkit Bönderne i så

måtthe betyge, att then ena byen, hielper medt sin öfuerlöps marker til

then andre, heele Marcklaget igenom, Och när the haffwe fyltt alle

fulgärdz skatter, tå göre the öffuerlöps marker, wtaff thet

öffwerbliffwer" (Arv. Handl. IX 260).

[303] V:n 1556 veroselityksestä (Arv. Handl. IX 259):

Fulgärdz skatt.

Fölier aff samme iordh, fullgärdz skatt, och haffuer icke huartt

Marcklagh, like månge marker vnder fulgerden. Ty en partt haffuer 200

mk:r wnder fulgerden. En partt 184 mk:r, En part 140 mk & c Huilkit är

och en stoor wille ibland almogen.

[304] Hausen, Bidr. II 46.

[305] "Båtzmandzgerden", Teitti 311.

[306] V:n 1531 verokirjan markkakuntaluettelon (VA 2598) ja v. 1547

pitäjittäin ilmoitettujen veromarkkamäärien (Arv. Handl. IX 51 seur.)

laskelma on seuraava:

markka- verp- veromarkk. 24 mk bojeja

kuntia markkoja markkakunt. markkakunt.

kohden kohden

Saltvik 5 1 471 296 12 1/3

Sund 4 1 826 456 19

Jomala 4 1 793 1/2 448 18 1/2

Hammarland 3 1 588 1/2 319 13 7/24

Finström 4 1 672 1/2 1/4 418 13 1/3

manner-Ahvena 20 8 321 1/2 1/4 416 17 1/3

Lemland 6 1 094 1/2 182 5 7/24

Föglö 7 1 040 /1/2 146 6 1/12

Kumlinge 4 507 1/2 127 7 7/12

ulkosaaristo 17 2 642 1/2 156 6 1/2

koko Ahvenanmaa 37 10 964 1/4 291 12 1/6

[307] Mustak. s. 19.

[308] "Tributum nostrum de Alandia" (MU s. 179).

[309] Hausen, Bidr. I 306.

[310] MU 8. 392.

[311] VA 2601: 1; Arv. Handl. IX 87.

[312] Arv. Handl. IX 259.

[313] V:n 1547 veroselitysten perusteella (Arv. Handl. IX 51, 55-56,

60, 64, 69, 73, 77, 82, 86-87) saamme seuraavat keskimääräiset

täysiveron hinnat:

pitäjät täysiveroja markanostoja täysiveron

keskim. hinta mk

Saltvik 49 3/8 9 747 195

Sund 84 14 116 ja 2 äyriä 166

Kumlinge 45 6 319 140

Föglö 70 1/2 9 212 131

Lemland 59 2/2 10 936 ja 2 ä. 182

Jomala 76 1/4 13 609 179

Hammarland 62 9 756 157

Finström 61 11 228 ja 6 ä. 184

koko Ahvenanmaa 507 + 2 1/2 nelj. 84 925 ja 2 ä. 167 1/2

[314] Täysiverojen keskimääräiset markanveroluvut olivat v:n 1547

veroselitysten mukaan seuraavat (Arv. Handl. IX 51, 55-56, 60, 64, 69,

73, 77, 82, 86-87):

markanver.

pitäjä täysi- markan täysiver. kut. täysiver.

veroluku veroluku kohden

Saltvik 49 3/8 1 4?1 29 1/2

Sund 84 1 826 22

Kumlinge 45 507 1/2 11

Föglö 70 1/2 1 040 1/2 15

Lemland 59 1/2 l 094 1/2 18

Jomala 76 1/4 1 793 1/2 23

Hammarland 62 1 558 1/2 25

Finström 61 1 672 1/2 1/4 27

koko Ahvenanmaa 507 + 2 1/2 nelj. 10 964 21

[315] VA 1: 152-153; 2598: 1 seur., 107 seur.; 2601: 1.

[316] VA 2624: 4, 10, 16.

[317] Arv. Handl. IX 259.

[318] VA 2598: us.

[319] Lähemmin tästä "Veropiiri-järjestelmästä Suomessa uuden ajan

alussa" Hist. Ark. XXI, II, 5: 1-2.

[320] Vrt. Hildebrand, Medeltid I 263.

[321] UL, KB X § 3.

[322] Asiakirjassa käytetty merkki te vastaa tarkoin Itägöötanmaan

"thon" eli "tynna" mittaa, joka sisälsi 6 pannia. Jokaisen

ahvenanmaalaisen talonpojan suoritettava oli siten 1/3 tynnaa eli 2

pannia.

Sveanmaassa oli käytännössä punta, joka sisälsi 8 pannia samaa kokoa

kuin Itägöötanmaassa (Forssell, Om mynt 116-117).

[323] Arv. Handl. IX 52.

[324] V. 1413 suoritetut ohrat vastannevat uuden ajan alussa

erikseen tilitettyjä "hevosohria" eli "hevoskulkuohria" (hestekorn,

hestelöpskorn), joita suoritettiin miesluvuittain (täysitiloittain).

(VA 2598: 1 seur.).

[325] Tämän verokappaleen vastine saattaa olla uuden ajan alussa

täysiverojen suoritettava jänisvero ("harapenningar 9 d:r").

[326] VA 2602: 2 seur.

[327] MU s. 392.

[328] VA 2601: 1.

[329] Esim. Hämeessä 1334 (Mustak. s. 47).

[330] Allardt, Borgå län 21, 30-31 (Rosenborgin antama selitys

kuitenkin väärä).

[331] VA 2598: 1 seur.; Arv. Handl. IX 259.

[332] VA i: 63-78. "Ja ken on lukumies (boleman) pitäjässä, hän

lyhentää vuorostaan markan joka lehmältä, jonka hän suorittaa linnaan

vuosittain" (VA 484: 1).

[333] Kamer. Asiak. I 9.

[334] VA 484: 6.

[335] VA, Hausenin kok.

[336] VA 2918: 1.

[337] Se näkyy siitäkin, että Viipurin 12 nautakuntaa suorittivat kukin

hyvin epätasaisen summan "nautarahoja" (1 mk 2 äyriä 2 äyrityistä),

jotavastoin koko pitäjän oli maksettava 16 mk 8 lehmästä à 2 mk

(VA 1; 31).

[338] "nöthet -- -- fore thera ærifuidz lösn" (MU s. 203).

[339] Schrader, Linguistisch-historische Forschungen zur

Handelsgeschichte und Warenkunde I (1886) 113-117.

[340] Seebohm, Tribal Custom in Anglosaxon Law 246 seur.

[341] Nordström, Penningeväsendet 358, 362-363, 364; Ruuth,

Om varupris II.

[342] Hist. Ark. XXII, II 1:2.

[343] Nimitys "husåker", joka tavataan joskus asiakirjoissa, on antanut

aihetta väärinkäsityksiin (Rosenborg, Jordbeskattn. 38,

"husåkerskatten").

[344] Arv. IX 258. Ekkerön markkakunta oli ajoveroihin nähden

poikkeusasemassa (Arv. Handl. IX 78).

[345] VA 2598: 27, 30.

[346] VA 2598: us.

[347] VA 215 1:1.

[348] Hausen, Bidr. II 47, 52-56, 72, 74, 75, 77, 78.

[349] Hausen, Bidr. II 45.

[350] VA 2602: 3.

[351] Arv. Handl. IX 61, 65, 70, 74, 78.

[352] Savun arvoksi ilmoitetaan v. 1556 100 "markkaa maata", muutamin

paikoin enemmän, toisin paikoin vähemmän. Ekkerössä sen arvo samana

vuonna oli 85 mk (Arv. Handl. IX 258).

[353] VA 2598: 55.

[354] Arv. Handl. IX 51 seur.

[355] MU s. 155. -- Yhdysnimi "Kalenningiatekt" esiintyy jo v. 1316

(Mustak. s. 15).

[356] "Esgerus, aduocatus ex parte Danielis Niclisson super Kalandiam"

(Neovius 163).

[357] Meinander ja Rinne, Finlands kyrkor I. Nykyrko och Nystad 1-2,

[358] MU s. 404.

[359] Mustak. s. 235, 280, 304; MU s. 428.

[360] Suomal. Tiedeakat. Esit. 1911, 1: 54.

[361] Mustak. s. 67.

[362] Mustak. s. 88.

[363] MU ss. 132, 180, 240, 231; Mustak. s. 27.

[364] MU 37 ss. 376-377.

[365] Mustak. s. 173.

[366] Mustak. s. 441.

[367] "Thzta hawer jach op boret syden aff lænet aff annen tridingen"

(Birger Trollen tilit Turun läänistä 1463, Hausen, Bidr. I 323).

[368] "iak har opboreth skatten aff lenith, bode the tridungene, som vt

bör ga om sancti Olaffs tiidh och Michelss messe, som är vij c (700)

marcher" (Satakunnan voudin kirje v. 1513, Grönblad, Nya Källor 607).

[369] Hausen, Bidr. I 332, 346-347; VA 1:61.

[370] VA 1:77; 485:00.

[371] Hausen, Bidr. I 326-327; VA 1: 78; 485.

[372] "för tridungs nöt" (VA, Hausenin kok., Raaseporin l:n tilit v:lta

1451).

[373] Suomalaisen Karjalan ja Savon suurten pitäjäin jako

neljänneksiin, jotka olivat tärkeitä veronkanto- ja oikeuspiirejä, ei

kuulu tähän.

[374] VA 4994: 17; 5000: 113; 5008: 17.

[375] "med the swåre gestninger, som till thänne dagh sketh ähr, både

aff Lendzmen, Fiärdingzmen, Bolemänn, Tächtemen" (Arv. Handl. IX 309).

[376] MU s. 203.

[377] ZA 2898: 9' 12' 15' 20; UL' KB X §§ 2' 4; Gloss. "Tadriuman".

[378] Hausen, Bidr. I 326-327.

[379] VA 485: 209-229.

[380] Oksanen, V.-Suomi 9.

[381] VA 484: 39.

[382] Hausen, Bidr. I 305.

[383] V:n 1451 tilien mukaan oli bolin maksettava useampia veromääriä,

jotka hyvin sopivat 20-jakoisen verokunnan suoritettavaksi: "työrahoja"

20 äyriä 4 äyrit., "kolmanneksen nauta" 20 äyrit., ja "ajorahoja" 20

äyriä 10 kill. Pienet ylijäämät keskiajalla tavallisesti suoritettiin

yhteisesti (vuoronsa perään kukin yksiö).

[384] VA 2918: 1-18.

[385] VA 2918: us. (Bolegestning).

[386] Aikaisimmat asiakirjain mainitsemat tapaukset ovat seuraavat:

(1) 1326: "v oras terre in Lundenum" (Mu s. 130);

(2) 1345: "predia mea sedecim talentorum in agris -- -- jn villa, que

dicitur Keris" (Kaarinassa) (Mustak. s. 68);

(3) n. 1361: "II skattmarker jord, liggiande i Gudhlogsböle" (Inkoossa)

(Neovius 193);

(4) 1376: "en tolftinx marcha skat och tre marcha skat jnnan Wartiasara

j Vemo sokn" (Mustak. s. 157);

(5) 1383: "ij marcha skat jnnan Warthiasara i Vemo sokn" (Mustak. s.

179);

(6) 1392: "allan thenna ægholot j Sandanes, liggiande j Karisa sokn,

swa som ær ij skatmarc enom fierthung minna" (MU s. 437);

(7) 1400: "1/2 skatmark jordh, liggiande i Offwanæng" (Inkoossa)

(Neovius 254);

(8) 1402: "alt vart godsz som wj i löpö liggiande attom som ær fæm skat

mark -- -- oc een trydiung aff fæm skat markom -- -- oc ena siættungx

skat mark" (Taivassalossa) (Arv. Handl. II 16);

(9) 1404: -- "godz i Borgo, somær halfannan skattmarck jordh,

liggiandes i Åkerby" (Neovius 253);

(10) 1411: "siæxtighi marka kööp iordh j Hiruonpä, liggiande j Pemara

sokn" (Mustak. s. 244);

(11) 1421: "alt thera gothz aa Kwsakosche liggiande -- -- som ær III

scat-mark jordh, for II mark ok sivtighi mark reflist tall"

(Pernajassa) (Arv. Handl. II 54).

(12) 1437: "ena skatmark jordh liggiande j Mayalaby" (Inkoossa)

(Mustak. s. 361);

(13) 1438: "ena skatmark jordh liggiande j Mayalaby -- -- war laglica

köpt före xxxviij mark Abo peningha" (Mustak. s. 362).

[387] VA 485: 251.

[388] VA 485: 94-

[389] VA 485: 29 (Nousiainen), 35, 36 (Pöytyä), 42, 43 (Maaria), 50

(Raisio), 87, 99 (Vehmaa), 162, 164 (Paimio), 172, 175, 176 (Halikko),

181 (Salo).

[390] VA 485: 182 (Salo), 198, 204 (Perniö), 215 (Kemiö).

[391] VA 485: 190-197 (Muurla), 197, 199 (Perniö).

[392] VA 485: 198 (Perniö), 247, 248 (Sauvon Ruonan kuninkaankart.

ikivanha lääni, useita tapauksia).

[393] VA 485: 176, 182 (Halikko), 206 (Perniön kuninkaankart. lääni),

222 (Kemiö), 248 (Ruonan kart. lääni).

[394] Muutamissa tapauksissa maksettiin tangolta kokonainen markka (6

äyriä = tanskal. markka); 1 kyynärältä 1 vanha äyrityinen eli tangolta 6

äyriä (= tanskal. markka); niin Nousiaisten Santamalassa (VA 485: 29),

Halikon Rompsilan kruununkylässä (VA 485: 185), Kemiön Engelsbyn

rälssiltä (VA 485: 229). Nämä tapaukset näyttävät edustavan vanhinta

ajateltavaa verokantaa, mihin mainittujen paikkain korkea ikä ja

erikoinen veroluonnekin näyttää viittaavan.

[395] "skattar fförskriffna by i ort Rök af huar stong kallas jencka

dr" (VA 485: 52). -- Toisessa Rymättylän kylässä samanlaista veroa

kutsuttiin nimellä "stong penigr" (sam.).

[396] VA 484: 2, 4.

[397] VA 2918 us. -- Koko Raaseporin läänin markkaluku nousi uuden ajan

alussa (VA 2975: 1 seur.) n. 1 878 uuteen eli 939 vanhaan markkaan,

mikä oli hiukan pienempi kuin 1413 v:n veroyksiöluku eikä varsin kahta

vertaa niin suuri kuin Ahvenanmaan silloinen veroyksiöluku. Tämän

perusteella voidaan katsoa Raaseporin läänin 1400-luvun alussa

viljelyksensä ja väkilukunsa puolesta olleen kaksi Ahvenanmaan vertaa.

[398] "pro pleno precio" (Mustak. s. 27).

[399] Allardt, Borgå län 20 seur.

[400] VA 1: 87 seur.; Arv. Handl. VI 181. Satakunnan karjamarkkain

hävittyä kutsuttiin "savuja" usein "veromarkoiksi" (VA 330: 38).

[401] VA 2: 103; Rosenborg, Jordbeskattn. 97.

[402] Schmoller, Staats- und socialwissensch. Forschungen IV, 5: 6.;

Schanz, Finanzarchiv I 398.

[403] Bergfalk, Sv. jordens beskattn. 47, 48.

[404] Allardt, Borgä län, TaululIiiteet II a-c.

[405] Allardt BOrgå län, TauluIiite III c.

[406] Allardt BOrgå län 21 ja Taululiite I.

[407] VA 484: 39.

[408] V:n 1555 verokirjassa (VA 3033: 12-23) on Raaseporin läänin

pitäjille merkitty seuraavat veroyksiöt:

pitäjä veromarkkoja mieslukua

Tenhola 312 292

Pohja 238 1/2 355

Karja 267 7/18 288

Lohja 216 3/4 350

Inkoo 289 2/4 280

Siuntio 213 1/2 180

Kirkkonummi 210 190

Espoo 167 13/16 21

koko lääni 1 916 43/48 2 256

[409] Näiden veroyksiöiden keskinäiset suhteet näkyvät seuraavasta

(VA 1 ja 4994):

vanha miesluku täysiveroja savuja

pitäjä (v. 1539) (v. 1539) (v. 1541)

Helsinki 75 200 352

Sipoo 75 160 358

Porvoo 72 190 467

Pernaja 64 180 388

Pyhtää 64 110 367

koko lääni 350 840 1 932

[410] Viipurin läänin täysiverojen ja savujen suhteet uuden ajan alussa

olivat seuraavat (VA 1 ja 4994):

täysiveroja savuja täysiveroja savuja

pitäjä (v. 1539) (v. 1541) pitäjä (v. 1539) (v. 1541)

Vehkalahti 84 1/2 459 Jääski 168 1/2 1 016

Virolahti 75 276 Muola 130 289

Säkjärvi 60 246 Hanttula 104 270

Lapvesi 123 668 Uusikirkko 96 216

Taipale 141 721 Viipuri 120 460

[411] Savujen laatua kuvaa erinomaisesti v:n 1541 verokirjan ilmoitus,

että savuja oli edell. vuonna ollut Muolassa 310, joista 21 oli

karannut Venäjälle, ja Uudellakirkolla 359, joista 1430 (!) karannut

Venäjälle (VA 4994: 13, 15).

[412] Viiden pitäjän muodostamat kokonaisuudet (kihlakunnat) näyttävät

kuuluneen järjestelmään niillä alueilla, jotka myöhemmin joutuivat

Ruotsin alle. Sellaisia viisikuntia olivat vielä uuden ajan alussa

Porvoon lääni, Lapveden kihlakunta, Äyräpään kihlakunta, Savon

linnalääni ja Pohjanmaa.

[413] Satakunnan vanhimmista asutusseikoista ks. Ruuth, Satakunnan

asutusoloista keskiajalla (Hist. Ark. XV 1-28). Muutamia näkökohtia

myös kirjoituksessa "Suomen vanhin maakunta- ja pitäjälaitos" (Suomal.

Tiedeak. Esit. 1911, I 44-56).

[414] VA 9.

[415] VA 216 b: 89.

[416] VA 1: 87-100.

[417] Tiedetään tapaus, että Ylä-Satakunnassa olevan Vesilahden Palhon

kylän mies on omistanut erämaata nyk. Laukaassa (VA 131).

[418] VA, Hausenin kok. 24.8.1427; 29.11.1470.

[419] Mustak. s. 583.

[420] VA 9.

[421] MU ss. 97, 144, 430.

[422] Ruuth, Satak. asutusol. 12-16.

[423] Ala-Satakuntaa mainitaan eräässä v:n 1335 asiakirjassa (MU s.

165), jonka alkuperäisyyttä on epäilty (Neovius 145). Ala-Satakunnan

asiallista olemassaoloa v. 1335 ei ole syytä epäillä.

[424] MU s. 97.

[425] Piispanmaksut Pohjanmaalla eivät niinmuodoin olleet samanlaiset

kuin lounaisessa Suomessa, missä vanhimmat suomalaiset asutukset

maksoivat piispalle viljaa. Pohjanmaalla ei "ruotsalaisen oikeuden"

(voi-järjestelmän) vastakohtana ollut "Suomen oikeus", vaan "Hämeen

(Kyrön) oikeus". (Vrt. Ruuth, Joukahainen XI 136). "Kilttirahat" olivat

aikaisemman turkisveron lunastusta. Lisätodisteena siihen, että

Etelä-Pohjanmaalla muinoin on käytetty turkisverotusta, mainittakoon,

että vielä 1550-luvulla Ilmajoelta suoritettaviin kymmenyksiin kuului

2 kiihtelystä oravannahkoja (lukkarintaksa) (VA 4555: 1).

Jussi Lauroselan kainulais- ja pirkkalaiskysymystä valaisevassa

kirjoituksessa "Kveen-Kainulais-kysymys" (Hist. Ark. XXII, II, 4)

esitetty mielipide, että Pohjanmaan suomalainen väestö polveutuisi

pääasiallisesti itsenäisestä esihistoriallisesta heimosta,

kainulaisista, ei ole riittävästi perusteltu. Vaikka, kuten main.

kirjoituksessa syylläkin huomautetaan, useimmat n.s. asutustarinat ovat

epäluotettavia ja harhaanjohtavia, eivät kysymystä myöskään ratkaise

enimmäkseen kielteiset tai epävarmat asutusnimien vertailut. Suupohjan

keskiaikaiseen suomalaiseen asutukseen nähden, josta tässä on puhe, ei

ole aihetta luopua Ruuthin kirjoituksessa "Silmäys Hämäläisten

muinaisiin asutusoloihin Suupohjassa" (Joukahainen XI) kehitetystä

mielipiteestä etelä-pohjalaisten hämäläis(satakuntalais)peräisyydestä.

[426] Vrt. Aspelin, Korsholman linna ja lääni 9, 15, 18.

[427] Mustak. s. 564; VA 4560: 1; Hist. Ark. X 278; Ruuth, Joukahainen

XI 138-139; Aspelin, Korsholman linna ja lääni 18.

[428] Mustak. ss. 33, 70, 154.

[429] Kamer. Asiak. I 126-129; Rosenborg, Jordbeskattn. 96.

[430] VA 4779; Aspelin, Kert. Maalahden pit:stä (Suomi II 6) 116, 117.

[431] Hausen, Bidr. I 305.

[432] Rosenborg, Jordbeskattn. 97; VA, 2: 103; 4554: 00; 2555: 00.

[433] Myöhemminkin kaskenpolttoseuduilla yleensä oli vähän karjaa. Vrt.

esim. VA 6: 226 (Hollola).

[434] Mustak. s. 55.

[435] Fontell 67 seur.

[436] Mustak s. 55.

[437] Hausen, Bidr. I 330.

[438] Hansen, Bidr. I 337.

[439] Mustak. s. 49- 50.

[440] Fontell 80-82.

[441] "Karuatho sokn" (Arv. Handl. II 22-23).

[442] Arv. Handl. II 44; Fontell 78-70.

[443] Hausen, Bidr. I 331, 351.

[444] "Wællo sokn" (Hausen, Bidr. I 334, 356).

[445] VA, Iivar Flemingin maakirja (1413); Arv. Handl. II 105 (1437);

Hausen, Bidr. I 334-335. 353-354.

[446] Meinander-Rinne, Nykyrko och Nystad (Finlands kyrkor I) 8-9.

[447] Nykyrko och Nystad (Finlands kyrkor I) 3-6.

[448] Hausen, Bidr. I 305.

[449] 1417: "twa röke i Brusaby, -- -- eeth godz i Virmismæky, -- --

eth torp i Patis, -- -- eth torp j Rusko oc eth torp j Pankioki, -- --

eth godz i Biorneby oc -- -- eth godz i Bastöö -- -- ok swa mikit göra

fyre röke ok tre kroka j Finlandh" (Mustak. s. 276). Koska Brusabyn

kaksi tilaa lienevät Kemiössä ja Björneby ja Bastö Ahvenanmaalla,

kaikki siis ruotsalaisella alueella, vastannevat ne asiakirjan 4 savua,

mihin näiden tilain lukumääräkin viittaa; Virmusmäen (Maariassa),

Paattisten, Ruskon ja Pankijoen (Vehmaalla?) tilat vastaavat siis

asiakirjan kolmea koukkua.

[450] n. 1350: "itt Konungh Kristierns stadfestilse breff vppå fordom

Konung Eriks breff lydhandis ath stadhenom vnt war af köpa -- -- itt

heelt krookland jord -- -- j for:da Rettis godz och Pissuby" (Arv.

Handl. V 267; vrt. Neovius 179). -- 1378: "en halffuer kroker,

lighiande j Pysw j sancta Katherine soken" (Mustak. s. 163).

[451] 1380: "innan Ingolsby j Santamalum oc Lemmo -- -- en halffwan

kroch jord j Ingosby" (Mustak. s. 174).

[452] 1380: "j Lempoys by oc j Runoys by jnnan Virmo soken -- -- en

helan kroch j akronom oc XV lass æng j bodhom byomen" (Mustak. s. 173).

[453] Arv. Handl. II 44. -- Myös vv:n 1446 ja 1474 oikeustapaukset

näkyvät edellyttävän Liedon pitäjän jakautumista suomal. ruotsal.

oikeuden käräjäpiireihin (Porthan, Chronicon 270).

[454] Arv. Handl. III 95.

[455] Fontell 78-79.

[456] Fontell 78.

[457] v. Engelhardt, Entstehung der Gutsherrschaft in Livland 62, 102.

[458] Vrt. Brunner, Rechtsgeschichte I 333, 377, 382, 383, 386.

[459] V:lta 1362 edeltävältä ajalta tunnetaan vain kaksi laamannin

sakkotuomiota. Toisessa, v:lta 1352 (Mustak. s. 98), "alalaamanni"

panee 40 markan sakko-uhan, mutta kysymys oli Aurajoen salpaamisesta,

jollainen asia kaiketi koski kuninkaan oikeutta. Toisessa tapauksessa,

joka on v:lta 1353, mainitaan laamannin tuomitsemaa 40 markan sakkoa,

mutta tässäkin oli rikoksen laatu erikoinen, nim. moninkertainen

tuomionrikkominen (MU ss. 261-262). Kuninkaansakko siis kummassakin

tapauksessa näyttää johtuneen asian laadusta pikemmin kuin tuomarin

virka-asemasta.

[460] V. 1324 eräässä maajutussa oli läsnä Bero laamanni, mutta tuomion

lausui linnanpäällikkö (Mustak. ss. 23-24). V. 1333 Suomen vouti antoi

uudelleen Beron edell. vuonna antaman tuomion (Mustak. ss. 44, 46). V.

1337 Turun linnanvouti "herran kuninkaan puolesta" tarkastaa ja

vahvistaa laamannin ja muiden asianomaisten tuomion (Mustak. s. 56).

[461] Mustak. s. 67.

[462] MU s. 133.

[463] "S. Iacobi Andriss de Kvmv" (MU s. 187).

[464] Mustak. ss. 88, 240, 284.

[465] Mustak. s. 116.

[466] Huomautettakoon, ettei viimeksi mainittu nimitys voi tarkoittaa

ItäSuomea, vaan tarkoittaa "itämaita" eli Suomea; Beron enempää kuin v.

1347 "itäisten osain laamannina" esiintyvän Jaakko Antinpojan

vaikutuksesta Itä-Suomessa ei ole mitään tietoa.

[467] MU s. 186-187.

[468] "legifer parcium orientalium iuris finnonici" (MU s. 200).

[469] Mathias Koogin virkanimet olivat "legifer", "legifer Nylandie" ja

"undilaghman i Österlandum" (Mustak. ss. 88, 98, 105-106).

[470] Kahdessa asiakirjassa (vv:lta 1351 ja 1356) mainitaan erään jo

kuolleen Holmger laamannin Rantamäen Koroisissa omistamia ja kruunulle

joutuneita tiluksia (Mustak. ss. 96, 106). Mahdollisesti on siinäkin

yksi maamme vanhoja laamanneja.

[471] Schlyter, Södermannalagen: pr. V-VI, s. 184 (Addit.).

[472] Tengberg, Om den äldsta territor. indeln. 64-66.

[473] Bååth, Till frågan om en eller tvenne redaktioner af SmL, Hist.

Tidskrift (Ruots.) 1903: 172-183.

[474] Maanlain myöhemmissä käsikirjoituksissa mainitaan Turun

hiippakunta yhtenä laamannikuntana (Neovius 162).

[475] VA 632: 63-65.

[476] Cunningham, Growth of Engl. Industry I 125, 164.

[477] Brunner, Rechtsgeschichte I 88, 89, 285; Lamprecht, Deutsche

Geschichte I 117, 140-142.

[478] Erslev, Valdemarerne 48-50, 143; Steenstrup, Danm. Riges Hist.

I 789.

[479] Hildebrand, Medeltid I 247-248; Thulin, Mantalet 26-27; Bergfalk,

Sv. jordens beskattn. 66.

[480] Asiakirjakohdat, joissa Suomen bol vanhemmalla keskiajalla

esiintyy, ovat seuraavat:

(1) 1328: "vnum dimidium bool in Sibboby cum omnibus suis attinenciis,

mobilibus et immobilibus" (Mustak. s. 29).

(2) 1322-1338 (?): "bona mea in Alandia, villa dicta Getu -- --

videlicet vnum bool, similiter cum domibus, agris, pratis, siluis,

piscariis, pascuis et aliis quibuscunque adiacenciis" (Mustak. s. 19).

(3) 1330: "bona nostra in Öninggeby, videlicet vnum bool et vnum

attungxbool cum omnibus edificiis domorum in eisdem bonis existentibus,

necnon pratis, agris, piscariis, ceterisque aliis eisdem bonis

attinenciis" (Mustak. s. 36).

(4) 1330: "bona nostra, videlicet vnum attungxbool in Sybbaby, cum

omnibus edificiis domorum in eisdem bonis existentibus, cum agris,

pratis, siluis, piscariis, ceterisque aliis dictiis bonis adiacenciis"

(Mustak. s. 37).

(5) 1333: "vnum fyærduaxbol et vnum atansbol terre in villa, dicta

Jumalaby" (Mustak. s. 45).

(6) 1351: "bona mea jn Brvsaby -- -- parrochia Kimitto, videlicet

quartam vnius baal, vlna et duabus terciis vnius vlne minus" (Mustak.

s. 88).

(7) 1353: "vnum fiærdunx bool terre in villa Biorneby, parrochia Sunda

in Alandia sita, cum omnibus suis pertinenciis, agris, pratis, pascuis,

siluis, piscarijs et exitibus aliis quibuscunque" (Mustak. s. 99).

(8) 1397: "eth fiærdungx bool jordh j Biornaby, met åker oc eng oc

allom androm tillaghom, engs vndantagno" (Mustak. s. 212).

(9) 1400: "j halff booll jordh och tree marker skatthe j Syldhödeby j

Saltwik sokn, met åker och ængh ok met allom tillaghom" (Mustak. s.

218).

(10) 1400: "eth booll jordh och fem mark skattas aff myno faderne j

Sildodhe by j Saltwik sokn, met åker och ængh, fææ markorn ok

fiskiewatnom, ok allom androm tillaghum" (Mustak. s. 219).

(11) 1410: "alt wort godz j Biornaby, som ær eth halfft bool iordh och

nyo markskatta, met åker och ængh oc allom tillaghum" (Mustak. s. 240).

[481] v. Maurer, Einleitung zur Gesch. d. Mark-, Hof-, Dorf- und

Stadtverf. 134.

[482] Roscher, Syst. d. Finanzwiss. 453.

[483] Cunningham, Growth of Engl. Industry I 126, 151; Vinogradoff,

English Society in the Eleventh Century 147.

[484] Erslev, Valdemarerne 50, 124-125, 127-128.

[485] v. Maurer, Einleitung zur Gesch. d. Mark-, Hof-, Dorf- und

Stadtverf. 129-134-

[486] v. Maurer 134.

[487] "inter uncos antiquos et noovs et inter uncos feodalium et

neophitorum rurales et censuales" (v. Engelhardt, Gutsherrschaft 121).

[488] Hupel, Topogr. Nachrichten I 189; II 202; v. Hagemeister,

Materialien 1-4; v. Bunge, Privatrecht 130, 132-134, 137-141. v.

Engelhardt, Gutsherrschaft (116-128).

[489] Akiander 17.

[490] Milukow, Skizzen russ. Kulturgesch. I 129-130; Simkhovitsch,

Feldgemeinschaft in Russland 43-44.

[491] Ronimus, Vatj. viid. verokirja 94-97.

[492] Forsström, Kuvaus Inkerinmaan oloista 107; v. Knorring, Gamla

Finland 116.

[493] Mustak. s. 47.

[494] "de iugis boum, dictis vobiscum kroka" (Mustak. s. 46).

[495] Yrjö-Koskinen, Suomal. heim. yhteisk.järj. 140.

[496] Mustak. s. 173.

[497] Mustek, ss. 399-400.

[498] VA 3863: 1, 6, 88.

[499] VA 1:42.

[500] VA 3959: 31.

[501] Mustak. 173-175.

[502] Mustak. s. 174.

[503] VA, Hausenin kok., Tavastin talouskirja.

[504] VA 3863: 88.

[505] VA 1938: 1.

[506] Mustak. s. 174.

[507] 1400-luvun puolivälissä Sääksmäen Huittulassa: "en siettings

krogh lijghendis öffuer allen hijvttalaby" (Arv. Handl. IX 2;

Yrjö-Koskinen, Suomal. heim. yhteisk.-järj. 144); v. 1506 Kulsialassa:

"Dömdes en reth swensk skifft wtöffuer all vhinemiby effter theris krok

tal och andel" (Hausen, Bidr. I 235); v. 1507 Loimossa: "at skiffte och

jäncke them millan theris wtmark som kallas reggon ma epter theris

andel och krock tal" (Hausen, Bidr. I 142); v. 1508 Pälkäneellä: "en

reth swenske skiffte wtöffner all packalaby at jäncke och skiffte

effter theris krock tal" (Hausen. Bidr. I 264).

[508] Mustak. s. 175 (4 punnanmaata = 2/3 koukkua; 1 1/2 punnanmaata =

1/6 koukkua).

[509] "1/2 qt" = 1/2 qvarter = 1/8; "1/2 S" = 1/2 setting = 1/12.

[510] VA 3668: 7.

[511] VA 3707: 11-12.

[512] MU s. 411.

[513] Grönblad, Nya källor 34.

[514] Hausen, Bidr. I 305.

[515] VA 484: 28.

[516] VA 484: 2. 4.

[517] "octo vlnis minus quam dimidiam villani dictam Hasnikuby"

(MU s. 156)

[518] "jn Brvsaby -- -- quartam vnius baal, vlna et duabus terciis

unius vlne minus" (Mustak. s. 88).

[519] "Katerina gaard j Moysis j Pemare -- -- three stænger j hwariom

tegom wm allan aker -- -- thwa stænger oc halff anner alin j hwariom

tegenom -- -- ena stangh j hwariom tegenom" (Mustak. s. 186).

[520] Grönblad, Nya källor 23, 34.

[521] Mustak. s. 217.

[522] Mustak. s. 220 (Noormarkku).

[523] Mustak. s. 237.

[524] Vakka-Suomi ja Ahvenanmaa ovat molemmat rapakivialueita, jotka

ovat tunnettavia lukemattomista pienistä kallioistaan ja kivikoistaan.

[525] 24 tangon (koko bolin) kylvömäärä tämän mukaan teki 3 puntaa, jos

ruotsalaiseen tapaan laskettiin 8 pannia puntaan. 3 puntaa oli

koukunkin muinainen kylvömäärä. Jos taas suomalaiseen tapaan puntaan

laskettiin 6 pannia, tuli 24 tangon kylvömääräksi 4 puntaa.

[526] Sellaisia kyliä oli esim. Lemussa, Mynämäellä, Pöytyällä,

Maariassa, Raisiossa, Vehmaalla, Muurlassa ja Perniässä (VA 485: 8, 12,

21, 25, 34, 40, 43, 45. 48, 71. 73, 193, 194. 206).

[527] Esimerkkejä useimmista V.-Suomen pitäjistä (VA 485: 8-9, 12-14,

16, 23, 27, 30-37, 40, 41, 43-45. 47-52. 55, 74, 77, 192-196, 198,

206-207). Huomattakoon tässä erityisesti kylvöverotuksen yleisyydestä

Maskun kihlak:ssa, jossa jo 1300-luvulla tilain arvio punnanmaista oli

käytännössä.

[528] VA 485: 195, 196.

[529] VA 632.

[530] VA 632: 1 c.

[531] Muunlaisiakin tangoitustapoja voi ajatella ja on varmaan

käytettykin. P. J. Raamin tangoitusoppaassa (Then Swenske Åkermätningen

eller Ortuga Deelo Book, Strängnäs 1670) neuvotaan jakamaan tanko yhtä

moneen osaan kuin kylässä on äyrilukua. Tangon normalipituus oli 9

kyyn., mutta tangoituksen toimittaminen ei riippunut tangon pituudesta,

joka sai olla mielivaltainen.

Englannissa uuden ajan alussa mitattiin maata puisella 16-18 jalan

pituisella tangolla ("perch", "pole") (Sir R. Benese, Measuring book,

London 1540). Acren neljännes ("rood") oli 1 "rod" (5 1/2 yardia) leveä

(Cunningham, Growth of Engl. Industry I 119-120). Keskiajan Englannin

"virgate" johtuu tangon latinankielisestä nimestä "virga", jota

Suomessakin käytettiin (Mustak. ss. 500-501).

Saksassa oli tangon nimi "Rute" (Ruthe); tangoitus oli

saksalaisillakin alueilla ikivanha tapa (v. Inama-Sternegg,

Deutsche Wirtschaftsgeschichte I).

Tangoituksella on Europassa ollut vanha ja laaja käytäntö, jonka

historian esittäminen pääpiirteittäinkään ei voi tässä tulla

kysymykseen.

[532] Esim. Ruotsin VA, Hattula härads Db 31.7.1609 Hattula (Hurttala).

[533] VA 3806. Sen on julaissut laskelmilla ja selityksillä valaistuna

Malin, Hämeen koukku- ja tankomitoista Kustaa Vaasan aikana, Hist. Ark.

X 214-223. -- Otettakoon tähän pari esimerkkiä kylvömäärän ja

tangoituksen suhteista:

kunkin kunkin ta-

talon lon kylvö- kunkin talon

kylä taloja koukku- määrä tankomäärä

luku pannia

Torro 2 1/12 1 1/2 1 1/1 t.

Perttula 4 1/6 4 3 t. 2 kyyn.

Vieremä 4 1/24 2 3 t

[534] VA 617 us.

[535] VA 485: 106 seur.

[536] Pietarsaaressa ja Kokkolassa jaettiin veromaa penninmaihin,

karpionmaihin ja punnanmaihin, joilta maksettiin erilainen vero

maan laadun mukaan; maa oli lisäksi jyvitetty kolmeen luokkaan

(VA 4562: 48).

[537] Rosenborg, Jordbeskattn. 87-89, Gebhard, Savonlinnan lääni 62-65.

[538] "efter skattskinnetal, thz är ept arffpundelandh, och kallis itt

arffpundelandh ett skattskinn thz är try Sädis pundelandh ssom är,

Rogh, kornn och haffra" (VA 1: 42).

[539] Tästä on Santeri Rissanen ensimäisenä huomauttanut

kirjoituksessaan "Iisalmen seurakunnan vaiheita" (käsikirj.).

[540] "Ock när som sodane swidier äro optagne blifna. skijckas thr

synmän till, som thm verdera och skatta skålla wiidh theres eedh huru

monge skatteskynn iordh sodane swidiar kumme gelles och giöre skell

för" (VA 6134: 1).

[541] Santeri Rissasen ilmoituksen mukaan oli Savossa muinoin tapana

viljellä samassa kaskessa yhtenä vuonna ruista, toisena ohraa ja

kolmantena kauraa.

[542] Arv. Handl. III 281-282.

[543] VA 49 b: 1.

[544] Piponius, Oma Maa II 470-471.

[545] Kuusiston kartanon lampuodeista on nimenomaan mainittu, ettei

heillä ollut tangoitettuja maita, vaan lohkokappaleita (hop stycke) (VA

485: 240). Kun Ruonan kartanon alue ei ollut laskettu savuihin, vaan

ainoastaan täysiveroihin, ei sielläkään liene tangoitus ollut tunnettu.

[545] Arv. Handl. IX 263.

[546] Arv. Handl. II 67, 74-75, 89, 91.

[547] Mustak. ss. 260, 262, 233.

[548] Mustak. s. 280; Teitti 15, 224-225; VA 220, Vehmaan käräjät

24.10.1601; Boisman, Rättskontrollerna 214; Wallin, Suomen maantiet,

Fennia VIII, 2: 5-7, 50, 59-60, 65.

[549] UL, WithB. XXIII alk., §§ 2, 5.

[550] HL, WithB. XVIII § 32.

[551] ÖGL, RæfstaB. IV alk.

Suomen herttua Pentti ja Linköpingin piispa julkaisivat v. 1288 käskyn,

ettei kirkon tiloja ja henkilöitä saanut vaivata millään rasituksilla

valtion hyväksi, paitsi milloin oli kysymys kihlakunnan silloista ja

haaksista (Neovius 97).

Englannissa oli keskiajalla teitten ja siltain ylläpitäminen

järjestetty useissa yksityiskohdissakin samaan tapaan kuin

Skandinaviassa (Neilson, Customary Rents 137-141, "Pontage"; Cannan,

History of Local Rates in England 6-9).

[552] Mustak. s. 260.

[553] Ruotsin VA, Porvoon läänin tuomiok. 2.3.1607. Sipoo.

[554] VA 220, Vehmaan käräjät 24.10.1601; vrt. VA 616: 2 (Uudenkirkon

pitäjän sillanrakennusvelv.).

[555] Wallin, Suomen maantiet, Fennia VIII 2: 60.

[556] VA, Hollolan kihlak. tuomiok. 30.10.1643, Hauhon, Tuuloksen ja

Lammin ja 13.11.1643 Asikkalan käräjät; Wallin, Suomen maantiet, Fennia

VIII, 2: 5-8. Kruunun omistamina keskussiltoina linnain sillat

oikeittain eivät kuulukaan paikallisten siltain ryhmään.

[557] Hausen, Bidr. I 131, 149, 272.

[558] VA 216b: 109.

[559] VA 3002: 127, 129. -- Esimerkkiä Ahvenanmaalta, Hausen, Bidr.

II 88.

[560] Humalain sijasta maksettiin kalarikkaissa seuduissa "haukia"

(Padasjoki, Sysmä, Jämsä) tai "ruokakalaa" (Pälkäne). Ohrainkin sijasta

maksettiin Jämsässä ruokakalaa. Vihdissä maksettiin ainoastaan ohria (4

puntaa neljänneskunnalta), Lopella rukiita, humaloita ja kauroja,

Elimäellä rukiita, ohria ja "kuivia ankeriaita" (VA 3670 us.). V. 1533

maksettiin Hämeessä 13 kiihtelystä oravannahkoja "teitä ja siltoja

varten" (Kamer. Asiak. I 21), mikä nähtävästi edustaa vanhempaa

verokantaa tässä kohden tai sellaisen paikallista jäännöstä.

[561] VA 1931: 31-43.

[562] VA 484: 13-14; Arv. Handl. IX 69, 89.

[563] Luullaksemme kunink. kirje 7.8.1801 oli aivan oikeassa

määrätessään silta- ja jahtivoudin kapat näiden virkain lakatessa

otettavaksi kruunulle, koska nämä kapat olivat osa varsinaisesta

maaverosta ja olivat otetut huomioon talojen verotuksessa (Bergh, Vår

styrelse och våra landtdagar I 647; vrt. v. Bonsdorff, Debiterings- och

Beskattn.-verket i Åbo län I 244).

[564] "Semie korn for vskon" -- "Semie humbla for vskon" -- "viskon"

(VA 1: 122, 124, 129). Tuo omituinen sana viskon on kaiketi

suomalaisessa asussaan ollut "uisko", "uiska", joka mahd. on

johdannainen jostakin "ui" juurisanasta.

[565] VA 1: 122, 5: 237.

[566] V. 1568 sakotettiin Padasjoella erään kylän miehiä siitä,

etteivät tahtoneet soutaa "venettä, jonka pitäjä omistaa"

(VA 4045: 43).

V:n 1639 käräjillä tuomittiin koko Asikkalan pitäjä "hankkimaan

pitäjänveneen Pulkkilan rantaan", jolla kruunun väkeä voitiin kuljettaa

Päijänteen ja Vesijärven yli (VA, Hollolan kihlak. Tuomiok. 5.2.1639

Asikkala).

[567] Hausen, Bidr. I 187, 248. Uuden ajan alussa oli Jokioisten

neljänneskunnan velvollisuus yllä pitää haapioita kyytejä varten

(VA 3830: 52).

[568] VA 4494: 7, 9.

[569] VA 1: 16, 17.

[570] VA 6134: 14; Arv. Handl. III 283, 289, 294, 299, 305, 310;

Gebhard, Savonlinnan lääni 68, jossa myös huomautetaan, että "kavassi"

voisi johtua venäl. sanasta "karbas" = vene.

[571] VA 6134: 14.

[572] VA 1: 22-24. Allardt, Borgå län 32. Helsingin pitäjässä tapaamme

tämän veron maksukappaleena "kuivat säynäät" -- aivan niinkuin Luvialla

Satakunnassa.

[573] Allardt, Borgå Iän 94.

[574] VA, Hausenin kok., Raasep. l:n verokirja 1451; VA 2118: 4, 11,

14; 2974: 5.

[575] Rydin 33.

[576] Hausen, Bidr. I 187, 242, 278.

[577] Hausen, Bidr. I 157, 287.

[578] Hausen, Bidr. I 141, 261.

[579] "longh skiwdz fierd", Hausen, Bidr. I 187.

[580] "ad mensas presbiterorum parrochialium ecclesiarum earundem, in

immensi grauaminis intuitu, quod racione hospitalitatis sustinere

noscuntur" (Mustak. s. 52).

[581] Mustak. s. 288.

[582] Hausen, Bidr. I 128.

[583] Hist. Handl. XI 15; VA 1: 147, 148; Hausen, Bidr. I 187.

Uuden ajan alussa Padasjoella, Sysmässä, Jämsässä lunastettiin

pitkätkyydit hauinmahoilla ("geddemagor") tai ruokakalalla tai

kummallakin.

Suurimmassa osassa Hämettä, nim. Sääksmäen ja Hattulan klk:issa (paitsi

Hattulan p:ssä) sekä Hauholla ja Tuuloksessa maksettiin linnaan

kultakin koukulta 5 penninkiä rekirahoja ("slädepeningar") tai

rekimaltaita (Hist. Handl. XI 14-15; VA 3670 us). Tämä vero, jota ei

ole sekoitettava samoista paikoista samaan aikaan maksettuihin

neljännesmiehen rekikaloihin ja niiden lunastuksiin, on arvatenkin joku

liikennelaitosvero. Kun rekiveroa ja uisko-veroa ei maksettu toistensa

alueilla, on mahdollista, että toisten Hämeen seutujen muinoin tuli

ylläpitää pitäjän veneitä, toisten pitäjänrekiä.

[584] "hestelega" (VA 1: 43).

[585] Arv. Handl. III 197, 249.

[586] "skepsortugar" (VA 2598: 1; 2602: 2).

[587] VA 484: 6. -- Samanlaatuisen veron lunastusta ehkä olivat Ulvilan

förslepgr (Hist. Haudl. XI: 12).

[588] "skipspeningar" (VA 5: 115; Rosenborg, Jordbeskattn. 75-76).

[589] Arv. Handl. IX 261; Hausen Bidr. II 370-371; Teitti 304-305.

Yllämainittujen kyytirahain lisäksi vouti kantoi kultakin Ahvenanmaan

pitäjältä (nimismieheltä) 6 mk Röije peninger eli rijepenninger (Arv.

Handl. IX 261; Hausen, Bidr. II 371-372). Kenties on tämä se vanha

Redhegiäld, joka Eerik Pommerilaisen tiliotteissa v:lta 1413 mainitaan

maksetuksi "Olandista." (Hausen, Bidr. I 315).

[590] VA 585: 61.

[591] "Skiutz Resse pngr" (VA 3801: 19; 3801: 1).

[592] "skiutz pnr" (VA 1: 10-18).

[593] MU s. 262. Vrt. selostusta Hist. Ark. XXII, II 1: 10-11.

[594] Mustak. s. 118.

[595] MU s. 355.

[596] MU ss. 351, 355, 376.

[597] "for beskedlighen man Andris domare" (Mustak. s. 156).

[598] Mustak. s. 157.

[599] MU ss. 363, 370, 379.

[600] MU s. 371.

[601] MU s. 375.

[602] "cum prolocutore Nicolao in Kummikællæ -- Kumakallia" (Mustak. s.

86).

[603] Mustak. s. 221.

[604] VA, Hausenin kok. 5.7.1452.

[605] Arv. Handl. IV 1.

[606] MU ss. 445, 485.

[607] "domare by" 1462 (Arv. Handl. IV 79).

[608] "Domaraby" (Mustak. s. 574).

[609] "Domarby" 1417 (Mustak. s. 275).

[610] Niinpä Vehmaan Kiimakalliota, josta eräs 1300-luvun välimies oli

kotoisin, mainitaan uuden ajan alussa "flöte"-tilana s.o. entisenä

rälssinä.

[611] Lounais-Suomen tuomarilaitoksen alkujuuria voisi löytää myös

Sveanmaan maakuntalakien hundarin tuomarilaitoksesta. Sillä tavoin

selvenisi, kuinka Taivassalossa 1370-luvulla samanaikaisesti saattoi

toimia kaksi tuomaria; Sveanmaankin hundarissa oli tuomareja kaksi.

[612] 1379: "dommare i Kimmetoo kyrkiolaagh -- tå iagh hulth

sochnatingh -- thà stodo ther för alle tingz lagino" (MU s. 375).

[613] 1380: "ræfstæ thing met Theuesala snækkiolagh -- -- fore

ræfstenne oc alle thinglaghino withnadho" (MU s. 376); 1380: "aa

snæckielagx tingeno j Santamalum" (Mustak. s. 173).

[614] 1380: "vpa sokna tingheno -- -- met them j Santamalom, Masko ok

Nowsis" (Mustak. s. 174). -- 1392: "tha jak sokna tingh [hioit] j

Sakilæ by met Sækilæ sokn, Kiulæ ok Ylælæ -- -- tha stodo thær fore

allo tinglageno" (Mustak. s. 205).

[615] 1352: "in placito parochiali apud parochiam Nummis" (MU s. 257);

1380: "a sokna thingeno j Pike sokn" (MU s. 379).

[616] Mustak. ss. 173, 174.

[617] Lähemmin "Suomen vanhin maakunta- ja pitäjälaitos", Suomal.

Tiedeakat. Esit. 1911, 1: 44-56.

[618] MU s. 375.

[619] "vpa Rænthamækj kirkiagord" (Mustak. s. 380).

[620] "vpa sokne stæmpnone wiidh Ræntemækj kirkio" (Mustak. s. 405).

[621] Arv. Handl. II 44.

[622] Mustak. s. 455.

[623] "i kirkestufvun" (VA, Hausenin kok. 17 ja 24.7.1505).

[624] Arv. Handl. II 47.

[625] Arv. Handl. II 101; Mustak. s. 352.

[626] MU s. 386.

[627] Mustak. s. 233.

[628] Arv. Handl. V 54.

[629] Suomen kielen muistomerkkejä II, 1: 86, 95.

[630] Maakunnan sinetillä vahvistettu maanluovutus Hämeessä v. 1319

(Mustak. ss. 17-18). Ahvenanmaan sinetillä varustettu maanluovutus v.

1322 (Mustak. s. 19). Maakunnan käräjät ja sinetti V.-Suomessa 1322

(Mustak. s. 21).

[631] "domare jnnan Tavistelande", Lammi 1374 (MU s. 353). -- "Clafvs,

domare ther sama stadh [j Tavistalanda]", Hämeenlinna 1383 (MU s. 390)

-- "iak Clawus Dyækn, domare j Tauestalande", Tennilä 1390 (MU s. 420).

"Claus Diægn, domare j Thawaste landhe", Saarioinen 1390 (Mustak. s.

197).

[632] "domore j Sathagunnom" Säkylä 1392 (Mnstak. s. 205).

[633] "domare j westra Nyland", Tenhola 1395 (MU s. 444).

[634] Oliko suomal. ja ruotsal. oikeuden alueilla pitäjäntuomarien ja

laamannien välillä vielä joitakin tuomareja, on epätietoista. V. 1353

kumminkin mainitaan V.-Suomessa sellaista tuomaria, joka tuomitsi 3

markan sakkoon (MU s. 262).

[635] MU ss. 390. 392, 429.

[636] MU s. 428; Mustak. ss. 280, 304.

[637] Mustak. s. 235.

[638] "almening öer" (VA 215 1: 22).

[639] Teitti 64, 240. Vrt. "kihlakunnan ulkomaita" Karjalassa.

[640] Arv. Handl. VI 189-195.

[641] Grönblad, Nya källor 216.

[642] VA 6133: 1, 24, 48, 77, 108.

[643] Arv. Handl. IX 261.

[644] VA 1106: 55.

[645] "häredzhöfdingekorn", "domarkorn" (VA 2602: 14).

[646] Kamer. Asiak. II 3, 9.

[647] Teitti 296, 297.

[648] Kamcr. Asiak. II 6; Teitti 192.

[649] VA 1994; 2026.

[650] Hämeessä kihlak. tuomarin lyhennys nimismiehen verosta v. 1545

teki (VA 8: 145, 147, 148):

Ylisessä Sääksmäen Hattulan

klk:ssa klk:ssa klk:ssa

kauroja 9 1/2 puntaa 6 puntaa 7 puntaa

ruokakaloja (käräjäkaloja) 2 kipp. 1 kipp. 2 leiv. --

kynttilöitä 700 kpl 580 kpl 560 kpl

heiniä 26 2/5 kuorm. 18 kuorm. 21 kuorm.

Tätä palkkausta sanotaan v. 1547 Sääksmäen kihlakunnassa "vanhaksi

tavaksi" (VA 3696: 52, 53). V. 1541 mainitaan Hauholla tuomarin saaneen

palkakseen kultakin pitäjältä 1 punnan kauroja ja kolmen koukun heinät

(VA 3672: 65 seur.). Se sopii täydellisesti taulukossa oleviin määriin.

[651] VA 5123: 11.

[652] VA 5121: 36.

[653] Arv. Handl. III 245, 246, 248, 249. -- Mainittu punta ohria oli

ilmeisesti tuomarin osa nimismiesverosta. V. 1560 mainitaan tuomarin

tulona Juvan pitäjästä 1 punta "nimismiehenverorukiita"; kun tällä

nähtävästi tarkoitettiin tuomarin koko vuotuista korvausta,

tarkoittavat edellämainitut 1 ohrapunta tai 2 kaurapuntaa luultavasti

myöskin tuomarin koko vuoden korvausta (VA 6309: 12).

[654] Hist. Handl. XI 16-17.

[655] Arv. Handl. V 260.

[656] VA 5123: 6.

[657] Arv. Handl. III 245, 246, 248, 249.

[658] Hist. Handl. XI 17. -- Veroa karttui koko läänistä:

viljaa 10 lästiä 7 puntaa

humaloita 6 kipp.

hamppua 1 leiv.

haukia 1 1/2 leiv.

Toisen tiedon mukaan v:lta 1537 (Kamer. Asiak. II 5) Sääksmäen

kihlakunnasta tätä veroa karttui:

ohria 2 lästiä 3 puntaa

humaloita 1/2 kipp.

Suomen haukia 5 puntaa

[659] VA 1929: 31.

[660] VA 201: 21 seur.; 4563: 12, 26.

[661] Hildebrand, Medeltid I 293.

[662] "merisacko" (VA 4744: 2).

[663] Vrt. sattuvaa lausuntoa Yrjö-Koskinen, Suomal. heimojen

yhteiskuntajärj. 180.

[664] Ahlqvist, Kulturwörter 228-229; Yrjö-Koskinen, Suomal. heimojen

yhteiskuntajärj. 168-169.

[665] Hupel, Topogr. Nachrichten I 61.

[666] "Jon Cupiasson" Lammilla 1374 (MU s. 353); "Cubias" lautamiehen

nimenä Säkjärvellä 1654 (VA 8613: 324); "Kupiala" ja "Kupiainen" kylän

ja suvun nimi Säämingissä 1654 (VA 8613: 1292).

[667] MU s. 494.

[668] "Pæder Udraaynen domare i Jokas Capelle" (Mustak. s. 399).

[669] Ruotsal. käräjälaitoksesta ks. Nordström II 516, 526, 527;

Uppström, Öfversigt af den svenska processens hist. 10. -- Suomen

käräjälaitoksesta ks. Ståhlberg, Suomen käräjälaitoksesta 1500-luvun

keskipalkoilla, Valvoja 1890: 349-362.

[670] Lehmann, Gastung 74-96.

[671] Lehmann, Gastung 76-77; Vinogradoff, Villeinage 301.

[672] Neilson, Customary Rents 29, 30, 38.

[673] Lehmann 70-74. -- Vastaväitteitä Amiran arvostelussa Götting,

Gelehrte Anzeigen 1889: 249 seur.

[674] Schlyter, UL, Gloss.: Gingærth. -- Tanskalaisilla alueilla

tällaisia kiertokauden kinkerejä olivat "stud" ja "nathold" (servitium

noctium).

[675] UL, KgB X §§2, 3, 8. Kuninkaankinkeriksi näitä veroja katsovat

Strinnholm (Svenska folkets hist. IV 661), Hildebrand (Medeltid I 268)

ja Ramstedt (Om krigs- och skatteväsendet 34-36). Lehmann on toista

mieltä (Gastung 57), vaan ei perustele mielipidettään.

Karjaveron kuulumisen kuninkaankinkeriin näkee siitäkin, että

Helsinglannin laissa, kuten Ramstedt (36) on huomauttanut, ei mainita

karjaveroa, vaan sen sijaan kestitysvero (väsla, gingärd).

[676] Lehmann, Gastung 46-55, 57-70.

[677] Thulin, Mantalet 7, 14, 15, 20-24. -- Vastaavista Ahvenanmaan

oloista ks. kappaletta "Täysiverot ja niiden tehtävät".

[678] Kljutshevskij, Venäjän historian pääpiirteet 41-42. Vrt. Milukow,

Skizzen russ. Kulturgesch. I 124-125.

[679] "rogamus ut de siligine tributaria, dicta wlgariter rughskat,

quantum plus dimittere potestis, nobis destinare velitis" (MU s. 115).

[680] "tantum feni de tribus aratris, quantum de vno aratro ad castrum

dari et deferri solet" (Mustak. s. 47).

[681] "tributum nostrum de Finlandia et Alandia -- in -- bytiro et

pecoribus ac carpo regio proueniens" (MU s. 179).

[682] VA 1: us.

[683] VA 1; 7 seur.

[684] MU s. 411; Hansen, Bidr. I 306.

[685] Mustak. ss. 288-289.

[686] Oksanen, V.-Suomi 9. Vrt. ed. s. 146.

[687] VA 2918: us.

[688] Allardt, Borgå län 20-21, 30, 32.

[689] VA 1: 7 seur.

[690] VA 5013: 18, 19, 53, 56.

[691] Arv. Handl. IX 23.

[692] Kamer. Asiak. I 10.

[693] Arv. Handl. VI 313.

[694] VA 1923: 1; 1925: 147; Ignatius, Kangasala 71, 74.

[695] VA 1931:31 seur.; 1994: 7 seur.

[696] Kamer. Asiak. I 11.

[697] VA 1: 47.

[698] "bolmansråg", "bolmanskorn", "bolmanshafra", "bolmanslamb",

"gingerdssmör", "gingerdskött", "gingerdshumla", "gingerdssalt" (VA

6133: 146).

[699] "boolmas rokarotzi" (VA 1: 47).

[700] Vrt. Yrjö Koskisen valaisevaa kirjoitusta "Ruokaruotsi" (Hist.

Ark. IV 107-113).

[701] Kamer. Asiak. I 35.

[702] Kamer. Asiak. II 2-3.

[703] VA 370: 26, 30.

[704] Arv. Handl. V 260.

[705] Hist. Handl. XI 16-17.

[706] VA 3696: 54.

[707] VA 3030: 15.

[708] Arv. Handl. IX 23.

[709] Arv. Handl. VI 313.

[710] "för fougdens gestning" (VA 1: 157).

[711] Arv. Handl. VI 313.

[712] Arv. Handl. V 260.

[713] VA 8: 148.

[714] VA 3670: 48.

[715] "män inthe foores vppå slotthet öffuer XL hästa" (Arv. Handl. IX

29).

[716] VA 5014: 1 seur.; Arv. Handl. VI 301-303.

[717] VA 5042: 16.

[718] VA 5097: 48.

[719] VA 5137:32.

[720] VA 5041: 102-103, 111-112, 118-120.

[721] VA 5014: 1 seur.

[722] "lensmans fjerding" (VA 5000: 73, 89. 95).

[723] VA 5014: 4 seur.; 5097: 52.

[724] Arv. Handl. VI 301-302.

[725] VA 5042: 16.

[726] "humble foringen" (VA 5094: 48).

[727] VA 5094:47, 48; 2151: 27.

[728] "Ridfougthens ein (?) gestning" (Arv. Handl. VI 302-303).

[729] Arv. Handl. VI 302-303, 306.

[730] "gifver ut märckie påå skattkornet och höt".

[731] VA 6134: 22.

[732] "Rokarotzj gesthningh om hösthen" (Arv. Handl. VI 308).

[733] Arv. Handl. VI 308.

[734] Arv. Handl. VI 308

[735] Arv. Handl. VI 311.

[736] Arv. Handl. VI 308.

[737] Arv. VI 311. Oluttynnörien 6-luku on huomiota kiinnittävä. Kun

näet Perevaara kussakin neljänneskunnassa oli 6 kymmenkuntaa, tuli

kunkin kymmenkunnan suoritettavaksi tynnöri olutta -- siis suomalainen

olutkunta samantapainen kuin venäläisten aikakirjain perevaarat.

[738] Arv. Handl. III 246.

[739] Dipl. Sv. V n:o 3864.

[740] Grönblad, Nya källor 269, 358.

[741] Arv. Handl. II 37; V 51-52; Mustak. ss. 295, 299, 428, 569, 578,

579-580; VA, Hausenin kok. 26.4.1490.

[742] VA 8: 22; 485 A: 259, 317; 5043: 4.

[743] Mustak. s. 295.

[744] "Och när Jöns Knutssons tienere komme till Säkile, att gäste hans

landboor" (Teitti 29).

[745] "Yros jn Masko. Dabit -- et victum pro vna nocte" -- "Poktis in

parrochia Wemo -- J te colonus procurabit expensas pro vna nocte" --

"In Lemo -- prima Moukula -- dabit pro duabus noctibus" (Mustak. s.

581).

[746] Monen seudun verokirjoissa uuden ajan alussa lausutaan, ettei

kukaan tiedä, minkä perusteiden mukaan veroja oli maksettava, vaan että

niitä maksettiin niinkuin esi-isät olivat maksaneet.

[747] Esimerkkejä: Pirkkala v. 1422: "och till gingerdh hwar thera 1/2

tunna ööl och kosten, som ther till hörer -- ena tunna ööll alla til

saman -- met swa mykyn kost som til ena tunna hörer" (Mustak. s. 295);

Sund v. 1422:

"1/2 tunna ööl met allom kost ther tiil hörir, for aarliga gingerd"

(Mustak. siv. s. 299); Mynämäki v. 1439: "ena tunno ööll met kost ok

fodher som ther tiil böör fore gengerdh" (Mustak. s. 372); Ahvenanmaa

v. 1448: "1/2 tunna ööl met kost ther till hörer" (Mustak. s. 428);

Perniä v. 1464: "eena twnno ööl met kosth oc gingerden" (Mustak. s.

479).

[748] Mustak. s. 131.

[749] Mustak. s. 580.

[750] Mustak. s. 579.

[751] Ahvenanmaan apuverossa v. 1543 laskettiin tynnöriin "huoviolutta"

(svenneöl) menevän 1 ja tynnöriin "herraolutta" 1 l/2 pannia (VA 2602:

17). Kokemäenkartanon lampuotien "kinkeriolueen" v. 1561 laskettiin

menevän panni maltaita ja 4 1/6 naulaa humaloita tynnöriin. (VA 2120).

Kustaa Vaasa, aina kitsailija, määräsi voutisäännössään v:lta 1556,

että 3/4 pannista (= 1/2 tynnöristä) maltaita piti tulla tynnöri

"voutiolutta" (Arv. Handl. IV 104).

[752] Oluttynnöriin menevän mallaspannin hinta lienee kerran ollut

1 äyri ja uuden ajan alussa se Suomessa todellakin oli 1 markan

vaiheilla.

[753] Styffe, Bidr. IV s. XCVII.

[754] VA 1: 7-19; 4994 us.; 5000 us.; 5043 us. Lapvedellä ja

Taipaleella maksettiin yleisten lahjakappaleitten lisäksi vehnää ja

papuja, kumpiakin panni nautakunnalta, Äyräpään kihlak:n alueella

(paitsi Viipurissa) vehnää panni nautakunnalta.

Vehnälahja lienee maksettu vehnäleipänä. Eräässä muistoonpanossa

Lapveden veroista sanotaan: "on heidän vanhemmillaan (foreldre) ollut

vanhastaan tapana lahjoittaa linnaan jonkun verran (någet) vehnäleipää

ja munia."

Uuden ajan alussa näitä veroja melkoiselta osalta suoritettiin rahassa

("karitsarahoja", "munarahoja", "jänisrahoja"). Lapveden ja Äyräpään

kihlakunnissa maksettiin "kanarahoja"; nähtävästi ei sielläpäin

kananhoito ollut yleinen.

[755] VA 1: 7, 8.

[756] VA 5013: 18-19.

[757] VA 5149: 59.

[758] Itämeren maakunnissa on Martinpäivä muinoin ollut tärkeä kansan

merkkipäivä. Suomen Karjalan vanhat olot näyttävät tässäkin kohden

samanlaisia yhteyksiä Itämeren maakuntiin päin, joita muillakin aloilla

havaitaan. Vrt. Setälän lausumaa mielipidettä, että suomen "Marraskuu"

olisi samoin kuin viron "Mardikuu" Martinpäivästä nimensä saanut

(Virittäjä 1897: 44, 45).

[759] Oksanen 8: VA 484: 49. Vehmaalla maksoi kaksi bolia kumpikin 2

karitsaa.

[760] VA 8: 1 seur.

[761] Hausen, Bidr. I 345, 346, 350, 351, 353.

[762] VA 485 A: 317.

[763] "Påskelamb gofues ut om Sommeren Olai tijdh" (Hausen, Bidr. I

316).

[764] Krohn, Suomen suvun pakanall. jumalanpalv. 183-184.

[765] Ote Säämingin pitäjän kirkonkirjasta, Suometar 1853: 50. Saman

tietolähteen mukaan linnan pässin hyvät päivät olivat koko maakunnassa

tunnetut, kuten todistaa Savossa usein kuultu sananlasku "elää kuin

linnan pässi".

[766] Grönblad, Nya källor 607; Arv. Handl. VI 289.

[767] VA 5: 14.

[768] VA 3670: 5, 13, 15.

[769] Teitti 271.

[770] Vert. "Kypsis, szom är hara och fogla" (Kamer. Asiak. II 4). Joka

tapauksessa on "kypsi" parempi kuin Rosenborgin "kipsahtaa", jota hän

pitää mahdollisena juurisanana (Jordbeskattn. 65). "Kypsi" tässä

tapauksessa merkitsisi valmista ateriaa.

[771] VA 1929: 31 seur.; 1931: 32-43.

[772] VA 1: 95-103.

[773] "gaffua pgr för harar och foglar" (VA 4: 32).

[774] VA 1922: 3.

[775] Oksanen, V.-Suomi 10.

[776] VA 5:49.

[777] "för gavehara och fogla" (VA 484: 5).

[778] Oksanen, V.-Suomi 14-15.

[779] VA 5: 91; Arv. Handl. IX 48.

[780] "Skatt ffoglar" (Arv. Handl. IX 90).

[781] VA 6134: 19, 20. Vrt. summia VA 8: 115. Aikaisemmin näyttävät

määrät olleen pienemmät (VA 1:46).

[782] VA 6134: 20, 21.

[783] "Kögemester penninger", "Kökömesteres penningen" (Kamer. Asiak.

I 17)

[784] VA 1: 57 seur.; 4: 39.

[785] VA 1919: 2; 1920: 162; 1922: 3.

[786] Kamer. Asiak. 1 20.

[787] Allardt, Borgå län 35.

[788] VA 5000: 118-120.

[789] Arv. Handl. VIII 41.

[790] Rydin 8-10; Bergfalk, Om utomordentliga penningehjälper 8, 9;

Hildebrand, Medeltid I 185, 271-272; Styffe, Bidr. I: XCI seur. V:

XVIII.

[791] Österbladh 55-58; v. Engelhardt, Entstehung der Gutsherrschaft

3435, 49, 65-70.

[792] Esitys kruununkartanoitten päivätöistä perustuu tekijän

kirjoitukseen "Keskiajan kruununkartanot Suomessa" (Hist. Aik. XXII, II

1-27) sekä muutamiin uusiin tietoihin.

[793] "nec ad labores et operas ad vsus curie nostre Hælghuaa predicte

impendendas quomodolibet tenebuntur, nisi sicud consueuerunt ex

antiquo. Ymmo cum ad curiam et quociens ex debito laborabunt, ex ipsius

curie prouisore, quamdiu laborauerint, recipiunt alimenta" (MU s. 204).

[794] "ok theris fulla affurath göra vthan affslagh och all dagxwerke

ok ærffuode ok theris lagahws wppe halla ok qwærnana byggia -- -- som

the aff aller förra haffua varith vane ath göra" (Arv. Handl.

III 103-104).

[795] VA 485 A: 253.

[796] Arv. Handl. VI 143.

[797] VA 485 A: 313.

[798] Allardt, Borgå län 80-81.

[799] VA 5437: 10.

[800] VA 5043: 4; 5138: 29.

[801] "laboricia et obsequia" (Mustak. ss. 307-308, 326, 345-346).

[802] VA 484: 42, 45. 47, 51, 54, 55.

[803] VA 9: 22.

[804] VA 10: 1 seur; 49 b: 1, 6, 9.

[805] VA, Hausenin kok., asiakirja 1480-luvulta.

[806] VA, Ivar Flemingin maakirja 8 (Sundholma); 1354: 26-36 (Yläne);

212 a: 54 (Suitia); 15: 34 (kunink. perintötilat).

[807] "fore thera ærffuidz lösn" (MU s. 203). Keskiajalla usein

käytetty sana "ærffuid", "ærwede", "arffwode" merkitsee työtä, maatyötä

(Söderwall, Ordbok). Englannissa keskiajalla oli "erw" kynnöksen nimi

(Cunningham, Growth of English Industry I 41).

[808] Mustak. s. 258.

[809] "viij dagxwerkas met sin ök" -- "hwarie lx rokæ en man til

slotsins arffwode om aaret" (Mustak. s. 441).

[810] Rosenborg, Jordbeskattn. 38, 48-49, 54. 66, 75. 78, 84, 90, 98.

[811] Arv. Handl. VI 132; VA 1 ja 484 us.

[812] VA 1: 88.

[813] VA, Hausenin kok., Raaseporin l:n verokirja v:lta 1451.

[814] Oksanen, V.-Suomi 10, 12, 17.

[815] VA 348: 128.

[816] VA 2919: 82-83.

[817] VA 3672: 59; 3696: 97.

[818] Hist. Handl. XI 15; VA 3696: 97; 217, Lopen käräjät 18.3.1583.

[819] 5008: 17; 5016: 50.

[820] VA 1: 88; 1919: 1; 8: 157.

[821] Arv. Handl. III 279.

[822] Meinander--Rinne, Nykyrko och Nystad (Finlands kyrkor I) 8-II.

[823] Uuden ajan alussa oli Ahvenanmaalla Föglön ja Lemlannin pappilain

rakennuksia jaettu määrättyjen talojen rakennettavaksi (Hausen, Bidr.

Il 103, 104), -- V.-Suomessa oli vielä 19. vuosisadan alkupuolella

Paraisten pappilan rakentaminen vanhan sopimuksen mukaan jaettu kyläin

kesken ja Raision pappilan kaikki rakennukset jaetut yökuntain

rakennettaviksi (Tengström, Afhandl. om presterl. tjenstgörn. i Åbo

erkestift II 162, 209). -- Satakunnassa oli 1600-luvulla pappilain

rakentaminen neljänneskuntain velvollisuutena; Alastaron

neljänneskunnan rakennettavana oli v. 1645 Loimaan pappilan riihi ja

Vampulan neljänneskunnan piti samana vuonna rakentaa Huittisten

pappilan pirtti (Boisman, Om rättskontrollerna 194). -- Uuden ajan

alulta on Uudeltamaalta ja Hämeestä tietoja siitä, että määrätyillä

taloilla oli määrätyt rakennusvelvollisuudet pappilassa (Karjalohja,

VA 3002: 142; Tammela, VA 3755: 24; Hattula, VA 3755: 40).

Hauholla ja Tuuloksessa oli tämä velvollisuus niihin aikoihin

jaettu neljänneskuntain kesken (Heikel, Kertomus Hauhon klk:n

muinaisjäännöksistä 115). Sääksmäellä oli v:n 1703 aikoina pappilan

tupa Saarioisten yökunnan, talli Ritvalan yökunnan, kaksi riihtä ja

luhti Salon ja Ritvalan yökuntain, kaksi navettaa Ritvalan ja

Metsäkansan, ulkohuoneet Voipaalan yökunnan rakennettavat (Gunnar

Suolahden tiedonanto). Samalla tavoin kuin pappilaa rakennettiin

myöskin kirkkoa uuden ajan alussa yökunnittain (Vanaja ja Renko VA

3755: 39). Boismanin mukaan (Om rättskontrollerna 194) oli

kirkonrakennuksessa koko pitäjä yhtenä piirinä.

[824] "residuum vero in aliis juribus et causis nostris jbidem

emergentibus proueniens annis singulis pro dictorum castrorum

edificiis" (MU s. 179).

[825] VA 3668: 149-150, painettuna Bomansson, Om Ålands fornminnen

47-49; VA 3696, sakkoluettelot.

[826] VA 5016: 49.

[827] VA 484: 13-14.

[828] VA 1: 115 senr.; 3672: 3; 3696: 1 seur.; Hist. Handl. XI 15.

[829] Kamer. Asiak. I 13.

[830] "och i andhra soknar göra hwarie lx rökas en man til slotsins

arffwode om aaret" (Mustak. s. 441).

[831] Rosenborg, Jordbeskattn. 75; VA 2118: 43; 2119: 2.

[832] VA 5008: 12, 14; 5043: 1; 215 1: 27.

[833] VA 1: 49.

[834] VA 1: 48.

[835] Arv. Handl. III 197.

[836] VA 5: 38.

[837] VA 485 A: 313.

[838] VA 3696: us., eritt. 34.

[839] VA 1: 22-24.

[840] Malmström, Centralisation 266; Forssell, Sveriges inre hist. 5;

Hildebrand, Medeltid II 101.

[841] Malmström, Centralisation 272-273. Samanlaista käsitystä

edustavat Forssell (Bidrag till hist. om Sveriges förvaltn. 6, 91 ja

Sveriges inre hist. 4) ja Hildebrand (Medeltid II 101, 103, 104). Vrt.

Schlyter, Gloss.: Læn; Lænsmather, lænsman. -- Hildebrand katsoo, ettei

yhdessä häradissa ollut yhtä useampaa nimismiestä ja että hän oli

kuninkaan virkaan ottama.

[842] Velschow, Om Bryderne, (Tanskan) Hist. Tidskr. I (1840) 112-147,

eritt. 127-120.

[843] Ahvenanmaa 1322: "cum Jacobo, tunc exactore in Alandia" (Mustak.

s. 19). -- Uusimaa 1373: "Simonis Jonsson, prout exactoris regii in

Nylandia" (Mustak. s. 146).

[844] MU ja Mustak. hakemistot: "Exactor", "Länsman".

[845] "varom foghatom oc länsmannom i Satagunnom" (MU s. 211).

[846] Hist. Ark. XXII, II, 1: 17.

[847] "Biudom ok wi allom warom foghatom ok embijdzmannom i Satagundom"

(MU s. 303).

[848] MU ss. 261-262.

[849] Hist Ark XXII, II, 1: 10-11.

[850] "Lindwidus, exactor domini Aboensis super Nyland" (MU s. 139).

[851] Jo v. 1297 mainitaan "entistä Hämeen voutia" -- "quondam aduocati

Tavestie" (MU s. 83; Neovius 109).

[852] Vrt. Radloff Das landesfürstliche Beamtentum Meklenburgs im

Mittelalter 40-41.

[853] MU s. 132.

[854] 1334: "Aeringislo Anderson uel substituti eius" (Mustak. s. 46).

1347: "ne quis aduocatorum nostrorum seu eorum officialium" (Mustak. s.

79). 1348: "aduocatorum nostrorum eorundemque officialium" (MU s. 213).

[855] "curatus in Masku, Hinrichinus ibidem, officialis Danielis"

(Mustak. ss. 73, 74).

[856] "Esgerus, aduocatus ex parte Danielis Niclisson super Kalandiam"

(Neovius 163).

[857] Läänitysvaltaisissa oloissa luonnollisesti saattoi syntyä

monenlaisia poikkeuksellisia suhteita voutihallinnossa. Kun v. 1326

Turun läänin alaisina maina mainitaan Suomi, Ahvenanmaa, Uusimaa ja

Häme ja näissä maakunnissa samaan aikaan mainitaan nimeltä erityisiä

vouteja, kuten v. 1327 Hämeessä ja Uudellamaalla (Mustak. s. 27) ja v.

1328 Ahvenanmaalla (Mustak. s. 28), niin näyttäisivät mainitut

syrjämaakuntain voudit olevan Turun linnanvoudin alavouteja. Niin

tuskin kumminkaan on ollut, vaan on Turun linnan päällikkö hallinnut

syrjämaakuntia kuninkaan sijaisena (läänitysmiehenä) ja näiden

maakuntain voudit edelleenkin olleet linnanvouteja eivätkä alavouteja.

[858] Mustak. ss. 19, 28, 99, 176; MU s. 362.

[859] Mustak. s. 473; Neovius, Anteckningar rör. Borgå stads och

sockens hist. 14.

[860] Maanvoutien toiminnasta ja tavoista uuden ajan alussa antavat

eloisan kuvauksen Jaakko Teitin keräämät valitukset, jotka ovat

julaistut Todistuskappaleissa Suomen historiaan V, ja Ahvenanmaan

talonpoikain valituskirja Kastelholman voutia vastaan, julaistu

Hausenin Bidrag'eissa II 370-377.

[861] VA 484: 34, 38.

[862] Arv. Handl. VIII 41.

[863] Arv. Handl. VIII 44.

[864] Teitti 270-271.

[865] Arv. Handl. VIII 37, 42; VA 5121: 75; 5123: 9, 15, 24; Teitti 42.

Äyräpään pitäjän voudinveroon kuului m.m. 10 kyyn. palttinaa

nautakunnalta.

[866] VA 6134: 20-21.

[867] VA 585: 61; Teitti 297. Vero paikoin ylennetty (VA 215 1: 4; Arv.

Handl. VIII 45).

[868] VA 697: 4. Eteläisessä V.-Suomessa maksettiin "voudin veroksi"

rukiita tai ohria 1-3 puntaa pitäjältä, Halikosta ja Salosta 2 puntaa

rukiita, 2 pannia ohria ja 4 pannia kauroja (VA 1106: 55; Arv. Handl.

VIII 45).

[869] VA 585: 61.

[870] VA 8: 145, 147, 148; Arv. Handl. VIII 45.

[871] VA 4565: 49.

[872] Arv. Handl. VIII 39.

[873] Arv. Handl. VIII 41.

[874] Arv. Handl. III 197; VA 215 1: 139.

[875] Arv. Handl. VIII 33-36.

[876] Arv. Handl. VIII 38, 40.

[877] VA 5000: 132.

[878] VA 585: 61.

[879] VA 5121: 75; 5123: 15.

[880] Kamer. Asiak. II 11, 13, 14; Arv. Handl. V 321; VA 215 1: 42.

[881] Hausen, Bidr. II 371.

[882] Arv, Handl. IX 81.

[883] VA 585: 61.

[884] Kamer. Asiak. II 13, 14.

[885] VA 5123: 24; Arv. Handl. VIII 39.

[886] VA 5123: 24.

[887] VA 585: 61.

[888] VA 5: 365, 366.

[889] VA 585:61.

[890] "äri raha", "Ari peninger" (Arv. Handl. VIII 43, 45).

[891] Arv. Handl. IX 261; Hausen, Bidr. II 571.

[892] Arv. Handl. V 321; Kamer. Asiak. II 11, 13, 14.

[893] VA 2151:41, 42.

[894] Arv. Handl. VIII 37; VA 5123: 24.

[895] VA 2602: 14; Hausen, Bidr. II 373.

[896] Aikaisimmat maininnat ovat seuraavat:

(1) V. 1392 mainitaan Karjan pitäjässä maanluovutusta toimittavassa

lautakunnassa "Jon nempdaman" (MU s. 437).

(2) V. 1396 myy Viipurin linnan isäntä Vehkalahdella olevia

kruununtiluksia Erkki Laurinpojalle, "såm nu är nempdemann i Wekelax"

(MU s. 465).

(3) V. 1411 mainitaan Maarian pitäjässä maanluovutus-lautakunnassa

"Niles næmpdeman" (Mustak. s. 244).

(4) 1419 esiintyy Huittisten käräjillä "jonis jaopson nemdeman" (Arv.

Handl. II 46).

(5) V. 1419 mainitaan "Olaff Korala, som pa then tiid nempdman war j

sancta Katerina sokn" (Mustak. s. 285).

(6) V. 1420 esiintyy todistajana Köyliössä ja Säkylässä "Marthin

nemphdema" (Mustak. s. 300).

(7) V. 1442 esiintyy omistussopimuksen todistajain joukossa "Anders

Jonisson næmdeman (j) Pyttis" (Mustak. s. 402).

[897] Schlyter, Gloss. "Næmdarmather", "Næmningaman"; Malmström,

Centralisation 261; Kjellén, Stat och samhälle i det gamla

Vestergötland (Vestergötalands Fornminn. Tidskr. 10) 14.

[898] Schlyter, Gloss: "Næmningaman".

[899] VA 2: 75; 2602: 33; Arv. Handl. VI 244-253; IX 55, 59, 63, 72,

76, 85: Teitti 307.

[900] VA 8: 70; 2974: 56; 2981: 43.

[901] VA 1: 49.

[902] VA 6134: 3, 7, 11

[903] VA 3696: 3.

[904] VA 3783: 5, 20, 3784: 13.

[905] Paasikivi, Kyydinpito ja kestikievarilaitos 18.

[906] Mustak. s. 260.

[907] Hausen, Bidr. I 306.

[908] Hämeessä mainitaan Saarioisten ja Tennilän nimismiespitäjät v.

1390, Kulsiala 1405. Viimemain. vuonna mainitaan Satakunnassa Ylä- ja

Ala-Saastamala.

[909] Mustak. s. 399.

[910] Malmström, Centralisation 275-280.

[911] Savon nimismiehen velvollisuudet uuden ajan alussa olivat sangen

raskaat. Hänen oli pidettävä vuosittain linnanvoudille neljät

käräjäkestitykset ja ratsuvoudille niitä seuraavat neljät sakko- ja

verokestitykset. Kutakin kestitystä kesti säännöllisesti 3 yökuntaa.

Talvi- ja syyskäräjillä kulki linnanvouti kaikkien 35 hevosen kanssa.

Ratsuvouti kiersi talvikäräjiä seuraavalla kestityksellään 17 ja

syyskäräjäin jälkeen 18 hevosella.

[912] Rosenborg, Jordbeskattn. s. 80; Allardt, Borgå län 33; Arv.

Handl. IX 28. -- Vrt. muuten seuraavaa kappaletta "Nimismiesvero".

[913] Vrt. VA 217: Hatt. ja Lehij. kär. 21.1.1583; Allardt,

Borgå län 98.

[914] Hausen, Bidr. I 236.

[915] Esim. Ahvenanmaalta V. 1547: "som thet åår lendzman war" (Teitti

177). Karjalassa vielä 1600-luvun alussa tässä virassa kovin ahkeraan

vuoroteltiin. Mikä oli 4 mikä 5 vuotta; Jääskessä kerran ensimäisenä

vuonna A, toisena ja kolmantena B, neljäntenä C, viidentenä D,

kuudentena B j.n.e. (VA 483 G 1: 38, 63; 483 r: 85, 89).

[916] Vrt. Jalkanen, Rautalammin pit. hist. 105.

[917] Hist. Ark. XXII, II 1: 22-23. Vrt. Salenius, Tietoja Tavisalmen

eli Kuopion pit. 14.

[918] V. 1463 "lænsman boleman" Nauvossa ja nimismies lukumiehen

tehtävissä Nousiaisissa (Hausen, Bidr. I 326, 349).

[919] "haffua inne mz sig" (VA 484: 1-12).

[920] VA 484: 2, 10, n, 28.

[921] VA 3755: 14.

[922] Arv. Handl. IX 261.

[923] VA S: 70; 2119: 74.

[924] VA 2981: 43.

[925] Arv. Handl. VI 244 seur.; IX 54 seur., IX 260-261. Taulukkoon ei

ole merkitty Kökarin eikä Ekkerön nimismiesveroa, joka näillä

syrjäseuduilla poikkesi säännöllisestä.

[926] VA 2602: 14, 26, 32, 33.

[927] Arv. Handl. IX 261: VA 2602: 15.

[928] Ainoastaan parissa nuoressa Päijänteen pitäjässä oli lihan määrä

1/2 leiv. ja heinäin 1/2 kuormaa..

Kynttilöitäkin maksettiin yleensä 30 kpl koukulta; poikkeuksen teki 9

pitäjää.

[929] Hattulan kihlakunnassa, Portaan ja Kalvoilan pitäjissä Sääksmäen

kihlakuntaa sekä Lammin, Hollolan, Tennilän, Villähteen ja Elimäen

pitäjissä Ylistä kihlakuntaa; Lammilla ja Hollolassa maksettiin

korvausta viljassa.

[930] VA 8: 137-138; 3696: 43.

[931] Hausen, Bidr. I 150; Arv. Handl. VI 313.

[932] Hist. Handl. XI 16-17.

[933] Hist. Handl. XI 14-15; vrt. VA 3670: 73, 74.

[934] VA 1: 114 seur.; Hist. Handl. XI 14-15.

[935] VA 1: 114 seur.; Kamer. Asiak. I 10.

[936] VA 1: 114 seur., 3671: 4, 16.

[937] Ainoastaan Vihdissä oli nimismiesvero järjestetty

urakkasopimuksen tavoin; siellä nimismies sai pitää koko

nimismiesveron, josta hänen tuli suorittaa kestitykset sekä taksaa

linnaan 35 mk (VA 3670; 50).

[938] VA 8: 145, 147, 148; 3672: 65 seur.

[939] VA 3696: 54; vrt. ed. ss. 269 seur.

[940] VA 8: 148.

[941] VA 3670: 48; 3671: 76.

[942] Arv. Hanell. III 243.

[943] VA 6134: 15, 19-23; Arv. Handl. III 244.

[944] Arv. Handl. VIII 197, 284.

[945] VA 6134: 15 seur.; Arv. Handl. III 283-317.

[946] VA 6134: 3 seur.

[947] VA 1: 46; 8: 115.

[948] VA 8: 119-122.

[949] VA 5000: 118 seur.

[950] Allardt, Borgå län 45.

[951] VA 5000: 118 seur.

[952] VA 5041: 17.

[953] VA 1: 28.

[954] Oksanen, V.-Suomi 14-15.

[955] VA 8: 14, 17, 20.

[956] Kamer. Asiak. Il 3

[957] VA I 55.

[958] VA 617: 9.

[959] VA 484: 38.

[960] Arv. Handl. VI 190.

[961] Mustak. s. 260.

[962] Mustak. s. 441.