Emme vieläkään ole päässeet keskiajan työlistan päähän. Jäljellä ovat
ajoverot s.o. rakennustarpeiden, kuten hirsien, lautain, tuohien,
kivien, kalkin hankinta ja kuljetus verottajalle. Myöskin sellaisten
tarveaineiden kuin halkojen, sysien ja olkienkin hankinta kuuluu
oikeittain tähän veroryhmään. Kuljetusvaivan vuoksi niitä jo
keskiajalla kutsuttiin ajoiksi tai ajoveroiksi (akse, okar), jota
nimitystä jo Helsinglannin laissa käytetään kirkon rakennusaineitten
hankinnasta.
1500-luvun oloista päättäen kuului muutamain vanhain suurkartanoitten
lampuotien velvollisuuksiin ajoveroja. Kuusiston lampuodit maksoivat
piispankartanoon m.m. hiiliä ja halkoja.[836] Ruonan kartanon
lampuotien tuli kunkin toimittaa kartanoon 2 verohirttä, kuorma
aidaksia ja 1/2 katiskaa.[837]
Kruunun linnoihin suoritettiin keskiajalla varmaan paljon ja
monenlaisia ajoveroja. Raaseporin läänissä suoritettiin v:n 1451 tilien
mukaan melkoinen rahavero ajojen lunastukseksi. Keskiajan ajoverojen
laadusta saadaan tarkempia tietoja Kustaa Vaasan hallitusajan
tilikirjoista. Niiden mukaan ajoverot olivat suurimmassa osassa Suomea
pääasiallisesti samaan tapaan järjestetyt, vaikka eri linnain olojen ja
tarpeen mukaan lukuisia pieniä poikkeuksia tehtiin. Ajojen laadut ja
määrät näkyvät seuraavasta asetelmasta:
Ahv.maa Turun l. Hämeen l. Raasep.l. PL VL Savonl.l.
Verokpl (savu) (er. per.) (nelj.k.) (verok.) (tv.) (tv.) (nelj.k.)
hirsiä kpl 1 maks. 5 1 1 1 12
lautoja " 1 " 10 2 -- -- 40
tuohta, levyä -- " 9-10 400 30 -- 1500
kantam.
kiviä, syltä -- -- -- -- maks. -- maks.
kalkkia, tnr -- -- 1 -- -- -- 1
halk., syltä 2 kuor. maks. 2 2 -- 3 1/2 maks.
hiiliä, tnr 2 -- -- -- -- -- --
niiniä, naul -- -- -- 14 7 4-10 1
hamppua, naul -- -- -- 7 7 -- 20
köysiä, kpl -- -- -- -- -- -- 12
tervaa, tnr -- -- -- -- maks. maks. 1
Ahvenanmaan ajoveroista on jo ennen tehty selvää.
Turun läänissä oli uuden ajan alussa jäljellä vain muutamia ajoja.
Yleisesti suoritettiin läänissä vain halkoja, joita maksettiin missä
savun, missä täysiveron eli miesluvun mukaan. Hirsiä ja lautoja saatiin
enään vain Pöytyältä, tuohta ainoastaan Teijon verokunnasta Perniöstä
-- varmaan viimeisinä jätteinä muinoin yleisemmästä verosta.
Hämeen läänin monimutkaiset työ- ja ajoverot uuden ajan alussa ovat
kauan olleet kameralistien kauhistuksena. Pohjaltaan ei asia Hämeessä
ollut sen kummempi kuin muuallakaan. Työverot olivat yleensä samat kuin
muualla, mutta kun ainoastaan linnan lähimmät ympäristöt niitä
suorittivat työllä ja ajoilla ja muut seudut niitä lunastivat rahalla
tai erilaisilla verotavaroilla, seurasi siitä näennäisesti selviämätön
vyyhti. Mitä erikseen ajoveroihin tulee, niin hirsiä ja lautoja
suoritti luonnossa ainoastaan 3 Hattulan kihlakunnan pitäjää; muilta
seuduilta maksettiin lunastukseksi rahaa (koukulta 1 äyri) tai ohria,
haukia, ruokakalaa, voita tai humaloita. Tuohia maksoi luonnossa neljä
Sääksmäen ja neljä Hattulan klk:n pitäjää; muualta tuli rahaa (1/2
äyriä koukulta) tai ohria tai voita. Kalkkia maksoi 8 Hämeenlinnan
lähipitäjää. Tiilihalkoja vedättivät 4 Sääksmäen ja 4 Hattulan klk:n
pitäjää; muualta maksettiin rahaa (18 penninkiä koukulta), haukia tai
lahnoja. Hattulan pitäjä oli vapautettu hirsien, lautain, tuohien
ja tiilipuiden vedätyksestä sekä muurimestarin palkkauksesta
ja "rekirahoistakin", koska sen tuli vedättää hieta linnan
muuraukseen.[837]
Raaseporin läänissä maksoi v. 1451 jokainen verokunta _ajorahoja_
(aksepeningar) 2 mk 8 killinkiä. Uuden ajan alussa suoritettiin ajot
luonnossa samalla säännöllisellä tavalla kaikissa verokunnissa.
Porvoon läänissä lunastettiin kivien vedätys 2 (Pyhtäällä 4) killingin
maksulla täysiverolta. Tervaa maksoi jokainen neljänneskunta 1/2
tnr.[839]
Viipurin läänissä suorittivat hirsiä ainoastaan Viipurin, Säkjärven,
Lappeen ja Taipaleen pitäjät. Samoista pitäjistä suoritettiin
verohalkoja 1 syli täysiverolta, Lappeen ja Taipaleen pitäjistä tehtiin
täysiverolta 1/2 syltä tiilihalkoja ja samoista pitäjistä ynnä Viipurin
pitäjästä 2 kuormaa hiilipuita. Sitäpaitsi suoritettiin koko läänistä
nimismiesverossa kultakin savulta kuorma halkoja, mikä velvollisuus
tavallisesti oli järjestetty niin, että muutamat neljänneskunnat sen
maksoivat rahassa (3 killinkiä savulta), mutta yksi neljänneskunta
suoritti halot (ja oljet) nimismiestaloon käräjäin ja kestitysten
pitämistä varten. Niiniä maksoivat luonnossa ainoastaan Virolahden ja
Vehkalahden pitäjät: muualla läänissä tämä vero lunastettiin 1
killingin maksulla täysiverolta. Tervaa maksoivat Virolahti ja
Vehkalahti 6 naulaa täysiverolta; Lapveden, Taipaleen, Muolan ja
Hanttulan pitäjät suorittivat neljänneskunnilta 1/2 tnr.
Savossa suoritti kuusitoista neljänneskuntaa kukin 12 hirttä ja 40
lautaa ja neljä neljänneskuntaa kukin puolet näistä määristä. Halkoja
suorittivat muut pitäjät paitsi Sääminki täysiverolta 1 sylen.
Kivisyliä, jotka olivat mitaltaan halkosylen kokoisia, suorittivat
Pellosniemen ja Visulahden pitäjät sylen kultakin 4 täysiverolta.