"Älä palaa tänne", luetaan eräässä kuningattaren myöhemmässä kirjeessä.
"Asiain nykyisellä kannalla ollen täytyy sinun vuodattaa kyyneliä
tähtemme.
"Kuinka sinä olet hyvä, ja mikä totinen ystävä sinä olet! Minä pyydän
vakuuttaa sinua, että minä tunnen sen, ja ystävyyteni kautta kiellän
sinua palaamasta tänne.
"Odota, jotta saat nähdä mitä tuloksia hallitusmuodon vahvistamisesta
on. Hyvästi, rakas Lamballeni. Ole vakuutettu siitä, että hellä
ystävyyteni ei lopu ennen kuin kuoltuani."
Mutta prinsessan sydän puhui valtavammin kuin kuningattaren järkisyyt;
hän ei sietänyt enää lopulta nähdä miten vaarat, jotka ympäröivät
kuningasperhettä, joka päivä kasvamistaan kasvoivat. Huolimatta
ystävättären monista varoituksista palasi hän Ranskaan.
Herttua Penthièvre makasi Vernonissa sairaana; prinsessa lähti ensin
sinne hoitamaan häntä. Kirjallisesti ilmoitti hän sitten Marie
Antoinettelle paluustaan, ja Ranskaan saavuttuaan sai hän heti
vastaanottaa seuraavan kirjeen:
"Ei, rakas Lamballeni, sinä et saa palata tänne. Siinä tilassa
kuin Penthièvren herttua nykyään on, kaivattaisiin sinua liian
paljon Vernonissa. Kuinka hyvä ja vilpitön ystävätär sinä olet!
Usko minua, ettei kukaan voi olla siitä elävämmin vakuutettu kuin
minä. Mutta täytyy myöskin ajatella itseänsä, ja ystävyyteni
nimessä kiellän sinua palaamasta Pariisiin. Odota, että saat
nähdä mitä seurauksia hallitusmuodon hyväksymisestä on. Kirjoita
usein minulle ja sano monsieur de Penthièvrelle, että kuningas
ja minä levottomina odotamme tietoja hänen voinnistaan. Hyvästi,
rakas Lamballe, ole varma siitä, ettei ystävyyteni sinua kohtaan
koskaan lopu. Tuhannet terveiset.