Soi, soi, ja sota soittaa.
jo kaukaa kumu kunnahilta kaupunkia kulkee!
Ken kunnialla kaatuu, ken seppeleensä voittaa,
nyt valkeuden voima käy, kun kempit ketjun sulkee,
nyt eespäin, eespäin eestä isäinmaan.
nyt kamppaillaan.
ei sankarit väistyä saa,
kun kutsuu isänmaa.
Käy taistelu jo tieltä,
ma kuulen ukkospauhun paukkeen, tykkein jylhän jyskeen.
saa punaryssät kuulla nyt suoraa suomenkieltä,
kuin hammasraudan ruskeen ja kuularuiskun ryskeen.
Eespäin. Suomen onni ratkaistaan.
nyt katkaistaan
maan vaino vuosisatainen
ja sortovalta sen!
Pau! Yli kaltoin vinkuu
nyt kranaatti ja kajahdellen kalliolle raiskaa,
pään ohi viuhkaa luoti ja vihan siivin sinkuu,
maa vonkuu, vinkuu, tulta lyö ja kaikki
mäet mäiskää.
Nyt rivit suoraan, kaikki rynnätkää,
niin taisto tää
maan vapahdukseen vie,
ja yhtyy ystävän tie!
Taas jymähtäen jyskää,
käy kaupungista yli tehtaan ruudin kuuma sauhu
ja jossain palaa torni ja raunioiksi ryskää,
päämiehet, palkkapetturit lyö kurja pakokauhu...
Käy isäinmaasi eestä eteenpäin,
käy voittoon näin
sä taiston, tasavallan mies:
maa tietää työs ja ties!
Ja viesti kauas kantaa:
jo käydään katutaisteluita, kasarmeista paukkaa,
ne kellareista ampuu, lyö kuulat laivarantaa,
yönaiset huutaa, rosvot riehuu, panssar'autot laukkaa,
jo aukee pakkoportit vankilain,
ja vainoojain
maan roistovalta voimaton
nyt murrettu on!
Lyö liekki kontuun, kotiin,
vie vuotten vaivat, kaikki, mik' on mulle kallehinta,
kun vapaa vain on maani, mi syöstiin veljessotiin,
kuin pistinmuuriks, nuorukainen, nosta nuori rinta,
maankavaltajat täytyy kukistaa.
ei enään saa
maa verta vuotaa veljien,
käy loppuun taistellen!
— — Jo maininkina pauhaa
yön pauke, taiston tantereelt' on tykkein laulu laannut,
maa hengittää, maan huoneet ne huokaa vanhaa rauhaa.
maan puissa lintuin liverrys on uuden soinnun saanut.
Kaks pamausta ihmeen ilmoittaa:
iloitse, maa:
pääkaupunki on valkoisten
ja varma voitto sen!
Taas päivä kultaa ruskon,
maat masennetut, harjut hartaan, pyhän hohdon saavat.
saa kaikki kirkastuksen, saa kaikki uuden uskon,
kun viha vaihtuu, arpeentuvat veljesvainon haavat,
viel' eespäin, eespäin eestä isäin maan.
me kamppaillaan.
ei väistyä ennen saa
kuin on vapaa koko maa!
Pommituksen aikana Oulunkylässä, 13.4.18.