LIISA. Niin! Se kun on ollut rouvan ystävä ja rakastettu ihan siitä
asti kuin herravainaa kuoli!
JAAKKO (itsekseen). Rakastettu, -- voi nuo parittomat kengät!
LIISA. Mutta kuulkaa Jaakkoherra! Miksikä rouva tahtoo matkustaa pois?
Vastahan me tulimme. -- Jaakkoherra, rouva sairastaa, tahi on hän hyvin
väsynyt, mutta jotakin on nyt poikkiteloisinpäin!
JAAKKO. Milloin rouva lähtee?
LIISA. Kiire on kova; kuuluu lähtevän jo iltajunalla.