ANNA (koppaa häkin.) Mokomatakin rääkkyjätä, vai kyökkiin? Kummituksia
joitakin! (pistää häkin sohvan alle). Jotta vanhat korvat huudollansa
löisi lukkoon!
KREETTA. Älkää, älkää! hyvä rouva, sitä sinne sulloko! Lintu tarvitsee
ilmaa ja päivänpaistetta ja ehkä nuo kissanviikerit --
ANNA (ei anna tulla lähelle). Uudet komennoitsijat näet! Minä, rouva
Anna Maria Remes olen tässä talossa tähän saakka komentovaltikkata
heilutellut ja käskijänä ollut miesvainajanikin eläessä! Alusta alkaen
tahdon uusilta tulokkailta ottaa haltijat pois! Se himphamppu saa olla
siellä, minne sen panen! Mene auttamaan Kreettaa kapineiden kannossa!
Sissoo, jaa! niin ne muutkin piijat tekevät, eivätkä turhia jaarittele!
(osottaa vasemmalle).
LIISA (itsekseen). Tämäpä vasta on itse peikon lintu! Yölepakko mikä
lienetkin, (menee vasemmalle).
ANNA. Talikynttelit! Omat piijat olla pitää ja rääkkyjätkin mukana!
Taitaa se nyt elämä syntyä tässä hovissa -- (Katsoo akkunasta).
Kanakoppiin! Ikäänkuin minä en osaisi kanoja vaalia (nauraa lyhyesti,
ilkeästi). Kyllä minä tämmöisen hovin osaan vallita! Porsaitakin äsken
panin lihomaan 9 kappaletta ja käskin niille antaa noin
paksukokkeloista piimää -- mutta kun menin katsomaan -- eivät minun
porsaani olleet nähneet piimäruukun sisällöstä niin mitään: se karjakko
Serafia oli piimän syöttänyt sille sotilaskullallensa -- Voi! voi,
maailman surkeutta -- voi, voi! --
JAAKKO ja ALMA (matkatamineissa peräovesta).
ALMA (ovella). Ei, Jaakko kultani! Älä nyt ollenkaan naura. -- Tuon
suuren mustan, korkeajalkasen kanan nimitämme tuulijalaksi ja tuon
pikkisen kultahöyhenisen -- prinssessaksi --
JAAKKO. Entäs kirjavan?
ALMA. Kurpaksi!
JAAKKO. Entäpä komean kukon?
ALMA. Kannusritariksi! (Jaakko auttaa Almaa riisuutumisen hommissa;
puhelevat ja nauravat.)
JAAKKO. Se kelpaa! Anna vaan niille nimensä kullekin -- mutta
kekseliään sinun tulee olla: niitähän on legio.
ANNA (Itsekseen). Maankiertäjä! Ei kanatkaan enään saa olla kanoja,
vaan niiden tulee nyt olla ritarit ja tuulihousut! --
JAAKKO (pyörittää häntä). Päivää äiti! Näytät niin kummastuneelta! Etkö
saanut kirjettäni? Kirjoitin että tänään tulisimme, mutta et lähettänyt
Ristoa hevosten kanssa asemalle. Vaan mitäs siitä -- tässä me nyt
olemme! (Taluttaa Alman hänen eteensä). Äiti! kas tässä on minun
vaimoni.