Romuluksen kotona.
_Romulus_ (yrittää täyttää tuloilmoituskaavaketta).
_Tullia_: Älä revi irti kaikkia hiuksia päästäsi! Jospa ne eivät enää
kasvakaan uudestaan.
_Romulus_: Älä lavertele. Minä tulen muutenkin hulluksi! B kohta, C
kohta ja D kohta. »Jos tulo on hankittu kaupungin alueen ulkopuolella,
on se laskettava vain puoleksi varsinaisesta arvosta, mutta tulo, joka
nautitaan kaupungin alueen sisäpuolella, lasketaan koko arvoksi.» Minä
olen hankkinut sotasaaliina amphoran viiniä etruskilaiselta kaupungin
ulkopuolella, mutta olen nauttinut puolet siitä amphorallisesta
kaupungin muurien sisäpuolella. Onko nyt puoli amphoraa puoli arvoa ja
toinen puoli amphoraa... mitä sinäkin siinä tuijotat! Mene tiehesi!
_Tullia_: Minäkö, oh! Etkö rakasta minua?
_Romulus_: Älä sotke! Älä sotke!
_Tullia_: Sinä loukkaat minua.
_Romulus_: Voi Jupiter ja kaikki vakinaiset ja apujumalat ja
virkaatekevät jumalat ja ylimääräiset jumalat, iskekää salamanne
näihin kaavakkeisiin! Niinkuin minä paiskaan permantoon tämän
muinaisroomalaisen vaasin. (Paiskaa permantoon muinaisroomalaisen
vaasin.)
_Tullia_: Oi hirveätä! Sinä olet nyt 5 tuntia riehunut kuin mielipuoli
ja kiroillut kuin kaksi à kolme sotajoukkoa. Aiotko usein täyttää
tuollaisia taksoituskaavakkeita?
_Romulus_: Joka vuosi. Kerran vuodessa. Herkulavita!
_Tullia_: Siinä tapauksessa minä menen. Menen iäksi. Hyvästi. (Menee.)
_Romulus_ (takoo nyrkeillään kaavakkeita).
(Esirippu.)