Oli kerran nuori mies, joka oli paljon uneksinut nuoruudessaan. Mutta
elämä oli vienyt hänen haaveensa eikä hän enää uskonut niihin.
Silloin kohtasi hän eräänä päivänä nuoruuden unelmansa, mutta hän ei
uskonut siihen. Unelma sanoi: "Minä se olen." Mutta nuori mies sanoi:
"Mene pois! Et se ole kuitenkaan sinä." Unelma sanoi: "Tahdotko sinä
ajaa minut pois, olenhan minä sinun oma unelmasi." Mutta nuori mies
sanoi: "Tällä kertaa en minä anna pettää itseäni. Minä tahdon olla
viisas."
Silloin meni unelma pois ja itki, sillä hän oli todellakin hänen
nuoruuden unelmansa. Mutta nuori mies ei mennyt hänen jälkeensä, vaan
sanoi itsekseen: "Minä olen sentään paljon kehittynyt." Sillä hän oli
todellakin kehittynyt.