Oli kerran kaksi nuorta ihmistä, jotka rakastivat toisiaan. Toinen
sanoi: "Sinä puhut minulle niin vähän rakkaudestasi." Toinen sanoi:
"Minä en voi." Toinen sanoi: "Mistä minä tiedän, rakastatko sinä minua
ollenkaan? Sinä et ole koskaan sanonut minulle sitä." Niin kulkivat
ne kaksi nuorta ihmistä ja kiusasivat toisiaan siksi kuin toinenkin
vihdoin oppi sanomaan: "Minä rakastan sinua." Mutta hän oli tuskin
saanut sen sanotuksi, kun hän kaatui paikalle ja kuoli. Sillä hänen
olentonsa oli rakkaus.
Mutta toinen meni pois ja kertoi: "Kas, hän valehteli vielä
kuollessaan. Jos hän olisi minua rakastanut, ei hän olisi kuollut.
Jumala rankaisi häntä."