Siihen aikaan kuin Simo Affleck, sama, jota "Simo Hurtaksi" sanottiin,
veronkantajana Ylä-Karjalata hallitsi, eli Pielisen pitäjässä kunnon
talonpoika nimeltä Sipo Nevalainen.
Hän maksoi aina veronsa säntillisesti eikä hänellä mitään hätää ollut,
vaikka kansa hänen ympärillään eli ja kuoli kurjuudessa. Mutta eräänä
päivänä kun hän pellollaan kuokkimassa oli, tulivat Hurtan ratsumiehet,
ryöstivät hänen aittansa ja löivät hänen vaimonsa tainnoksiin, koska
tämä oli tahtonut heitä ilkityöstä estää. Parin päivän päästä kuoli
vaimo haavoihinsa.
Mutta kyläläiset, jotka sen kuulivat, iloitsivat, sillä he ajattelivat:
"Nyt ainakin suostuu Sipo Nevalainen siihen kapinaan, jota me jo kauvan
olemme valmistaneet." Hänen oma poikansa oli kapinallisten joukossa.
Mutta niin pian kuin Sipo Nevalainen sai tiedon kapinasta, meni hän
Simo Hurtan luo ja ilmiantoi kapinan, joka kukistettiin suurella
ankaruudella. Kostoksi polttivat talonpojat hänen pirttinsä.
Silloin kutsui Simo Hurtta hänet luokseen ja kysyi: "Millä voin minä
palkita sinun hyvän työsi?" Mutta Sipo Nevalainen vastasi: "En minä ole
sitä palkinnon vuoksi tehnyt."
Kuitenkin antoi Affleck hänelle muistoksi revolverin.
Ja Sipo Nevalainen lähti sotaan ja ampui oman poikansa, joka oli
vihollisen puolelle mennyt. Mutta kun sota oli loppunut ja Suomen
armeijan viimeiset tähteet Norjan tuntureilta palanneet, tuli Sipo
Nevalainen palaavien joukossa myöskin kotiseudulleen. Hän astui Hurtan
tupaan, ojensi hänelle revolverin ja sanoi:
"Kiitos lainasta, Suomen jumala lähettää sinulle tämän."
Hän oli näet matkan vaivoista ja vilusta tullut ikäänkuin
mielenvikaiseksi ja luuli itseään Suomen jumalaksi. Mutta Suomi oli
siihen aikaan autio ja tyhjä, vihollisten joukot ja veronkantajat
olivat sen puhtaaksi ryöstäneet ja rutto, nälkä ja pakkanen siellä
vuoroin vieraina käyneet. Ei siis ollut mikään erikoinen kunnia siihen
aikaan olla Suomen jumala.
Mutta Affleck, joka tuon kaiken tiesi ja myös, että kansa häntä Simo
Hurtaksi kutsui, kalpeni, kävi hänen käteensä ja sanoi vavahtavin
polvin:
"Anna minulle anteeksi."