Muutamia vuosikymmeniä Birger Jaarlen retken perästä tuli hänen
poikansa Maunu Ladonlukko Ruotsin kuninkaaksi. Tämä kohta alkoi
miettiä, millä keinoin myös saisi Pohjanmaan ynnä Lappalaiset
valtikkansa alle. Sotaretkellä ei heitä käynyt kukistaa; sillä heillä
ei ollut vakavia asuntoja taloissa ja kylissä, ja tavoitappas kiinni
kansaa, joka yhä muuttelevi saloissa ja korvissa. Jos heitä mieli saada
alamaisiksensa, ei ollut muuta kuin istutella uutisasukkaita heidän
maahansa, niin että heitä likeltä voi pitää silmän alla. Sen nähden
Maunu itse ei lähtenytkään sotaan heitä vastaan, vaan julisti sen
lupauksen, että ken saattaisi Lappalaiset Ruotsin kruunun alle, se
omanaan ne saisi pitää. Ainoasti joku määrä nahkakihtelyksiä piti siitä
vuotuisesti maksettaman kruunulle.
Tämä kehoitus ei ollut turhaan lausuttu. Sen kuultuansa yltyi joukko
miehiä Pirkkalan ja Rengon pitäjistä, kuten vanha nimistö tietää. He
yhdistyivät tätä tointa varten seuraksi tai yhteydeksi ja saivat
nimeksensä _Birkarlit_, Pirkkalaiset (Birkarlaboa) eli _Lapinkävijät_.
Lieneekö nämä miehet olleet Suomalaisia vai Ruotsin sukua, siitä on
vielä tätä nykyäkin riita oppineilla. Ehkä oli kumpiakin joukossa. Se
vaan on varmaa että vähän ajan perästä me tämän seuran näemme olevan
aivan suomalaisen.