Shorty kertoi sittemmin "Annie Minessä":
"Ensimmäisenä apuretkikunnasta saapui perille Cultus-George veijari,
kolme tuntia ennen Smoken rekeä, ja sitten tuli Smoke kauniina
kakkosena. Mutta hetket olivatkin jo täpärällä silloin, kun kuulin
Cultus-Georgen hoilaavan koirilleen vuorenharjanteella, sillä siunatun
siwashit olivat jo syöneet mokkasiinini, kintaani, nahkahihnani ja
puukontuppeni, ja jotkut heistä alkoivat jo katsella palavalla himolla
minua -- koska olin heitä lihavampi."
"Entä Smoke? Hän oli kuitimpi kuin puolikuollut. Hän hääri hetkisen
kaikkialla ja auttoi valmistamaan ruokaa kahdellesadalle nälkään
nääntyvälle siwashille, kunnes nukahti polvilleen luullen sulattavansa
lunta kasarissa. Annoin hänelle makuusäkkini, mutta enkös saanut kuin
saanutkin, hitto soikoon, työntää häntä siihen, niin lopussa hän oli.
Minä voitan varmasti hammastikut. Ja totisesti uskon, että koirat
ansaitsivat ne kuusi lohta, jotka Smoke antoi niille päivällisaikaan."