Mä sua muistan, mitä muistellenkin,
vaikk' olen miettimättä olevain --
mä sua etsin, minne kulkenenkin,
vaikk' olen määrättä mä kulkevain --
nään sinut aina, kunne katsonenkin
ja vaikka silmät suljen umpehen,
ja äänes kuulen, mitä kuunnellenkin,
jos menneet korvatkin ois lumpehen --
sä olennoksein käynyt olet näin
sinutta unta vain on elämäin.