Käy kellertävä hämärä
kuin paksu, synkkä sumu
mun silmieni eteen.
Kuin ahdistava vanne
ois päällä rintani.
Mä jäykän autiona
oon ystäväni jättänyt
ja puistoon yksinäni
käyn ontoin sydämin.
Ja musta sadehelmi
mun kädelleni putoaa.
Ne nuoret jalat sipsuttain
mun luotani on kulkeneet,
ne jalat hämmentyneet,
niin kovin hämmentyneet
mun luotani on kulkeneet.
Käy kellertävä hämärä
kuin paksu, synkkä sumu
mun silmieni eteen.
Ja musta sadehelmi
mun kädelleni putoaa.
2