GANYMEDES.

Kuin hehkut aamussa

ympärilläin

sa kevät, armain!

Sa lemmenonnella

tuhatkerroin

mun täytät, lämmöllä

pyhän tuntees,

sa iki-kaunis.

Jospa sun tavoittaa

käsin ma voisin!

Ah, sinun rinnallas

lemmessä lepään,

kukkasi, ruohosi

poveeni tunkevat.

Vilvoitat hehkuvan

rintani janon,

aamuinen tuuli!

Satakieli kutsuu

laakson sumuista.

Ma tulen! Ma tulen!

Minne, ah, minne?

Ylös, ylös on matka!

Pilvet painuvat

alaspäin, pilvet

taipuvat lempeni puoleen

Puoleeni, luokseni!

Sylissänne

ylöspäin!

Rakkauden sylissä!

Ylöspäin rinnallesi,

Kaikkeus-isämme!

Goethen runoja · 第 23 / 53 题