Tampereen valloituksen muistoksi.
Kuusenlehvä, lemmenlehvä,
isänmaamme päivä.
Milloin näyt, niin häipyy Suomen
häpeä ja häivä.
Kuusenlehvä, kukkalehvä,
muistuu suurin murhein,
milloin muistuu Suomenmaassa
miesten uljuus urhein.
Kuusenlehvä, kukkalatva,
laulu Suomen vapaan!
Sulle suurrun, innostun
kuin esitaattoin tapaan;
koska korpi liikkuu, silloin
kiinn' on ihmiskielet,
mutta mielet iloitsee
ja pitkät ilmanpielet.
Kuusen-oksa, onnen merkki,
Suomen suurin tapaus!
Kasvoi siitä kansan onni,
orjakansan vapaus.
Katkes kahleet sortovallan,
koska korpi liikkui,
Suomenmaassa Suomen kuuset
kimmahti ja kiikkui.
Kerran syntyi Suomi vapaa,
niinkuin syksy-yöstä
syntynyt ois heimon sydän
hengestä ja työstä;
kerran suurtui Suomi, kerran
pääsi päivää kohti,
kerran sille taivonkannen
kaikki tähdet hohti.
Kiitos olkoon Messukylän
jäykkäin jääkäreiden!
Kiitos olkoon kaikkein kyläin
miesten kylmenneiden,
Moni sammui silmä nuori,
Suomen poika nukkui,
monen taaton, maammon toivo
Suomen hankiin hukkui.
Vaan ei haihdu hangen alle
valta Suomen vapaan.
Ollaan siksi onnelliset
taaton, maammon tapaan,
joist' on monta mennyt meiltä,
nukkuu nurmen unta
uskossaan, ett' oisi Suomi
vapaa valtakunta.
Siksi terve teille, lehvät
Suomen uskon urheen,
kuusen-oksat Suomen kunnon,
onnen ynnä murheen!
Siksi terve, valkea mies
Suomen Vapauttaja!
Kussa kuljet, siellä kulkee
Suomen rakkaus, raja.
30/3 1920.