[Suomalaiset kansantanssitkin lienevät ulkomaista syntyperää.]
Semmoisella remulla tanssi tuli meille!
* * * * *
Kirjavaa vilinää, iloa, surua, taistelua, puuhaa on siis elämä,
monellaista sen varrella etehen ehtii. Waikea on aina osata oikeaa
väylää salakarien välitse: harva pääsee onnella perille, niin ettei
joskus kumminkin alus kiveen karahtaisi ja alkaisi vuotaa. Meneepä
valitettavasti moni upoksiinkin, uupuen puolitiessä. Wiisautta ja
älyä sitä tarvitaan osatakseen oikein elää, tuhma ei tule toimeen
ollenkana. Ja kuka on tuhma?
Tuosta tunnen tuhman miehen,
Arvoan uron typerän:
Wiikon istui vyö sylissä,
Kauan housut kainalossa,
Wiikon virsua tekevi,
Kauan tuohta katselevi -- --
Tuosta tunnen tuhman naisen,
Tahi tyttären typerän:
Tulen tuhkahan puhuvi,
Lietehen lehettelevi,
Nousevi tuvalle tupru,
Paha katku kartanolle.