Näkyypä nainen joskus tukalasti tunteneen sukupuolensa ahtaalle
rajoitettua, orjallista asemaa ja ikävöinneen väljemmille vesille:
Kun oisin poikana poloinen,
Kalki jousen kantajana;
Ei ne pyyt pyhää pitäisi,
Oravaiset oisi jouten.
Oisinko pojaksi luotu
Ja kyhätty kyntäjäksi,
En mä näissä näin kävisi,
Kylän vierahan varassa;
Kyntäisin isoni maita,
Ja vakoisin vanhempani;
Ei vieras vihelteleisi
Pelloilla ison perillä;
Ei itkis isoni pelto,
Wainiot valitteleisi.