Warhain siis naimatuumat heräävät, aluksi enemmän pilalla. Niinpä
poikanulikka on kosivinaankin:
Tullos neitonen minulle
Sorialle sorkalelle;
Ei minulta tyhjä puutu,
Kolm' on aittoa minulla,
Yks' on aitta vehkasuolla,
Toinen parkkikankahalla,
Kolmansi kotoinen aitta. --
Se kolmas kotoinen aitta,
Siihen on tyhjeä typitty --
Eikä aivan tyhjäkänä,
Eikä aivan täysikänä:
Kanan pää, karitsan kaula,
Kolme hauin kylkiluuta. -- --