Köyhyyden kiusoja valittelee joku pilaakin laskien:
Pestaisinpa miekin piian,
Kun ois tuohi vaattehena,
Savi ruokana parasna;
Tahi se syömättä eläisi,
Tarkenisi vaattehitta.
Waan en nyt sanoa saata
Enkä tuota tuhma tunne,
Mi on piru piioillani,
Paha palkkalaisillani;
Ei pysy minulla piiat,
Orjat ei ne ollenkana.