[1] Dosterzeen ystäville (kentiesi hänen vihamiehilleenkin) toivon
tekeväni mieliksi kertomalla pari kohtausta tämän merkillisen miehen
elämästä. Kun "evankeelisen alliansin" kokous oli Baselissa, olimme me
kaksi, Dosterzee ja minä saaneet asuntomme saman katoksen alla
muutamassa hyvin hauskassa schweitsiläisessä perheessä. Emäntä teki
kaikki, mitä ajatella voi, sulostuttaaksensa meidän siellä oloamme ja
katkeroittaaksensa jäähyväishetkeä. Kun eräänä päivänä aioimme käydä
Münstern'issä pidettävää jumalanpalvelusta kuulemassa, niin mukavat
vaunut odottivat meitä ovella. (Ukko Dosterzeen oli näet vaikea astua).
Tämä liikutti suuresti vanhusta, ja kun hän vaivalla oli saanut
jättiläisruumiinsa vaunuihin, sanoi hän huonolla saksallaan: "Muuan
vanha virsi alkaa sanoilla: 'Loistaapi elämä sisällinen kristittyin.'
Mutta täällä Baselissa pitäisi laulettaman: 'Loistaapi elämä ulkonainen
kristittyin.'" Mutta äkkiä kävi hän totiseksi. Laskien kätensä emännän
käteen hän jatkoi: "Ja paras emäntä maailmassa ei meille kuitenkaan voi
lahjoittaa mikä parasta on. Oi, lapsi -- _elämä! elämä! elämä!_ Jos
emme tietäisi, että elämä on meille ilmoitettu, niin kadehtisin noita
vaunuhevoisia." -- -- Eräänä aamuna hän unettoman, tuskallisen yön
jälkeen tuli aamiaiselle. Hän oli nähtävästi hyvin alakuloinen. Minä
sanoin: "Isä Dosterzee, emme tahdo suoda perkeleelle sitä huvia, että
olemme alla päin." "Veli kulta" -- hän vastasi -- "älkäämme ottako
perkelettä laskuun eikä seuraan; sano mieluummin: 'Emme tahdo tehdä
Herrallemme Kristukselle sitä häpeätä!'" -- Sitten hän iloisella
katseella kääntyi emännän puoleen. "Armas emäntä, tehkää hyvin, antakaa
minulle suuri kuppi teidän oivallista teetänne!"
[2] Virkaveljien ja muiden kristittyjen, jotka kirjaani lukevat, sopisi
ilmoittaa niille, joiden tietävät olevan aikeissa siirtyä, että
Bremenissä evankeelinen jumalanpalvelus pidetään siirtolaisia varten
ennen jokaisen höyrylaivan lähtöä, ja että siirtolaiset siinä
tilaisuudessa myöskin tapaavat Bremenin "_sisällisen lähetyksen_"
asettaman asiamiehen, joka antaa hyviä ja varmoja neuvoja kaikille sekä
myöskin luotettavia osotteita niille, jotka nousevat maalle Amerikassa.
[3] Englantilaisen korvissa soi tämä lause samalla tapaa kuin seuraava
lause suomalaisen korvissa: "Ei mitään tullpligtigt ole kofferteissa."
Sucm. muist.
[4] Hiljan olen uskottomilta miehiltä kuullut, että monen
englantilaisen, eikä suinkaan huonoimpien, on tapana tarkasti _välttää_
sellaisia ravintoloita, joissa tietävät tapaavansa maanmiehiään.
[5] Tarkoittaa Bedecker'in kirjoittamaa, mitä yleisimmin käytettyä,
punaisiin kansiin sidottua matkustusopasta. Suom. muist.
[6] Tässä ja seuraavilla sivuilla puhutaan ainoastaan Englannista
sellaisenaan kuin se ensi katsannolta näyttää. Tiedän vallan hyvin,
että kauhea kurjuus piilee tuon ruusuisen ulkokuoren alla; ett'ei
säätyeroitus missään kristityssä maassa ole niin jyrkkä ja turmiollinen
kuin täällä; että varallisuus ja maatilukset ovat suhteellisesti
harvojen kansalaisten käsissä; että miljoonat ihmiset elävät
barbarilaisessa raakuuden- ja pakanallisessa tietämättömypden-tilassa.
Näihin asioihin palaamme, kun käymme "Lontoon paheiden pesissä".
[7] Korkea patsas, pystytetty sen suuren tulipalon muistoksi, joka
hävitti Lontoon v. 1666.
[8] Englannin penikulmia menee noin 6 yhteen Suomen penikulmaan.
Suom. muist.
[9] Valtiokirkossa vallitsevista vääristä käytännöistä en tässä tahdo
paljon puhua, sillä me emme voi niistä mitään oppia. En ylimallaan ole
valtiokirkkojen ystävä ja luulen niiden kohta aikansa eläneen; mutta
vielä enemmän kuin mikään muu on Englannin valtiokirkko käynyt maailman
mieliseksi, se on niin ylhäinen, niin umpinainen alhaisempiin
kansakerroksiin nähden, että sillä siinä tuskin on vertaistansa
maailmassa.
Kuuluisa amerikalainen R. W. Emerson, joka muuten ylistelee englannin
kansaa yli kaikkien muiden, sanoo: En puolestani yhdy hänen
lauselmiinsa; tunnen oloja liian vähän uskaltaakseni niistä päättää
yleisesti. Tahdon myöskin mainita että tuo nerokas kirjailija on
_unitaari_ (yksyysuskoinen), ja siitä saa moni hänen sanansa
selityksensä. Mutta opettavaista on kaikissa tapauksissa kuulla niin
suosiollisen ja niin asiaan perehtyneen miehen mieltä. Hän sanoo muun
muassa ("Englantilaisluonteen omituisuudet" s. 153 ss.) _Vanhan_
Testamentin oppi on Englannin oppi. Siinä ei enää avata Uuden
Testamentin ensimmäistä sivua. Siinä uskotaan kaitselmusta, joka valvoo
jokaista puntaa sterlingiä. He eivät ole idealisteja eivätkä
kristiaaneja. Gentlemanni luulee, että hänen puoleltaan on varsin
alentavaista rukoilla Jumalaa. Muuan mainio herttua lausui kerran, kun
parlamentissa oli puhetta saadusta voitosta, luulevansa ett'eivät he
olleet hyvin kohdelleet kaikkivaltiasta Jumalaa, ja että heidän
_ylevämielisyytensä_ mukaista olisi niin suuren voiton jälkeen _jollain
sopivalla tavalla osoittaa kiitollisuuttansa_. Englannin kirkko on
aatelia varten, vaan ei mitenkään köyhiä varten. Työkansalla ei ole
sen kanssa mitään tekemistä, gentlemannit vakuuttavat nykyään
alihuoneessa, ett'eivät he eläissään ole nähneet reikänuttuista miestä
kirkon muurien sisäpuolella.
Englantilaisen ymmärryksen uneliaisuus uskontoon nähden osoittaa kuinka
paljon järkeä ja järjettömyyttä sopii yksiin aivoihin. Englantilaisten
uskonto on pelkkää korupuhetta, heidän kirkkonsa on nukke ja kaikkea
arvostelua lykkäävät he luotaan kauhistuksen ulvonnalla. "Te luulette
heidän sivistyneissä seuroissaan naurettavan alhaison uskonvimmaa, sitä
he eivät tee; he ovat itse alhaisoa"...
Näin Emerson. Minun tekisi hyvin mieleni kuulla kuinka paljon tai
kuinka vähän totuutta uskovainen ja ennakkoluuloista vapaa
englantilainen löytäisi näissä muistutuksissa.
[10] Tunnettu suomalaiselle lukijakunnallekin "Juho Peltosen esitelmän"
tekijänä. Suom. muist.
[11] Väärinymmärtämisen välttämiseksi huomautan kumminkin, että
ulkonaista muotoa silmällä pitävät papit tähän asti Englannin kirkossa
ovat vähemmistönä. Suokoon Jumala että niin vastakin olisi, muuten
Englannin kansa joutuisi katolisuuteen ja paavilaisuuteen. Englannin
valtiokirkon useimmissa kirkoissa on jumalanpalvelus melkeen yhtä
koruton kuin reformeeratuilla Saksassa ja Schweitsissä, se vaan
eroitusta, että koko englantilaisessa valtiokirkossa kirkonmenot ovat
jumalanpalveluksen ydin.
[12] "Reichsbote" (Saksan valtakunnan sanansaattaja) jolla tavallisesti
on niin tarkat tiedot, kertoi hiljakkoin että v. 1878 enemmän kuin 7
miljoonaa englantilasta, siis melkein kolmas osa koko kansakunnasta,
jossain muodossa oli syönyt armoleipää. Se olisi kauheata!
[13] "Temperance" merkitsee, kuten tietty on, itsessään ainoastaan
kohtuutta. Alkujaan tarkoittivat yhdistykset juopumusta vastaan
ainoastaan kohtuullisuutta päihdyttävien juomain käyttämisessä; mutta
melkein kaikki kohtuuden-yhdistykset ovat hajonneet. Sana "temperance"
on kuitenkin pysynyt käytännössä ja sillä tarkoitetaan _itsensä
hillitsemistä_ semmoisten juomain nauttimisesta.
[14] Välttääkseni väärää käsitystä huomautan minä tässä vielä kerran,
että edellä mainitut ja seuraavaiset muistutukset koskevat ainoastaan
_niitä_ teetotaler'ia, jotka perustavat raittiutensa _raamatun_
pohjalle ja tahtovat koroittaa sen uskonnolliseksi lai'ksi. Toisia
taas, jotka tuntevat kutsumuksen näyttää esimerkkiä heikkojen tähden,
mutta eivät millään muotoa tahdo tehdä esimerkkiänsä muille
kristityille pakoksi, kunnioitan minä, kuten jo sanoin, sangen
suuresti.
[15] Englannissa on koko joukko ihmisellisyys-yhdistyksiä, jotka ovat
toimittaneet senlaisia kahviloita. Niitä on sadoittain perutettu ympäri
koko maata etenkin suuriin kaupunkeihin. Ja missä niitä on, siellä ovat
ne suureksi siunaukseksi. Ne antavatkin suurimmaksi, osaksi huolimatta
helpoista hinnoista, tarpeeksi, osittain jokseenkin paljon _voittoa_
omistajoillensa. Tekijä.
[16] Seuraavat tiedot, joiden todenperäisyyden minä voin ta'ata, ovat
suurimmaksi osaksi saadut "Bremer Kirchenblatt'ista". Tekijä.
[17] Oikeammin 1800, jolloin valtiopäivät julistivat viinanvalmistuksen
vapaaksi ja säädyt ottivat maksaaksensa viinaveroa; 1809 pantiin
viinarahat suostuntaverojen joukkoon. K.m.
[18] Sangen väärä käsitys olisi se, että muta englantilaiset
tavan ja perityn tottumuksen suuren vaikutuksen tähden olisivat millään
tavoin _orjallisia_ olennossaan. Päinvastoin ei mikään muu kansa liiku
niin vapaasti kuin englantilaiset. Tapa on heidän oma itsellensä
määräämä laki, joka on ainoastaan heidän oman tahtonsa ilmaiseminen.
_Vapaudenhenki, rohkeus, voima ja oikeus_ ne ovat englantilaisen
olentoa kuvaavat ominaisuudet. Ja tavan määräämän alan ulkopuolella on
vielä ääretön tila vapaudelle, ja englantilaiset käyttävät niin
laajalta tätä vapautta, että tämän ihmeellisen saaren joka puolella
vilisee omituisia ihmisiä, erittäinkin varakkaammista säätyluokista.
Tekijä.
[19] Kun minä näissä lehdissä puhun enemmän Englannin kristillisyyden
sairaista puolista, niin en tietysti sillä millään tavoin tahdo
sanoa, että Englannin uskonnollinen elämä ylipäätään on sairas.
Päinvastoin, niin kirkon alalla kuin perhe-elämässäkin näkee siellä
perin tervettä kristillisyyttä. Mutta siitä emme tahdo tässä kertoa,
mikä englantilaisille ja meille on yhteistä, sitä ei tule niin
tuntemaankaan noin maassa pistäytymällä. Sairaus kohoo kaikkialla
enemmin pinnalle, ja me puhumme tässä siitä saadaksemme itse siitä
oppia. Tekijä.
[20] "Im Trüben fischen" -- "die Trübsal" -- "die Trübseligen"
muodostavat Saksassa sanakomman, jota meidän kielellämme on mahdoton
ilmaista. Suom. muist.