on sairas ja hän palaa ilmielävänä näkemättä minua! Oi! Miksi minä
jätin hänet yksin! Minä olin mieletön. Päästäkää, päästäkää, päästäkää,
minä tahdon pelastaa tai palaa hänen kanssaan! Voi, minua! (Syöksyy
ovesta, Inkeri ja prinssi rientävät jälessä. Kujeilijat tulevat
naurellen. Hepuli pitää selkänsä takana nahkaista viinipulloa.)
HEPULI
Näitkö sinä! Hahhaa!
KEPULI
Hahhaa! Näinhän minä, kuinka hovirouva pisti hoviherran pään
suihkun alle.
HEPULI
Niinkuin jäniksen pään pensaaseen. Tämä on sitä hovimetsästystä!
KEPULI
Kas näin! (Painaa Hepulin päätä.)
HEPULI
Älä, älä! En minä ole mikään jänis enkä hoviherra.
KEPULI
Olet aika hepuli!
HEPULI
Sen varsin valehtelit, senkin kepuli!
KEPULI
Sytytetään vahakynttilät, niin näemme paremmin valehdella...
HEPULI
Ja näemme, kuinka korvat liikkuvat. Hovissa ei koskaan puhuta totta.
KEPULI
Mutta nyt täytyy hoviherran ja hovirouvan puhua totta.
HEPULI
Koska taikapeili puhuu totta.
KEPULI
Mutta nämä hovin hupsut eivät vielä tiedä taikapeilistä muuta kuin
että saavat toivoa kolme toivomusta.
HEPULI
Älä sinä mene puun ja kuoren väliin!
KEPULI
Tiedätkö, mitä siellä on?
HEPULI
En.
KEPULI
Siellä on toukka.
HEPULI
Luulet olevasi rikkiviisas.
KEPULI
Ja sinä nenäviisas. Unohdat, että nenä on yläpuolella suuta.
HEPULI
Mutta silmät ovat yläpuolella nenää. Minä näen, ettet näe mitään.
KEPULI
Hovissa on vaarallista nähdä liian paljon.
HEPULI
Ja vaarallista ajatella liian paljon, kun on liikaa täällä
yliskamarissa. (Kopauttaa otsaansa.) Katsos, otsa on silmiä ylempänä.
Hei, Kepuli, otetaan pieni partakyynärä!
KEPULI
Hei, sinä löysit hoviherran kätköpaikan.
HEPULI
Hys, löysin tämän puutarhasta.
KEPULI
Sinun päävärkkisi on jo tyhjä kuin ullakko.
HEPULI
Ja sinun järkesi putoaa vatsaan, toisin sanoen viinikellariin. Ota
vielä kulaus hoviherran nahkanassakasta.
KEPULI
Sinä unohdit jalat, jolleivät ne kannata!
HEPULI
Kyllä kannattaa, tänään kannattaa juoda, sillä tänäänhän on häät.
KEPULI
Mutta on pitkä loikkaus ullakolta maahan.
HEPULI
Mutta lyhempi huippaus neitsytkammiosta morsiusvuoteeseen.
KEPULI
Prinsessa Imandran malja!
HEPULI
Hän on väärentämätön, väkevä viini.
KEPULI
Mutta hovirouva on pippurivedellä sekoitettu hapan viini. Katsos,
tuolta tulee jo pöyhkeänä riikin riikinkana! Ja jälessä jumppii
tietysti riikin riikinkukko.
HEPULI
Jolla on kanan höyhenet.
KEPULI
Ja riikinkanalla kukon kannukset.
HEPULI
Voi, kanan villat! Sammuta tulet, niin että he kerran saavat puhua
totta.
KEPULI
Tai puhuvat itsensä pussiin.
HEPULI
Ja piru sitoo pussin suut. Siinä paha missä mainitaan. (Kuuluu
kolinaa)
KEPULI
En pelkää pirua, mutta pirukin pelkäisi tätä akkaa! Hepuli, hei,
paetkaamme!
HEPULI
Hyvässä järjestyksessä! Hip ja heijaa! (Hepuli ja Kepuli kulkevat
takaperin sivuovesta sammutettuaan tulet.)
HOVIROUVA (tulee perältä sarvilyhty kädessä.) Hys, mitä kuulin! Vai
kuulinko vain omat askeleeni! (Katselee varovasti ympärilleen, tutkii
tornikomeroa ja pöytälokeroita.)
HOVIHERRA (tulee varpaillaan perältä, sarvilyhty kädessä)
Hys, mitä! Oh, hovirouva!
HOVIROUVA (ottaa pöydältä morsiusseppeleen, keimailee ja asettaa sen
päähänsä.)
Oo, oo!
HOVIHERRA
Hän puhuu itsekseen. Voi vietävä!
HOVIROUVA
Uh! Mitä se oli? Hoviherra, te täällä? (Pudottaa lyhdyn, joka —sammuu.)
HOVIHERRA
Armollinen rouva, enhän minä mitään... (Pudottaa lyhdyn, joka sammuu.)
HOVIROUVA
Uh, nyt me olemme pimeässä! Sytyttäkää lyhtynne! (Hoviherra sytyttää.)
HOVIHERRA
Minun kuningattareni, kruunu päässä!
HOVIROUVA
Sopiiko se? Näkisinpä nyt kuvani peilissä!
HOVIHERRA
Mutta mikä teidän päässänne kiiltää? Mutta siinähän se on!
HOVIROUVA
Mikä, mikä!
HOVIHERRA
Taikapeili, jota minä...
HOVIROUVA
Tekin! Haitteko tekin sitä? Siis tässä se nyt on! Nyt minä siis saan
toivoa. Niin, minä toivon...
HOVIHERRA
Ei, ei, antakaa minun...
HOVIROUVA
Minä toivon, että te toivoisitte myöhemmin.
HOVIHERRA
Ei, ei!
HOVIROUVA
Seis! Minä ensin...
HOVIHERRA
Mutta minähän ilmoitin ensin...
HOVIROUVA
Minä toivoisin teidät niin kauas kuin pippuri kasvaa.
HOVIHERRA
Nyt meni teiltä jo kaksi toivomusta hukkaan. (Ivaillen.) Minä toivon
taas palaavani pippurimaasta.
HOVIROUVA (kiivastuen)
Ja minä toivon, että te ette toivoisi enään mitään.
HOVIHERRA
Nyt toivoitte viimeisen kerran!
HOVIROUVA (raivostuen)
Te, te, te, olette pilannut koko asian. Kas, kas, te ette saa enään
toivoa kuin kerran.
HOVIHERRA
Mutta minä olenkin nyt varovaisempi, minä mietin.
HOVIROUVA
Ettehän te mieti koskaan mitään.
HOVIHERRA
Minä mietin, että mitähän te nyt mietitte.
HOVIROUVA
Teillä on puuroaivot, te ette pääse minun ajatuksieni perille.
HOVIHERRA
Hovijuonissa te olette olevinanne ovela, mutta sekaannutte omiin
sanoihinne. Minullako puuroaivot? Hovirouva, te loukkaatte. Ettekö
tiedä, että minun kantaisäni oli naimisissa Pontus Paksupään enon
serkun kanssa. Minä olen kuninkaallista sukua.
HOVIROUVA
Kantaisänne oli vain alhainen suosikki. Mutta ettekö te tiedä, että
minun kanta-äitini oli Stultus suuren veljenpojan puoliso. Siis minä
olen kuninkaallisempaa sukua kuin te.
PRINSSI (tulee perältä metsänvartijaksi puettuna, kädessään käärö. Asettuu
pilarin taakse seisomaan.)
HOVIHERRA
Te liioittelette kuten aina. Vanhat asiakirjat kertovat, että
kanta-äitinne oli vain kuninkaanveljen jalkavaimo. Toivon, ettette
enään vääristele vanhoja perimätietoja!
HOVIROUVA
Hyi, te herjaatte! Hahhaa, minä olin teitä viisaampi. Nyt te
toivoitte viimeisen kerran. Kyllä minä tiedän, mitä te toivoisitte.
Te toivoisitte, ettei prinsessa koskaan menisi naimisiin niin, että
te saisitte mielin määrin hallita ja vallita. Te, te juuri olette
tahallanne kasvattanut prinsessan sellaiseksi, että hän karkoittaa
kaikki kosijat luotaan.
HOVIHERRA
Te häväisette minun hovikunniani! Juuri te olette kasvattanut
prinsessan niin ankaran nurinkurisesti, että hän pitää parempana
vaeltaa valtakuntia vaikka maantien mierolaisen kanssa. Ja sillä
aikaa te odotatte saavanne kaikki käskettäviksenne, kurkottelette
jo kruunun kalleuksiakin ja...
HOVIROUVA (pirskoittaen hajuvettä kasvoilleen)
Ei, ei, mutta tämä menee jo liian pitkälle! Minä olen hylätty,
häväisty, oo, oo, tätä en koskaan anna anteeksi! Oo, minä kuolen!
HOVIHERRA
Te olette kuollut jo niin monta kertaa, etten enään usko näihin
pyörtymispurkauksiin. (Prinssi astuu esille.) Oh, prinssi!
HOVIROUVA (riisuu morsiusseppeleen)
Oo, prinssi, kuulitteko, minä...
PRINSSI
Olen kuullut keskustelunne ja siitä huomaan, että olette osaksi
molemmat syypäitä prinsessan kieroon kasvatukseen.
HOVIHERRA
Ei syy ole minussa.
HOVIROUVA
Eikä minussa.
PRINSSI
Te makeilette, matelette ja imartelette imelyyttänne. Teillä on hunajaa
huulilla mutta myrkkyä mielessä!
HOVIHERRA
Oi, nöyrimmästi nöyrin palvelijanne!
HOVIROUVA
Teidän korkeutenne alamaisin palvelija!
PRINSSI
Te olette nöyriä isoisille, pöyhkeitä pienemmillenne. Te halveksitte
halpaa työtä ja kutkutatte kutistunutta laiskuuttanne. Mutta minä olen
oppinut rakastamaan työtä kuten minun tuleva korkea kuningattareni.
Minä vapautan teidät nyt velvollisuuksistanne.
HOVIHERRA ja HOVIROUVA
Me, me kii-kiitämme.
PRINSSI
Ja rangaistukseksi saa hovirouva nyt viimeisen kerran luvan käskeä
prinsessan tänne. Ja te, hoviherra, saatte viittauksestani lukea tämän
käärön sisällyksen. (Antaa käärön hoviherralle.)
HOVIROUVA
Minä menen heti. Varmaankin prinsessa ikävöi. (Aikoo mennä.)
PRINSSI
Älkää vielä menkö! Rohkenitte panna päähänne morsiuskruunun ja luulitte
taikapeilillä saavuttavanne pienet pyyteenne. Katsokaa vielä kerran
peiliin, niin näette siinä oman sisäisen irvikuvanne!
HOVIROUVA
Pitääkö minun katsoa? Minä pelkään tätä peiliä. Ei, ei, ei, minä en
katso, en katso! (Kääntää päänsä poispäin.) — Minä en tahdo nähdä!
Viekää se pois, se on paholaisen keksintö! (Purskahtaa ynisevään
itkuun ja rientää tiehensä.)
PRINSSI
Ja nyt on teidän vuoronne, hoviherra!
HOVIHERRA
Säästäkää minua prinssi! Ei, ei, minä en voi katsoa, minä en tahdo,
minä en näe, olen likinäköinen, minä olen heikko, vanha mies, heikko,
heikko.
PRINSSI
Minä arvasin tämän. Te pelkäätte itseänne.
(Kaksi keihäsmiestä tulee vasemmalta, he sytyttävät kynttilät ja
asettuvat oven kummallekin puolelle.)
HOVIHERRA
Prinssi, mitä te aiotte? Enhän minä...
PRINSSI
Sen saatte pian nähdä.
IMANDRA (tulee vasemmalta katse lattiaan luotuna)
Prinssi, te käskitte!
PRINSSI
Imandra!
IMANDRA (yhä tuijottaen lattiaan)
Tässä minä seison kuin turvaton leski.
PRINSSI
Morsioksi puettuna!
IMANDRA (katsellen pukuaan)
Minäkö morsian? Kuolema on nyt ylkäni!
PRINSSI
Kuule!
(Kuuluu morsiuspiikaisten laulua.)
Nyt morsiuspiiat laulaa
käy kisaan ylkämies,
ei puutu meiltä pitoja,
nyt ruusut täyttää ties!
PRINSSI
Imandra, eivät ne laula minulle! Sinä olet pettänyt minut, minun olisi
pitänyt ymmärtää, että prinsessat ovat prinssejä varten!
IMANDRA (kohottaen katseensa)
Mitä! Metsä-Matti? Luulin sinua prinssiksi. (Rientää prinssin
luo.) Sinä elät, sinä elät, et sortunut palavaan mökkiin, sinä
olet pelastunut, olet noussut tuhasta, seisot elävänä edessäni!
Mikä rajaton riemu ja onni on osakseni hullut! Mutta miksi sinä
vaikenet, miksi kaikki vaikenevat? Hoviherra, mitä tämä merkitsee?
Keihäsmiehet? Mitä on tapahtunut, puhukaa! (Prinssi antaa salaa merkin
hoviherralle, tämä astuu esille, avaa käärön ja lukee.)
HOVIHERRA
"Kuninkaallinen korkea neuvosto on tarkoin tutkittuaan tuominnut
metsänvartija Metsä-Matin teilattavaksi ja henkensä menettäneeksi,
koska hän on uskaltanut uhata hänen korkeutensa, Kaukovallan
hallitsevan prinssin korkeata ja kallista henkeä ja on siten
raskaaseen kuolemanrikokseen vikapääksi havaittu. Tämä varoitukseksi
kaikelle kansalle kuulutettakoon!"
(Keihäsmiehet sitovat prinssin kädet.)
IMANDRA
Mitä, näenkö unta, ei, tämä ei ole mahdollista!
PRINSSI
Imandra, kuulithan!
IMANDRA
Ei, ei, tämä ei saa tapahtua, te ette saa tappaa Metsä-Mattia, hän
on viaton... on tapahtunut hirveä erehdys! Hän ei saa, hän ei saa
kuolla! Kuulitteko! Hoviherra! Puhukaa hänen puolestaan prinssille!
(Heittäytyy hoviherran eteen ja syleilee hänen polviaan.) Te ette
vastaa! Minä rukoilen, minä matelen polvillani prinssin edessä,
säästäkää hänen nuori henkensä!
PRINSSI
Imandra! Säästä sanojasi! Kaikki on turhaa!
IMANDRA
Ei, ei, ei ole vielä myöhäistä! Te olette tuominnut väärin, teillä
ei ole todistuksia, te olette kuunnelleet valheellisia valoja. Voi,
kavalaa maailmaa! Peruuttakaa tuomio ja tutkikaa uudestaan! Hän on
syytön, hän on syytön! Oi, antakaa armon käydä oikeuden edellä! Voi,
voi, pitikö kaiken käydä näin! (Purskahtaa hillittömään itkuun.)
HOVIHERRA
Prinssi on omakätisesti vahvistanut tuomion.
IMANDRA (ponnahtaa pystyyn, sieppaa käärön ja repii sen kappakiksi)
Kas, näin teen minä tyhjäksi teidän tuomionne!
HOVIHERRA
Prinsessa, mitä te teitte!
(Keihäsmiehet astuvat prinssin luokse, pihalta kuuluu torven ääni.)
IMANDRA
Ei, te ette saa viedä häntä, kuunnelkaa sisäistä luontonne lakia!
Minä suojelen häntä. Tässä seison minä, Suvikunnan ruhtinatar,
rohkenetteko astua ruumiini ylitse? Pois! Minä tahdon kuolla hänen
kanssansa! (Syleillen prinssiä.) Voi, kuinka minä nyt sinua rakastan
niinkuin voi syntyä vain kerran, elää vain kerran, kuolla vain kerran.
(Hoviherra päästää salaa prinssin siteistä.)
PRINSSI
Niin, nyt minä näen, että sinä rakastat minua! (Syleilee Imandraa,
joka luisuu hänen jalkojensa juureen.) Nouse, ihana Imandra.
(Riisuu tekotukan päästään ja näyttää peilinsiruja.)
IMANDRA
Mitä, taikapeilin sirut! Nyt suomut putoavat silmiltäni. Minä näen.
Oi, jos sinä olet kuninkaanpoika, niin älä enään koettele minua!
PRINSSI
Sinä olet koetuksen kestänyt. Tunnetko nyt minut?
IMANDRA
Tunnen, tunnen! Oi, tämä onni tuli kuin taivaasta, oi, tätä riemun
runsautta ja loppumatonta lepoa!
(Hoviväkeä, hovipoikia ja hovineitejä tulee vasemmalta, jälessä
hovirouva, joka yhtyy hoviherran seuraan, mukana myös Otro ja
Inkeri. Kaikki asettuvat kujaksi pää-oven kummallekin puolelle.)
PRINSSI
Pannaan nyt prinsessan pieneen päähän valkea harsohuntu ja helykruunu!
(Tekee niin.) Kuuletko? (Morsiuspiikaiset tulevat kantaen häähimmeleitä,
heitellen runsaudensarvista ruusuja, tanssien tai laulellen.)
MORSIUSPIIKAISET
Nyt morsian anna kättä
ja sormet sormiin lyö,
ja helykruunus kullassa
nyt tanssi koko yö!
PRINSSI (asettaen kätensä Imandran käteen)
Tule, Imandra!
IMANDRA (nipistäen prinssiä korvasta)
Mutta kuules sinä, Metsä-Matti! Entä taikapeili?
PRINSSI
Se oli vain naurupeili, minkä minä kerran ostin markkinoilta
matkoillani kaukaisilla mailla.
IMANDRA
Sinä silmänkääntäjä, uuspeili!
PRINSSI
Jokaisella on taikapeilin siru silmässään. Kuule hääsoitto kutsuu!
(Perä-ovet avautuvat selkosen selälleen, näkyy valaistu
valta-istuinsali, jonne prinssi, Imandra ja koko hääsaattue
kulkee.)
HOVIROUVA (jättäytyen jälkeen)
Hoviherra, te olette vain narrinpeili!
HOVIHERRA
Ja te juorupeili!
HOVIROUVA
Ja minä kuvastun teissä.
HOVIHERRA
Ja te minussa.
(Hoviherra ja hovirouva tekevät hullunkurisia liikkeitä.)
HOVIROUVA
Oo, oo!
HOVIHERRA
Oo, oo!
(Salista kuuluu hääsoittoa, kansa huutaa linnanpihalla: eläköön!)
Esirippu.