Luonnon kehto
kotilehto
soittaa äänin tuttavin.
Kukkain tertut
sirkut, kertut
kutsuu mielin herttaisin.
Kotoisasti,
ihanasti
täällä tuulet leyhkävät.
Ääntä tätä
lempeätä
inehmoinen ymmärrät.
Kuusten kuiske,
latvain huiske
suloist' on kuin suomenkiel',
kieli oma,
armas, soma
lemmekäs kuin äidinmiel'.
Nouse kaiju,
lennä raiju
kahlehitta korkeuteen.
Suomen kieli,
Suomen mieli
juurru kansan sydämeen.
Valtaa vailla
näillä mailla
Väinön kiel' ei olla saa.
Terve sulle,
kaihotulle
Sua kansas' puolustaa.