Suli hanki.
Meri vanki
vapaana jo läikkyy.
Metsiköissä
viherjöissä
kultajuovat välkkyy.
Taivahalta,
korkealta
tulvii valovirta.
Yli tienoon
helskyy vienoon
kevättären pirta.
Kevät keito,
sorja neito
kutoo kankaitansa,
vihantihin
kukkasihin
verhoo kumpujansa. — —
Kevätlehto,
luonnon kehto
meitä viehätyttää,
unten maille,
loistokkaille
rinnan kaihot syttää.
Elon mailla,
mutkikkailla
talvi yhä kestää.
Mutta unta
ihmiskunta
näkee keväimestä
Hehku, loista
hallat poista
valo veljeys-aatteen.
Ylös naiset,
suomalaiset
alle punavaatteen.
Yhteisvoimin,
tositoimin
kohoo köyhäin huomen!
Vapahaksi,
ihanaksi
luomme armaan Suomen.
Keväällä 1906.