SURULAULU

(A DIRGE)

Tuuli, sa tuskan voihkija

laulajatta jääneen,

sade, jok’ yhtä vuolaana

yön kaiken itket ääneen,

myrsky kyynelin murheisin,

puu paljas oksin alastomin,

suon silmä, meri vaahtopää —

maan vääryytt’ itkekää!

Shelleyn runoja · 第 28 / 28 题