(LINES)
Se aik’ on mennyt menojaan.
Se iäks tyhjiin juoksi!
Täss’ seisomme vain,
kun valituin
käy hautoja haamut vainajain,
nuo toivot, jotka tuonelaan
vei elon tumma vuoksi.
Niin vieri virta ohitse.
Se oli kangastus vain!
Siin’ aukeaa
nyt erämaa,
kaks kivettymää todistaa:
täss’ sykki syömet harhoille
elämän aamu-usvain.