Osvald, sitte Willmar.
_Osvald_ (joka tällä aikaa seisoi äänetönnä tuskissaan). Jumalan
kiitos, hän on poissa! Hän taitaa kaikkia! Olisi vaan vielä puuttunut,
että hän olisi köydellä hyppinyt, minä luulen hän osaa sitäkin. Hän
laulaa, niinkuin positivi, -- mutta hän laulaa. Hän puhuu kaikkia
kieliä -- mutta mitä tämä maksaa? Tytöille tämmöinen asia tehdään aivan
huokeaksi. (Lyö jalkaansa lattiaan). Se on inhoittavaa! Nuot bonnit,
nuot pensionit -- tämä olisi tiedettävä. Nyt puuttuu vaan, että tohtori
tulee ja ottaa sanoistani kiinni -- totta tosiaan, tuossa on hän jo.
_Willmar_ (keski-ovesta). Noh, Osvald, oletko oppinut tuntemaan
kaunista Fransiskaa? Olenko liikoja lausunut?
_Osvald_. Oh, se on oikea kameleontti tiedoissa.
_Willmar_ (syrjään). Rakastuneelta hän ei näytä? (Ääneen). Asia on siis
laidallansa?
_Osvald_. Mikä asia? Tohtori, minun täytyy teille ilmoittaa, ett'en
ikinä voi rakastaa tätä tyttöä.
_Willmar_. Älä haaraite asiasta, Osvald, ken puhuu rakastamisesta?
Olenko sinulle luvannut, että sun piti rakastaman? Sinä määräät
lääkkeet, minä hankin nämät, ja vaikutus ei ole rakastaminen -- vaan
naiminen.
_Osvald_. Mutta tohtori --
_Willmar_. Sinä lupasit naida sen tytön, jolla oli ne hyvät avut, jotka
vaadeit, minä lupasin toimittaa sen. Minä olen puheeni pitänyt, nyt on
sinun --
_Osvald_. No kuulkaa nyt vaan --
_Willmar_. Voitko mulle näyttää ainoatakaan vikaa? Fransiska on kaunis,
nuori, rikas --
_Osvald_. Mutta näitten kaikkein ohessa --
_Willmar_ (puhettansa kesken heittämättä). Sivistynyt, hän laulaa,
puhuu Ranskan, Englannin, Italian kieliä --
_Osvald_ (syrjään). Miksikä en vielä vaatinut heprean kieltä?
_Willmar_ (aikoo mennä). Minä tahdon puhutella häntä --
_Osvald_ (pidättää häntä). Jumalan tähden, tohtori, mikä kiiru?
Odottakaa toki --
_Willmar_. Minä olen saanut lupauksesi.
_Osvald_ (jotakin äkkiä mietittyänsä). Tohtori, te ette vielä ole
voittanut, Fransiskalla ei vielä ole kaikkia --
_Willmar_. Olisinpa utelias kuulemaan.
_Osvald_. Hänellä on kaikki hyvät avut seura-elämää varten, mutta ei
taloutta varten. Minä olen ihan selvillä sanoilla määrännyt, hänen
pitää osata keittää -- sitä ei hän osaa. --
_Willmar_. Mutta tuommoisella älyllä sitä oppii neljässä viikossa.
_Osvald_. Ei siitä mitään, kohta pitää hänen sitä osata, jo tänäpänä --
tällä hetkellä -- taikka koko kaupasta ei tule mitään.
_Willmar_. Mutta Osvald --