[95] Clemenza oli Kaarle Martelin sekä puolison että tyttären nimi, ja
kommentaattorit ovat eri mieltä siitä, kumpaako Dante tässä tarkoittaa;
puhemuodosta päättäen pikemmin puolisoa.--Vilpeillä, jotka kohtaisivat
Kaarle Martelin heimoa, Dante tarkoittaa Kaarlen veljen Robertin
menettelyä hänen anastaessaan Napolin kuningaskruunun, joka oikeastaan
olisi kuulunut hänen veljenpojalleen Kaarle Robertille.--Lähin suru,
jonka Dante ennustaa tätä heimonsa herjaajaa kohtaavan on löydettävissä
hänen ainoan poikansa ennenaikaisessa kuolemassa (1328).
[96] »Toinen näistä hohtavista» = Cunizza (ks. 9. laulu, 11. säkeistö),
Ezzelino II:n tytär ja julmuudestaan kuulun ghibelliinipäällikön
Ezzelino III:n sisar (n. 1198--n. 1279). Vaiherikkaan elämänsä varrella
hänellä oli kolme miestä ja useita rakastajia, joista mainittakoon
kuuluisa trubaduuri Sordello. V. 1265 hän lahjoitti vapauden isänsä ja
veljiensä maaorjille ja luultavasti tästä syystä Dante asettaa hänet
autuaitten joukkoon. Kronikoitsijat kuvaavat häntä, mikä pahassa mikä
hyvässä mielessä oikeaksi Venuksen papittareksi, mutta väittävät
(Cassini, Buti ym.) hänen loppuiällään katuneen ja kääntyneen hurskaaksi.
[97] »Tienoossa jne.» = Marca Trevigianassa, joka sijaitsee Rialton
(Venetsian) sekä Brenta ja Piave-jokien välillä; siellä on Romanon kylä
ja kumpu, jolla muinoin Ezzelinon linna sijaitsi.
[98] »Soihtu»--Ezzelino III. Nimitys johtunee eräästä vanhasta
tarinasta, jonka Danten poika Pietro kertoo, ja jonka mukaan Ezzelinon
äiti ennen pojan syntymistä oli unessa nähnyt synnyttävänsä tulipalon,
jonka liekit hävittivät koko ympäristöseudun.
[99] »Tää valo» = Folco (ks. 9. laulu, alk. Nimeni Folco oli).
[100] Etsch ja Tagliamento, jokia, jotka rajoittavat Marca Trevigianaa;
sen väestö ei parane, vaikka tyrannit (Ezzelinot, Scaligerit ym.) sitä
sortavat.
[101] Viitannee Padovan ja Vicenzan välisiin sotiin (Henrik VII:n
aikana), joissa vuodatettu veri on punaava suot, jotka Bacchiglionen
joki muodostaa lähellä Vicenzaa. Mitään sanottavan verisiä sotia ei
historia kuitenkaan tähän aikaan näiden kaupunkien välillä tiedä
tapahtuneen.
[102] Sile ja Cagna, jokia, jotka yhtyvät Trevisossa; täällä hallitsi
näihin aikoihin Rizzardo da Camino; hänet murhasi (1312) shakkia
pelattaessa eräs pelitoveri, joka niin kosti Rizzardon loukkaukset häntä
ja hänen vaimoaan kohtaan.
[103] Toisena maanmiestensä kehnouden esimerkkinä Dante viittaa
Alessandro Novelloon, Feltron piispaan (1298-1320). V. 134 hän oli
tarjonnut tyyssijan palatsissaan eräille Ferrarasta paenneille
ghibelliineille, jotka hän sitten luovutti Ferraran paavin sijaiselle,
joka mestautti heidät kapinallisina.--Malta oli vankila--sen nimisiä
tiedetään olleen useampia--johon tuomittiin törkeän rikoksen tehneet
papit.
[104] Troneiksi kutsutaan Venus-taivasta ohjaavia enkeleitä.
[105] »Avarin allas» = Välimeri, jota rajoittavat »rannat
riitaiset», Afrikka ja Eurooppa, joista toisella on meridiaanina sama
kehä, joka toiselle luo horisontin, tosin mielivaltaisesti otettuina.
[106] Näissä säkeissä Dante määrittelee Marseillen aseman, joka
sijaitsee melkein samalla pituusasteella kuin Buggea (Bugia), kaupunki
Algeriassa.--V. 49 eKr. kärsivät Marseillen asukkaat verisen tappion,
kun Brutus valloitti Caesarille heidän kaupunkinsa, koska he olivat
liittyneet Pompeiuksen puolelle.
[107] Folco l. Folchetto (di Marsiglia), provencelainen trubaduuri
XII:lla vuosisadalla. Tultuaan munkiksi hänet valittiin v. 1205
Toulousen piispaksi. Piispana hän sai huonon maineen siitä kiihkeydestä,
millä vainosi albigenssejä. Dante ei liene tuntenut tätä puolta hänen
elämästään ja lienee liioitellut hänen rakkauselämäänsä ja
runolahjojaankin.
[108] Dido, joka rakkaudellaan Aineiakseen tuotti murhetta
miesvainajalleen Sikeukselle (ks. Helvetti V) sekä Kreusalle, Aineiaan
kuolleelle puolisolle.
[109] Kunnes ikä kielsi.
[110] »Impi Rodopen» = Phyllis (Traakiassa olevan vuoren mukaan),
traakial. kuningas Sitonin tytär. Kun hän luuli rakastettunsa Demophonin
hänet hyljänneen, hän hirtti itsensä ja muutettiin
mantelipuuksi.--Herakles oli rakastunut Ioleen, Thessalian kuninkaan
tyttäreen, ja herättänyt puolisonsa Deianeiran mustasukkaisuuden.
[111] Rahab (ks. Joosua 2:1-20) pelasti Joosuan vakoojat Jerikossa ja
auttoi siten Israelin lapset voittokulkuun Luvattuun Maahan. Kirkko-isät
opettivat, että hänestä tuli Kristuksen kantaäiti, koska hän oli
naimisissa Salomonin kanssa. (Vrt. Ruut. 4:21 ja Matt. ev. 1:15).
[112] Erään Danten aikaisen teorian mukaan maan varjon ajateltiin
kohoavan kartionmuotoisesti ja päättyvän Venus-tähteen.
[113] Kädet tarkoittavat joko Kristuksen käsiä, jotka naulattiin
ristiin, taikka Joosuan käsiä, jotka hän ojensi rukoukseen ja sai niin
voiton Jerikosta.
[114] »Sun kaupunkis» = Firenze, jota (koska se on »niin täynnä
kateutta, että tulvii yli» ja täynnä muita paheita) voidaan syyllä
kutsua Luciferin tyttäreksi, enkelin joka ensinnä kapinoi Jumalaa
vastaan ja kateudellaan tuotti ihmiskunnalle paljon itkun aihetta.
[115] »Kultakukka» = raha, firenzeläinen floriini, jota liljankukka
somistaa.
[116] Ennustus koskee joko Paavi Bonifacius VIII:nnen kuolemaa (1303)
taikka paavinistuimen muuttamista Avignoniin taikka ehkä myös toivoa
tulevasta vapauttajasta, joka puhdistaa Italian iljetyksistä, jotka sitä
tahrasivat.