ELLI: Ainanko ne ovat?
JUSSI: Ei. Tilasin ne eilen, kun Amalia kertoi, että sinä olit luvannut
tulla tänne hänen häihinsä. Tilasin ne sinua varten. Sinähän pidät
keltaisista -- Oliko se pahasti?
ELLI: Ei suinkaan.
JUSSI: Pidätkö niistä?
ELLI: Ihania.
JUSSI: Elli, rohkenenko toivoa -- saako tarjota ne sinulle ehkä? Olisin
ennenkin lähettänyt sinulle kukkia -- en ole uskaltanut.
ELLI: Kiitos.
JUSSI: Kun ne otat, tuotat minulle suuren ilon.
Elli pyyhkii salaa kyyneleitä silmistänsä; kun ei
voi salata liikutustaan, menee verannalle.
YRJÖ: Hän tahtoo väkisinkin jäädä sinne.
JUSSI: Tietysti.
YRJÖ: Etkö sinä todellakaan tiedä mitään keinoa?
JUSSI: En.
YRJÖ: Onpa se kauniisti. Saattaa minut sellaiseen asemaan. No, totta
sinä et enää välitä hänestä.
JUSSI: Välitä?!
YRJÖ: Hän väittää, ettet koskaan ole välittänytkään. Rahoja nait.
Taisihan se niin ollakin. Apteekin tarvitsit -- mutta mitä se tähän
kuuluu.
JUSSI: En kiellä totuutta. Rahojen tähden nain. Tahi ei. Ne
kiinnittivät minun huomiotani ensin häneen. Se avioliitto oli minulle
edullinen. Mutta sitten rakastuin häneen toimessani. Oli hänellä
rahoja tahi ei, ei se olisi minulle enää mitään merkinnyt. Olin
todella rakastunut. Sen Jumala yksin tietää, kuinka silmittömästi olin
häneen rakastunut. Hän täytti koko elämäni. Hän oli oikea nainen pikku
oikkuinensa. Et aavista, miten hän on joskus tyhmä ja -- suloinen. Ja
minä hullu, kun laskin hänet käsistäni. Katsos, en itsekään huomannut,
miten rakkauteni vähitellen haihtui, tulin välinpitämättömäksi, kun
olin varma hänen suhteensa. En ollut enää huomaavainen ja olin valmis
katselemaan toisia ja unohdin vaimoni -- sinun vaimosi.
YRJÖ: No, no veli.
JUSSI: Minä hullu, hullu, mitä olen minä tehnyt!
YRJÖ: Sinä rakastat häntä vielä, vaimoasi?
JUSSI: Rakastan kuin koira ja pelkään, että teen tyhmyyksiä vaimoni --
vaimosi tähden --
YRJÖ: Tee sinä vain.
JUSSI: Ooh, Jumala, enhän minä häntä ansainnut -- ja kuitenkaan en voi
nähdä, että hän, vaimosi, muuttaa sinun luoksesi, ei, en voi nähdä.
(Lyyhistyy epätoivoissaan istualleen.)
YRJÖ: Puhuttele nyt häntä edes. Odota. (Hän hakee sikarilaatikon, menee
verannalle polttamaan tupakkaa ja viittaa Ellille, että Elli menisi
pitämään seuraa Jussille. Elli tulee arkaillen sisään.)