AINA: Onko apteekkarska sairas vielä?
JUSSI: On. Hän on sairas, ehkä vilustunut. Neiti voi mennä nyt
aamiaiselle, minä olen täällä.
Aina menee.
JUSSI: Mitenkäs nyt ovat Tuomaan asiat?
TUOMAS: Huonosti, huonosti ovat Tuomaan asiat. Ahdistus on kova --
hengellinen näet, naisen hameessa kulkeva.
JUSSI: Pois pilapuheet nyt, lurjus. Enhän minä voi nähdä talossa tätä
hälyytystä aina.
TUOMAS: Mitäs tehdä?
JUSSI: Tee niinkuin hyvä tulee.
TUOMAS: Jos vaimon otat, on paha, jos et ota, on paha,
JUSSI: Siis otat.
TUOMAS: Jos Miinan otat, on paha, jos Amalian, on paha.
JUSSI: Ja molemmille olet luvannut.
TUOMAS: Just', herra kapteeni.
JUSSI: Ja miksi molemmille?
TUOMAS: Hädissäni, minä syntisäkki.
JUSSI: Mutta ethän molempia voi ottaa, sen laki kieltää.
TUOMAS: En molempia voi ottaa, sen laki kieltää.
JUSSI: Ota toinen.
TUOMAS: Ja jätä toinen? Ei, sitä en kunniallisena miehenä voi. Pettää
naista! Ei. Ja kumpaa pettää?
JUSSI: Petä huonompaa.
TUOMAS: Voi maailman pahennusta -- vai huonompaa, sehän väärin olisi.
Ja mistä minä tiedän, kuka toistansa huonompi on? Minä katselen
ihmistä, ja minä ihmettelen hänen sisälle- ja uloskäyntiänsä ja minä
tulen levottomaksi ja minä pelkään. Ja niin suljen minä silmäni ja
suljen sydämeni, ja kun avaan ne taas, riemuitsen siitä, mitä näen,
ihastun siitä, mitä ihmisellä on, ja vielä enemmän siitä, mitä häneltä
puuttuu.
JUSSI: Ei lörpötystä -- nyt määrään siis minä.
TUOMAS: Ai, armoa, armoa!
JUSSI: Ei -- mitäs tyhjää.
TUOMAS: Voi, voi. Ei mikään ole niin pelottavaa kuin päätöksen teko.
Tee päätös, myö kultainen vapautesi. Päätös viepi tekoon, teko toiseen
ja se taas toiseen. Syntyy himmetin sotku. Elämä kuin lumivyöry hautaa
sinut alleen etkä siitä sekamelskasta itseäsi koskaan enää löydä.
Sinulla ei ole enää valitsemista, olet ikuiseksi mennyttä.
JUSSI: Mutta ethän aina voi vain valita ja valita.
TUOMAS: Niin kauan kuin on vapaus, voin.
JUSSI: Vapaus, ethän sitä kuitenkaan käytä.
TUOMAS: Mutta kunhan se on. Ajatuksissani sitä tarvitsen. Onhan
timanttikin hiili, eikä sitä kuitenkaan polteta uunissa.
JUSSI: Tuomaan lörpötystä! Nyt ei se auta. Nyt pidän minä kiirettä.
TUOMAS: Ei kiirettä. Ei Jumalakaan yhtenä päivänä maailmaa luonut, meni
hänellä niitä ainakin neljä. (Koettaa viroitetta.) Kun loi miehen, kun
loi vapauden, kun loi kuoleman, kun loi naisen. Ja niin rupesi Luoja
neljäntenä pelkäämään, että taisi tulla tyhmä työ, ja niin jäi nainen
keskeneräiseksi ja Aatamille tuli siitä ainainen vastus.
JUSSI: No, päätetään, kumpi heistä vastuksiksesi sattuu, kumpi ensiksi
tänne tulee, se on sinun.
TUOMAS: Ei, ei saa tehdä pilaa vakavassa asiassa.