Akka tulee sisään ostoksille. Kaivaa poveltansa ensin jonkin
riepunyytin, sitten pullon, eväskannikan ja löytää lopuksi
rahakukkaron. Aukaisee sen ja panee tiskille rahaa sekä pullon.
AKKA: Panepas tuohon sitä Antin pyritystä vai Pekan pyritystäkö se oli?
AINA: Anttipyriniä, ne ovat lippuja.
AKKA: Vai lippuja. Auttaakos ne liput mitä?
AINA: Auttaa ne.
AKKA: Jos niitä kaksi niitä Antinlippuja panet, vaan jos eivät auta,
elä petä, ne on sille Kaisalle näet, sillä on ollut sitä pääpuolen
sairautta yhä. Vaikka eihän ne pyritykset mitä auta, olet sitä oppinut
sinäkin, vaan autapas, jos osaat.
AINA: Eihän sitä osaa. Tohtorithan ne paremmin.
AKKA: Vielä mitä. Ihmisten rahat vain kiskovat. -- Vaan mitäs minä
sille Hellulle tekisin? Mitäs rintaroppia sille antaisi? Tokko sitäkään
tiedät?
AINA: Onko siinä rintatauti?
AKKA: Olisikoon tuo rintatauti? Sinäpä sen paremmin tiennet.
AINA: Rykiikö se pahasti?
AKKA: No, -- ähkiihän se.
AINA: Teidänkö se on?
AKKA: Minun nimissänihän se on kulkenut.
AINA: Ei ole muita lapsia?
AKKA: Onhan niitä lapsia, vaan ei ole muita lehmiä kuin tämä Hellu.
AINA: Lehmäkös se oli?
AKKA: No, eikös sitä tiedä -- kun kirjoja on lukenut?
AINA: Kysykää eläinlääkäriltä.
AKKA: Joo, joo, heillä on kai heidän ajatuksensa, vai lääkäriltä,
jo, jopa, ne nyt muka. -- (Höpisee ja menee.)