(Phaedr. I. v.)
Lujatpa ei ole liitot mahtavain kera, Toki sen todistava lie satummeki
pienonen. Lehmyt ja vuohi ja lammas, sortuja kärsivä, Kera leionan
lehossa liittoon yhtyvät. Tavattuansaki kohta hirven aimosen, Neljäksi
sen jakasi toki leiona lausuen: "Esikoisen vien m'osan, nimeni kun
lie leiona, Ja toisen saan minä, kun olen näin urohollinen, Kolmannen
ottava, kun ma lien väkevämpiki, Ja kenpä koskisi neljänteen, sen ei
käy hyvin." Hävyttömyys koko hirven niin piti yksinään.
Suomen kansan Arvutuksia.
(Komministeri Liljebladin Lähettämiä Kiannalta.)