Härkä kiitti onnelliseksi hevoista, joka aina appeilla eläen
sai enimmät aikansa joutilasna olla. Hänen itse siitä vaston,
viheliäisimmän elävän kaikista, piti pureksella kuivia olkia ja joka
päivä raskaimmissa töissä olla. Niin tuli sota ja sinne sai hevonenki.
Waan sodasta takasi tuli hän vähissä hengissä, kolmella jalalla,
silmäpuolena ja muuten pahasti raadeltuna. Näin surkiassa tilassa
tapasi hänen härkäki ja sano: "siinäkö se hevosen onnellisuus oliki,
jota aina kiitin! Oikein ajatellen en hevoscn kanssa vaihtaisikan
eloani."
Jonka on kello kaulassa, sen on pää painossa.
Suomen kansan Arvutuksia.
1. Onni puussa, jänne maassa, jäsenetön puuhun nousi, lihakönttä kuusen
alla.
2. Metsässä syntynyt, korvessa kasvanut, seinällä seisova, naulalla
nukkuva, polvella laulava, pöyällä pörisevä.