Ulla. Pentti.
_Ulla_ (joka jo vähän aikaisemmin on järjestellyt tukkaansa ja pukuaan
ja istuutunut odottamaan, koriiommel käsissään). Niin, kyllä minäkin
sanon niinkuin isä, että voisit sinäkin olla vähän toimeliaampi.
Sinä siellä hiljaa näpertelet ja kuhnustelet, etkä sinä pääse siitä
mihinkään parempaan elämään.
_Pentti_ (sävyisästi). Mimmosee parempaa elämää?
_Ulla_. No sellaiseen kuin esimerkiksi tämän Suvosen elämä.
Suvosella on talo kuin linna, ja hän kulkee omassa autossa ja omassa
moottoriveneessä. Sillä on moottorivenekin.
_Pentti_. Venehä se on miulkii.
_Ulla_ (nauraen). Onhan sinulla vene. Oikea tavallisen hyvä seula.
_Pentti_. Napakka vene. Siin vennees sie oot souelt siekii. Vieläks sie
muistat?
_Ulla_ (lyhyesti). Mitä niistä viimevuotisista.
_Pentti_. Mitäs heist.
_Ulla_. Tai sen minä kyllä muistan, että siellä teillä päin oli
satakieli! Tuleekohan se tänäkin kesänä?
_Pentti_. Tullohaa se. Sehä se saakii lohutella minnuu tänä kesän,
millo paiskaa ikäväks — ku ei tänä kesän taia muuta seuraa ollakkaa. Se
ko sitt kujertaa monell viisii, se ko haastaa monell kielell. Viel mie
monta kertaa valvo sen kerall ja muistele viimekesäsii.
_Ulla_. Ei pidä muistella.
_Pentti_. A miksei? Enhä mie murehi, vaikk mie muistele. Murhe tekköö
pahat ajatukset. Murhe mänettää ihmise sielukii. Mie vaa muistele
lystiksei. Vielhä mie laula niit entisii lauluikii. (Hyräilee.) Toi
tyttö on kaunis — kaunis kuin kukka — Sinua lemmin — lemminkös hukkaan?
_Ulla_ (on antanut käsityön vaipua ja hyräilee hymyillen, silmät
uneksivina). Salassa lemmin — tiedä ei kukkaan — Sinua lemmin —
lemminkös hukkaan? (Tarttuu työhön, sanoo nopeasti.) Niin, osaathan
sinä laulaa.
_Pentti_. Sehä se tekköö ihmise iloseks. Vaikk mie mänisi mihi
vieraasee laaksoo tai erämaalla, ni miull on ratto kerall.
_Ulla_ (vähän katkerasti). Hyvähän se on, että sinulla on hauska elämä.
_Pentti_. Eihä se miu elämäi mikkää maalima hyvä oo, jos sitä käyt
ajattelemaa, mutt ei pie ajatella sellasii. Ja voip tää, mie usko,
viel parantuukii tää miukii elämäi ja muuttuu onnekkaammaks. Mie näin
maanantain unen, ett oi ku ois olleet häät. Se ol enstää niiku talvi
olevinnaa. Se ko ol _oikee_ talve näköne, se lumi niiko säkenöitti.
Mutt yhtäkkiiste se muuttu pois talvest, se otti ja valais niiku
lampuvalo, ja se muuttu kaikk kesäks. Se ol _nii_ kesä, _nii_ kesä,
tyyni ja sorja.
_Ulla_. Ja mitä se merkitsee?
_Pentti_. Totta kai se hyväks on. Tai ehkä se olkii tätä siu onnejais,
mikä siull nyt tulloo. Muistat sie ku myö viime kesän laulettii, ett:
Rikkaan miehen pelloll kasvo —: ripsikästä kauraa. Soppiiha tätä köyhän
lasta — pilkata ja nauraa?
_Ulla_ (lyhyesti). En minä sellaista muista.