ENSIMMÄINEN KOHTAUS.

Hauska tupa. Isä istuu penkillä, poltellen savuketta. Ulla levittää

liinan pöydälle, katselee sitä arvostelevasti, vetää sen pois ja panee

toisen sijalle.

_Isä_. Oikein. Oikein on. Paras pöytäliina pöytään. Ei niitä joka päivä

sulhasia vuoteta.

_Ulla_. Ei nämä meidän pöytäliinat ole juuri minkään väärttejä.

_Isä_ (tyytyväisesti myhähdellen). Ei ole tarvis sitä surra. Kohta pian

sinä voit ostaa vaikka samettiset pöytäliinat. (Nopeasti.) Älä pane

vanhoja kuppeja, pane ruusukupit.

_Ulla_. Totta minä nyt sen ymmärrän, että panen ruusukupit. (Kattaa

pöytää.)

_Isä_. Taitaa tällä Suvosella olla kahvikuppeja piironki pullollaan.

_Ulla_. On sillä, ja hopeaa suuret kaapilliset. Sillä taitaa olla

hopeinen kahvikuukarikin, joka keittää kahvin pöydässä.

_Isä_. Sellainen priin kanssa käyvä, juu, niin on. Kyllä siinä talossa

on rikasta joka nurkassa.

_Ulla_. Ei siellä ole semmoista kuin tämä kannakselainen elämä.

_Isä_ (nauraa halveksivasti). Ei totisesti. Nämä täällä, ne on

köyhiä kuin lutikat. Ei näillä ole ruokaa suuhun, eivätkä ne viitsi

tavotellakaan. Ne töllistelevät ja kävelevät, ja koti on kuin pahna.

_Ulla_. Niin, kyllä minä olin suu auki silloin, kun me ensin tulimme

tänne. En minä ollut ennen nähnyt tällaista kuhnustamista.

_Isä_. Kuhnuksiahan nämä ovat. Sentähden se olikin pitkän matkan päästä

tuotava sinulle sulhanen. (Katsoo kelloaan.) Jaa, pian se jo tuleekin.

(Nousee ja menee ikkunan luo.) Ei näy auto vielä. — Juu, sieltä kaukaa

minun kotipaikoiltani se oli etsittävä, ja hyvä se tulikin. Ei siitä

mitä, että sillä on jo vähän ikää.

_Ulla_. Ikää? Mitä ikää? Neljäkymmentä vuotta! Onko se ikää?

_Isä_. Eihän se, totta se on, ei se ole mikään ikä, neljäkymmentä. Hyvä

mies se vain on. (Katsoo ulos ikkunasta.) Joku tuolla tulee, se on vain

jalkamies. Taitaa olla Pentti.

_Ulla_. Se tulee saamaan maksua siitä tavaranvedosta.

_Isä_. Niin oikein. Siinä se sitten on se oikea kannakselainen.

Köyhä kuin kirppu ja niin laiska, ettei se saa sitä lattiankokoista

peltoaankaan hoidetuksi. Joskus se kohentelee sitä pikkuruisen, ja

sitten ala taas olla ja töllistellä ja kuljeskella, niinkuin ne tekevät

täällä päin.

_Ulla_. Älkää, se tulee.

Kannaksen lumous · 第 6 / 14 题