_Pietolan pihamaa. Oikealla asuinrakennus, jonka edessä on avonainen
kuisti. Vasemmalla aittarakennuksia, joiden jatkona etualalla on aita
porraspuineen. Perällä aita, veräjä keskellä. Taustana järvimaisema_.
KATRI _ja_ ANNI _istuvat puhelemassa_.
ANNI. Mitä isäsi sanoi, kun kuuli, että se on toinen Turkka ja että
teidän Turkkanne on talollisenpoika?
KATRI. On ollut niin hyvillään, ettei ole raukka koko yönä nukkunut.
PIETOLA (_tulee kuistin kautta_). Siellä näkyy Maija jo tulevan.
ANNI. Minun pitää käydä hakemassa kotoa suuri kahvipannu, jonka Maija
käski tuoda lisäksi. (_Menee vasemmalle aidan yli_.)
PIETOLA. Minkähän vuoksi Poika oli lähtenyt tukkijoelle?
KATRI. Oli ensin aikonut ulkomaille. Mutta kun laiva oli jo irti maasta,
niin yht'äkkiä pistää päähän, että lähteekin näille maille, joista
Heilala oli hänelle kertonut. Hypätä karahutti laivasta maalle ja tuli
tänne.
PIETOLA. Olipa sekin somasti ohjattu meidän onneksemme.
TOLARI (_tulee perältä vasemmalta_). Eikö Turkka ole vieläkään tullut?
PIETOLA. Tolari taitaa olla utelias tietämään, mitä rovasti on sanonut,
kun sinä myötään kyselet Poikaa. Tuskin hän nyt ehtii käydä rovastin
luona.
TOLARI. Minä lupasin varottaa Turkkaa, ettei ammuttaisi.
KATRI. Herra varjelkoon!
PIETOLA. Mitä puhetta se on?
TOLARI. Leenan puhetta. Eilen siellä metsässä rukoili minua sanaa
tuomaan, että Pölhö-Kustaa hommaa ampua. Oli mennyt Kettu-Matilta
varastamaan pyssyä.